Lue keskustelun säännöt.
mitä ristiäislahjaksi kun ei saa viedä
04.08.2011 |
vaatteita, leluja, kultasepänjuttuja tai mitään turhaa? eli mitä veisitte tässä tilanteessa? rahaa emme halua viedä eli jotakin ei turhaa on siis keksittävä? vaippoja?!
Kommentit (26)
Minusta ristiäislahjan idea on, että lapsi saa esineitä, jotka ovat kestäviä ja jäävät muistoiksi. Ne tuppaavat olemaan näitä "turhia" muistoesineitä.
Mutta vie vaikka teräksiset lasten ruokailuvälineet. Ne ovat käyttötavaraa mutta kestävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisko huppupyyhe ja joku kylpylelu turhaa?
Kirja, johon vanhemmat voivat kirjata muistoja lapsuudesta?
valokuva-albumi?
Hackmannin Muumi aterimet? Tai Pentikin lasten muki ja lautanen. Alkaahan se vauva joskus itse syömään.
Mutta vie vaikka teräksiset lasten ruokailuvälineet. Ne ovat käyttötavaraa mutta kestävät.
Esim. joku "lasten Muumi-ruokailuvälinesetti".
Jaiks - nyt muuten kun rupesin miettimään että mitä meidän lapsemme ovat saaneet ristiäislahjoiksi kummeilta ja mummeilta niin enpä edes muista! Ei siis selkeästi mitään kestävää ole ainakaan ollut. ;)
Mieluummin olisin ottanut muutaman ristiäslahjan tilalle rahaa tai lahjakortin. Olivat sen verran väkisin keksittyjä. Kuten turhanpäiväinen valokuvakehys ja taulu. "Hauskisn" oli mielestäni kuitenkin pojan saama helavyö ja puukko. Siinä oli oikeasti mietitty eikä vain ostettu jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä siinä rahan entamisessa niin ahdistaa?! Mieluummin olisin ottanut muutaman ristiäslahjan tilalle rahaa tai lahjakortin. Olivat sen verran väkisin keksittyjä. Kuten turhanpäiväinen valokuvakehys ja taulu. "Hauskisn" oli mielestäni kuitenkin pojan saama helavyö ja puukko. Siinä oli oikeasti mietitty eikä vain ostettu jotain.
Jos antaa rahaa niin ei voi koskaan tietää menevätkö rahat oikeasti lapselle ostettavaan kivaan juttuun vaiko esim. vanhempien omiin menoihin.
Lahjakortti nyt on jo enemmän ok, tosin jos sen ostaa johonkin lastenvaateputiikkiin niin yhtä hyvin voi ostaa itse jonkun vaatteen. Jos sen ostaa taas Stokkalle tmv. niin sitten se voidaan taas käyttää mihin vaan.
Minä haluan nimenomaan ristiäisissä muistaa lasta enkä lapsen vanhempia.
tai pyyhkeitä, aterimia, astioita.
Ja siis sellaista "isompaa" mallia, ei vauvaversioita. Pitkäikäistä tavaraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muumiaterimet ja muumilautasen ( matalan). Me saimme näitä silloin itse ja poika on jo 4 ja käyttää vieläkin muumilautasia ja asterimia. Voit vaikka ottaa setin jossa vainpikkulusikoita niin pääsee heti käyttöön :)
kahviani ja kakkupalaa. Rahahan on periaatteessa maksu tarjoilusta. Ymmärrän kyllä esim. häissä ja rippijuhlissa, että ihmisillä on vähän rahaa ja he pyytävät rahaa, että saavat tarjoilut katettua.
Mutta jotenkin kastejuhla on sellainen, että toivoisin vanhempien jotenkin pystyvän sen tarjoilun laittamaan, ettei siinäkin juhlassa pitäisi vieraiden maksaa kahviaan ja kakkupalaansa.
Synttärit on myös toinen juhla, missä vähän vieroksun tätä "vieraan kuuluu maksaa oman tarjoilunsa verran rahaa lahjana"
Kastejuhla on minusta kuitenkin niin vielä lapsen juhla, että tarjotkoot vanhemmat sitten vaatimattomammat kahvitarjoilut, ettei tarvitse tässäkin juhlassa kerjätä vierailta maksua tarjoiluista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että vanhemmilla olsii rahat vähissä. Vaan nimenomaan päinvastoin.
Minä ainakin toivon, että annettaisiin ennemmin rahaa siksi, että meillä on jo ihan kaikkea. Eikä kaivata 15. muumilusikkaa tai 25. hopeakehystä jne.
Inhoan turhaa tuhlaamista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä antaisin satukirjan. Kunnolliset ja klassikot on aika arvokkaita. Kirja on kuitenkin pysyvä.
mä antaisin satukirjan. Kunnolliset ja klassikot on aika arvokkaita. Kirja on kuitenkin pysyvä.
ristiäislahjaksi kirjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
josta päivänsankarille on iloa koko loppuelämän. Tai hyvää musiikkia, jota vanhemmat ja vauva voivat kuunnella ja tanssia.
mä antaisin satukirjan. Kunnolliset ja klassikot on aika arvokkaita. Kirja on kuitenkin pysyvä.
Meillä lapset ovat saaneet paljon ensikirjan tyylisiä todella mukavia kirjoja mutta...nehän ovat hajonneet vauva-/taaperoikäisen käsissä alta aikayksikön eli ei niistä ole muistoa jäänyt. Kirjat ovat siis olleet nimenomaan tämänikäisille tarkoitettuja joten niitä on sitten myös luettu kun lapsi on ollut taapero/vauva.
kultakaupan tuotteissa? Meidän suvussa on toki ollut tapana, että ne ostokset menee kummien suuntaan. Eli kummilusikka ja valokuvakehys. Muut vieraat tuovat sitten jotain muuta. Vaatteetkin on kivoja, niiltä sukulaisilta joiden kanssa vaatemaku osuu yksiin. Mutta tärkeintähän on se ajatus. Ja minusta on kiva, että on lapselle jotain pysyvää muistoa omaan kotiin asti vietäväksi, vaikka se olisikin sitä turhaa hyllyn täytettä.
Niitä oletettavasti menee kaikilla (toki voi sitten olla niin, että ystävänne ovatkin vakaumuksellisia kestoilijoita jos tuotte kertakäyttövaippoja tai kertakäyttövaippojen käyttäjiä jos viette kestovaippoja). Rahaa en missään nimessä veisi vaikka se ehkä onkin taustalla toiveena. Ei ole mielestäni asiallista pyytää ristiäisissä lapselle (eli oikeasti itselle) rahaa.
Meillä lapsen rahat menivät ihan oikeasti lapselle eli lapsen nimellä olevalle säästötilille, jolta me vanhemmat emme tee nostoja (eikä toki lapsikaan). Mietitään isompana, käytetäänkö rahoja vaikka kielikurssiin, mopoon vai mihin.
Tämä vaan ohiksena, emme siis kieltäneet tuomasta mitään lahjoja emmekä pyytäneet rahaa.
Ap:lle: Entä lahjakortti lastentarvikeliikkeeseen? Kieltämättä aika laajat ehdot ovat vanhemmat asettaneet... minustakin muistoesineitä on kiva katsella nyt kun lapset ovat jo isompia.
että vaikka ostat LAPSELLE sen kummilusikan, -kehyksen tai vaikka vauvakirjan, että hän sen saisi. Näin ei ainakaan minun mieheni kohdalla ole. Hänen äidillään on kyhykset ja lusikat omassa kirjahyllyssään, samoin vauvakirjat. Kerran mies jopa pyysi omaa kehystään itselleen, kun meillä on minun ja lasten kehykset yhdessä vitriinissä esillä. Olisi omansakin halunnut sinne. Mutta anoppi ei halunnut antaa. Ihan kuin muka olisivat hänen omaisuuttaan. Kyllä ärsytti miehen puolesta.
Mikä siinä rahan entamisessa niin ahdistaa?! Mieluummin olisin ottanut muutaman ristiäslahjan tilalle rahaa tai lahjakortin. Olivat sen verran väkisin keksittyjä. Kuten turhanpäiväinen valokuvakehys ja taulu. "Hauskisn" oli mielestäni kuitenkin pojan saama helavyö ja puukko. Siinä oli oikeasti mietitty eikä vain ostettu jotain.
Jos antaa rahaa niin ei voi koskaan tietää menevätkö rahat oikeasti lapselle ostettavaan kivaan juttuun vaiko esim. vanhempien omiin menoihin.
Lahjakortti nyt on jo enemmän ok, tosin jos sen ostaa johonkin lastenvaateputiikkiin niin yhtä hyvin voi ostaa itse jonkun vaatteen. Jos sen ostaa taas Stokkalle tmv. niin sitten se voidaan taas käyttää mihin vaan.
Minä haluan nimenomaan ristiäisissä muistaa lasta enkä lapsen vanhempia.
en sellaista itse kehtaisi esittää. Petivaate ja ruokailuväline-ehdotukset ovat siksi minusta huonoja. Perhehän ei halua mitään turhaa. Ehdotuksia
- osakkeita lapsen nimiin
- vaippoja
- laadukas makuupussi (sitä jokainen lapsi on ainakin jossain vaiheessa meillä tarvinnut)
- lahjakortti valokuvaajalle
Niitä oletettavasti menee kaikilla (toki voi sitten olla niin, että ystävänne ovatkin vakaumuksellisia kestoilijoita jos tuotte kertakäyttövaippoja tai kertakäyttövaippojen käyttäjiä jos viette kestovaippoja).
Rahaa en missään nimessä veisi vaikka se ehkä onkin taustalla toiveena. Ei ole mielestäni asiallista pyytää ristiäisissä lapselle (eli oikeasti itselle) rahaa.