Mikä ruotsin kielessä niin vaikeaa muka on?

sen nojalla oppii MONTA kieltä, kun on käsitteet, joiden varaan rakentaa vieraan kielen kielioppi. Helppoa kuin heinänteko.

mutta kaikilla ei ole riittävästi kielipäätä ja rahkeita oppia useaa kieltä.

Itse luin neljää ja ruotsista tuli vielä lukiossakin englantia parempia numeroita, silti en enää voi sanoa osaavani sitä. Englantia kuulee joka paikasta ja sitä on "pakko" osata, venäjää kuulee kaduilla ja kaupoissa, ruotsia ei kuule etsimättä mistään (ei myöskään sitä neljättä kieltä, mutta se kiinnostaa edelleen, joten etsin itse). Katson Ruotsin euroviisukarsintojen finaalin kerran vuodessa ja Strömsöä silloin tällöin. Jälkimmäinen onnistuu tekstitysten avulla, ensimmäisessä menee puheet ihan ohi. Joitain esimerkkilauseita muistan koulusta ja kielioppisääntöjä jonkun verran, mutta sanat on unohtuneet, kun en kieltä ole koskaan käyttänyt. Ja miksi olisin käyttänyt? En asu ruotsinkielisillä seuduilla, en matkusta Ruotsissa, en ole kiinnostunut ruotsalaisesta musiikista tai TV-ohjelmista. Istuin 6 vuotta ruotsin tunneilla selvitäkseni kirjotuksista ja unohtaakseni lopulta koko kielen, ei vain kiinnosta.



Minulla ei ole yhtään mitään ruotsalaisia, ruotsista kiinnostuneita tai itse kieltä vastaan, en vaan tajua miksi kaikkien pitää sitä väkisin lukea.



Miten paljon enemmän osaisinkaan niitä muita kieliä, niitä jotka todella kiinnosti, jos olisi ollut yksi opiskeltava kieli vähemmän?

Pakkoruotsin vastustaminen on jonkinlaista kapinointia ihan kapinoinnin vuoksi. Minuahan ei kato määräillä. Kummallista miksi se herättää närää vielä aikuisissakin, koska tosiasiahan on, että elämme kaksikielisessä maassa ja on vain eduksi hallita molempia kieliä.

Mitäköhän etua siitä on? Paitsi tekemällä tehty virkamiesten pakkoruotsin osaaminen. Enemmän etua on jostain muusta euroopan isosta kielestä.

Suomessa opetetaan ahkerasti englantia, saksaa, venäjää, ranskaa ja vaikka kuinka monia muitakin kieliä. Noista ehtii opiskelemaan ainakin neljää peruskoulun-lukion aikana useamman vuoden.

Suurimman osan kapasiteetti, aika ja mielenkiinto ei riitä esim. neljän kielen oppimiseen hyvin. Kielten lisäksi on myös muita hyödyllisiä aineita opiskeltava. Laaja matematiikka ja laaja fysiikka vie lukiolaisen ajasta huomattavasti. Niiden lisäksi pari kieltä riittää. Näistä ruotsin ei pitäisi olla toinen!

Englantia pitää kaikkien osata nykyään, koska se on de facto maailman kommunikointikieli. Jos kaikki joutuvat lukemaan lisäksi ruotsia, jonkun toisen ison tai harvinaisemman kielen opiskeleminen käy jo työlääksi nykyisen koulujärjestelmän ja ainetuntimäärien puitteissa. Niin ulkomaankaupasta riippuvaisen maan kuin Suomi asukkaiden pitää osata isoja kieliä. Esimerkiksi itä-Suomessa olisi venäjästä paljon isompi hyöty kuin ruotsista.



Minulle riittäisi, kun ruotsi laitettaisiin vapaaehtoiseksi kieleksi - opiskelkoon sitä se, joka haluaa.

Mikä ruotsin kielessä niin vaikeaa muka on?

Ei siinä mikään vaikeata ole. Ruotsi on itseasiassa helppo kieli moneen muuhun verrattuna.

Pari vuotta sitten julkaistiin tutkimus, joka rankkasi kieliä vaikeusastettain. Siinä todettiin, että esim. suomen kielen monimutkaisuus ja vaikeus on yksi suuri myytti ja esim. ruotsin kieliopin oppiminen on vaikeampaa.

Itse olen - niin yksityishenkilönä kuin kielitieteilijänäkin - sitä mieltä, että paskan määrä on vakio. Jossain kielessä on helppo kielioppi, mutta vaikea ääntämys, toisessa taas helpot adjektiivit mutta jumalaton määrä verbimuotoja. Ratkaisevampi asia ovat pohjatiedot ja se, minkä kieliryhmän kieltä puhuu äidinkielenään. Ruotsin kohdalla monilla tökkii kyllä myös asenne ja motivaatio.

Kun opettelee kunnolla suomen kieliopinsen nojalla oppii MONTA kieltä, kun on käsitteet, joiden varaan rakentaa vieraan kielen kielioppi. Helppoa kuin heinänteko.

Minulla suomen kieli oli todistuksessa aina 9 ja kirjoitin siitä laudaturin. Lukiossa kirjoitin kieliopillisesti täydellisiä aineita.

Ruotsista sain nippanappa A:n, englannista ja saksasta B:n. Venäjää en kirjoittanut. Vieraiden kielten arvosanat lukion päättötodistuksessa 5-7.

Ja jos ruotsia pidetään helppona, niin silloinhan se on helppo oppia aikuisenakin, jos sattuisi joskus tarvitsemaan. Sen sijaan nuorena ja virkeänä pitäisi opiskella vaikeita kieliä kuten esim. venäjää.

mutta TURHAA. Suurin osa kansalaisista ei tarvitse sitä elämänsä aikana missään ja silti sitä pitää osata. Lisäksi on todettu, että suomalaisista valtaosa pystyy oppimaan peruskoulussa vain kaksi kieltä. Toinen niistä sitten pitää tuhlata ruotsiin. Esim. Itä-Suomessa tarvittaisiin venäjää ruotsin sijaan ja onkin ehdotettu, että siellä saisi opiskella ruotsin sijaan venäjää. Opetusministeri on todennut, että voihan sitä venäjää opiskella A2-kielenä. Juu, mutta kun oppilaiden resurssit ei riitä kolmeen kieleen. Englanti on kuitenkin nykymaailmassa niin tärkeä, ettei kukaan uskalla jättäytyä ruotsi-venäjä-yhdistelmän varaan. Niinpä valtaosan valinta on englanti-ruotsi, joista jälkimmäinen on pakko valita. Turha siinä sitten on itkeä suomalaisten kielitaidon kaventumista. Jos kaavailut pakkoruotsin aikaistamisesta toteutuvat, se tappaa käytännössä A2-kielen, koska harva vanhempi haluaa kaataa lapsensa niskaan kolmea kieltä jo alaluokilla. Ja niin kielitaito kaventuu entisestään.

Niin itse koin paljon turhemmaksi kemian ja fysiikan opiskelun. Ikinä en niistä mitään tajunnut taikka oppinut. En myöskään ole huomannut tarvinneeni niitä tietoja missään koskaan.

Kun opettelee kunnolla suomen kieliopin,sen nojalla oppii MONTA kieltä, kun on käsitteet, joiden varaan rakentaa vieraan kielen kielioppi. Helppoa kuin heinänteko.

ei post- eikä prepositioita, vastaavasti muissa kielissä ei ole sijamuotoja eikä meidän hurjia pääterimpsuja.

Miten opetat englantilaiselle, että "even without our flag with the blue cross" on suomeksi "siniristiliputtammekaan"?

Vähän kuin opettelisi narulla työntämään.

Tosiasiassa Suomi on maailman yksikielisimpiä maita. Ei lakipykälillä voida muuttaa tosiasioita.

Täällä on keinotekoisesti kehitetty tämä kaksikielisyys. Meillä on vahva laki kaksikielisyyden takia ihan vain sen johdosta, että ruotsinkieliset saivat itse säätää sen lain (RKP)!

Täällä on esim. nämä kielikylpypäiväkoit valjastettu palvelemaan vähemmistöä. siis siten, että enemmistö osaisi vähemmistön kieltä!

Kielikylpyhän kehitettiin Kanadassa jotta siellä vähemmistö oppisi enemmistön kieltä. Eli ranskankielisessä Quebecissä englanninkieliset ranskaa!

Tälläinen sivusto on esiintynyt monissa keskusteluissa täällä. Itsekkin siihen tutustuin:

http://www.pakkoruotsi.net

Niin itse koin paljon turhemmaksi kemian ja fysiikan opiskelun. Ikinä en niistä mitään tajunnut taikka oppinut. En myöskään ole huomannut tarvinneeni niitä tietoja missään koskaan.

Jokaisella on varmasti joitain aineita, jotka on kokenut täysin turhaksi. Pakkoruotsin kohdalla puhutaan kuitenkin siitä, että ylivoimainen enemmistö on kokenut sen turhaksi ja haluaa poistaa pakollisuuden.

Jos 2/3 kansasta haluaa poistaa kemian ja fysiikan pakollisuuden, niin sitten voidaan jatkaa keskustelua aiheesta.

kaikki tarvitsevat matematiikkaa, fysiikka ja kemiaa arkielämässään, toistuvasti ja usein. Sitä vaan ei huomaa kun ei ne ole mitään fysiikan yhtälöitä mitä laskimen ja paperin avulla ratkaisisi. Ruokaa laittaessa, ostosten hintaa laskiessa, autolla ajaessa yms. yms. on hyvä hallita perusteet noista aineista. Lisäksi nämä aineet ovat universaaleja, fysiikan lait ovat kaikkialla samat ja pätevät joka maassa. Kielet, kuten ruotsi sen sijaan ei ole mikään kaikille yhteinen ja sama, vaan eri kieliä tarvitaan eri puolilla maailmaa, eikä siis ruotsia Suomessakaan tarvitse suurin osa.

Ja vielä niille, jotka nillittävät liikunnasta, musiikista tai käsitöistä. Liikunta on terveellistä, siihen tulisi pienestä pitäen kannustaa. Tämäkin on fakta ihan ympäri maailman. Kaikista vanhemmista ei siihen ole, joten hyvä jos koulussa siihen opetetaan. Lisäksi tekee hyvää akateemisten aineiden välillä olla vähän fyysisempiä taukoja, liikunta tukee myös älyllistä oppimista, tästäkin on tutkimuksia olemassa.

Myös musiikkiin on ihan hyvä tutustua koulussa, siihenkään ei kaikki pääse kotona osalliseksi. Oman innon mukaan voi sitten valita lisää musiikkia tai jotain muuta. Kuvis ja käsityö kehittävät luovaa ajattelua, projektien suunnittelua + hallintaa + dokumentointia, oman työn itsearviointia, designia... Kyse ei ole siis vain villasukkien neulomisesta vaan taustalla on laajemmat kokonaisuudet.

Niin itse koin paljon turhemmaksi kemian ja fysiikan opiskelun. Ikinä en niistä mitään tajunnut taikka oppinut. En myöskään ole huomannut tarvinneeni niitä tietoja missään koskaan.

mutta kaikilla ei ole kielipäätä.



Jos olisin saanut opiskella ruotsia jo ala-asteella, olisin luultavasti oppinut sen.

Nyt osaan englantia erittäin hyvin (opin sen kyllä jo esikouluiässä) ja saksaa hyvin. Saksan opiskelun aloitin viidennellä luokalla.



Yläasteella oli paljon muutakin mielessä kuin ruotsin kielioppiin perehtyminen. Ja en sitä kieltä oppinut vaikka kuinka yritin.



Eikä ollut aikaakaan. Suurinosa vapaa-ajasta meni harrastuksiin ja kahdeksannelta lähtien töihin.

Läksyt tein yleensä hyppy ja ruokatunneilla.



Joko ruotsista vapaaehtoista tai sitten sen aloittaminen alakouluun.

Ilman muuta on hyödyllistä osata myös maailmankieliä, joita puhuu iso osa kansasta. Suomessa opetetaan ahkerasti englantia, saksaa, venäjää, ranskaa ja vaikka kuinka monia muitakin kieliä. Noista ehtii opiskelemaan ainakin neljää peruskoulun-lukion aikana useamman vuoden. Ehkä ongelma on asenneilmapiiri.

.

Monen kielipää ei riitä Valtaosa pystyy oppimaan vain kaksi kieltä. Lisäksi valinnaisaineissa kilpailevat kielten kanssa monet muut aineet. Jos yläluokilla haluaa musiikkia, kuvista ja köksää, ei valikoimaan enää mahdu kieltä.

oot tainnu itse keksiä. Se on ihan päin vastoin. Kielten opiskeleminen tukee kielten opiskelemista.

Ilman muuta on hyödyllistä osata myös maailmankieliä, joita puhuu iso osa kansasta. Suomessa opetetaan ahkerasti englantia, saksaa, venäjää, ranskaa ja vaikka kuinka monia muitakin kieliä. Noista ehtii opiskelemaan ainakin neljää peruskoulun-lukion aikana useamman vuoden. Ehkä ongelma on asenneilmapiiri. .

Monen kielipää ei riitä Valtaosa pystyy oppimaan vain kaksi kieltä. Lisäksi valinnaisaineissa kilpailevat kielten kanssa monet muut aineet. Jos yläluokilla haluaa musiikkia, kuvista ja köksää, ei valikoimaan enää mahdu kieltä.

oot tainnu itse keksiä. Se on ihan päin vastoin. Kielten opiskeleminen tukee kielten opiskelemista.

Valtaosa pystyy omaksumaan vain kaksi kieltä.

Itsekin olen opiskellut englantia, ruotsia, saksaa ja venäjää. Oikeasti osaan vain englantia niin hyvin, että uskallan ryhtyä puhumaan sitä puhelimessa. Enkä sitäkään osaa kieliopillisesti oikein.

Mina koin ruotsin todella vaikeaksi! Meidan kylakoulussa opeteltiin englantia kolmannelta luokalta lahtien. lisakieleksi siihen sai saksan joten otin sen..ruotsia ei saanut.



kuitenkin "kaupungin" kouluissa ruotsi aloitettiin kolmannella luokalla ja englanti myohemmin.



arvaa oliko vaikea menna yla asteelle opiskelee ruotsia, toiset oli sita tehnyt jo kolme vuotta ja me ei yhtaan... :( todella katkeraa. sittemmin se muistaakseni muutettiin et koulut ei saanut enaa valita ruotsia tai englantia? ko?

Suomalaisina esiintyvät magmalaiset täällä näemmä yrittävät taas vaikuttaa äiteihin..

Turha toivo: pakkoruotsille ei ole perusteita, sopeutukaa vaan muutokseen.

Meillä poika 15, lukivaikeus. Englanti opittu helposti, lukee sanat kokonaisina. Ruotsin eteen tehty aivan tolkuttomasti töitä, kaveri ei opi. Ollaan siis tehty töitä koko ajan, monta ylimääräistä TUNTIA mutta numerot vain laskevat. Pojalle erityisen vaikea hahmottaa sananloppuja - substantiivien, adektiivien ja verbien taivutus on mysteerio. Olen yrittänyt puhua ruotsia hänelle, mutta hän jaksaa vain hetken.



Kertokaa jos tiedätte hyvän opetusohjelman tietokoneelle, missä on paljon drilliä ja hiukan jaksamista parantavaa viihdettä?

opetuskin olisi päiväkodeissa ja kouluissa kaksikielistä. Näin meistä kaikista kasvaisi ihan luontevasti aidosti kaksikielisiä ilman mitään pakkoja.

sen pakko-etuliitteen käyttö! Eihän puhuta pakkomatikastaan. Mitä enemmän ihminen osaa kieliä, sitä parempi. Yhden kielen hallinta auttaa toisen oppimista ja vieraan kielen opiskelu pitää aivot hyvässä kunnossa :)