Lue keskustelun säännöt.
Mikä ruotsin kielessä niin vaikeaa muka on?
04.09.2010 |
Se on "ulukomuankielj" siinä missä joku muukin mut ei se nyt mitenkää ylimaallisen vaikeaa ole. Sen oppii ihan siinä missä jonkun muunkin kielen. Ehkä suomalaisessa koulussa on isompiakin ongelmia kuin ruotsin kielen kuuluminen opetusohjelmaan.
"savolaisen mietelmiä"
Kommentit (56)
Ehkä suomalaisessa koulussa on isompiakin ongelmia kuin ruotsin kielen kuuluminen opetusohjelmaan.
Eipä taida olla tällä hetkellä mitään vastaavaa mikä pääsisi turhuudessa ja kansantaloudelliselta kannalta järkyttävässä rahojentuhlauksessa edes lähelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta, mutta kun siihen on leivottu joskus sana PAKKO eteen, niin se on vaikeaa, ihan niin kuin matikka toiselle ja toiselle käsityö. Mielestäni nämä vain kuuluvat suomalaiseen perusopetukseen, samoin kuin ruotsinkielisessä koulussa oleville suomi.
Ehdottaisin opetushallitukselle, että opetus suunnitelmaan lisättäisiin Viron opetus, tästä olisi varmasti myös hyötyä. Vastaavasti pois voitaisiin ottaa vaikka yksi liikuntatunti.
tekee vaikeaksi VANHEMPIEN ASENNE, MEIDÄN NICO EI TYKKÄÄ, KUN MINÄKÄÄN EN OSAA!
Pakkoruotsin vastustaminen on jonkinlaista kapinointia ihan kapinoinnin vuoksi. Minuahan ei kato määräillä. Kummallista miksi se herättää närää vielä aikuisissakin, koska tosiasiahan on, että elämme kaksikielisessä maassa ja on vain eduksi hallita molempia kieliä.
Ilman muuta on hyödyllistä osata myös maailmankieliä, joita puhuu iso osa kansasta. Suomessa opetetaan ahkerasti englantia, saksaa, venäjää, ranskaa ja vaikka kuinka monia muitakin kieliä. Noista ehtii opiskelemaan ainakin neljää peruskoulun-lukion aikana useamman vuoden.
Ehkä ongelma on asenneilmapiiri. Suomalaiset inhoavat Venäjää historiallisena perintönä ja Ruotsi on ollut ikuinen kilpakumppani -entinen hallitsijamaa sekin. Ihmiset eivät edes tiedosta mistä vastenmielisyyden juuret lähtevät.
mutta TURHAA. Suurin osa kansalaisista ei tarvitse sitä elämänsä aikana missään ja silti sitä pitää osata.
Lisäksi on todettu, että suomalaisista valtaosa pystyy oppimaan peruskoulussa vain kaksi kieltä. Toinen niistä sitten pitää tuhlata ruotsiin. Esim. Itä-Suomessa tarvittaisiin venäjää ruotsin sijaan ja onkin ehdotettu, että siellä saisi opiskella ruotsin sijaan venäjää. Opetusministeri on todennut, että voihan sitä venäjää opiskella A2-kielenä. Juu, mutta kun oppilaiden resurssit ei riitä kolmeen kieleen. Englanti on kuitenkin nykymaailmassa niin tärkeä, ettei kukaan uskalla jättäytyä ruotsi-venäjä-yhdistelmän varaan.
Niinpä valtaosan valinta on englanti-ruotsi, joista jälkimmäinen on pakko valita. Turha siinä sitten on itkeä suomalaisten kielitaidon kaventumista. Jos kaavailut pakkoruotsin aikaistamisesta toteutuvat, se tappaa käytännössä A2-kielen, koska harva vanhempi haluaa kaataa lapsensa niskaan kolmea kieltä jo alaluokilla. Ja niin kielitaito kaventuu entisestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottaisin opetushallitukselle, että opetus suunnitelmaan lisättäisiin Viron opetus, tästä olisi varmasti myös hyötyä. Vastaavasti pois voitaisiin ottaa vaikka yksi liikuntatunti.
Lisätään myös somali, mutta vain sillä ehdolla, että poistetaan senkin tieltä liikuntatunti.
t. liikuntaa vihaava
Ehdottaisin opetushallitukselle, että opetus suunnitelmaan lisättäisiin Viron opetus, tästä olisi varmasti myös hyötyä. Vastaavasti pois voitaisiin ottaa vaikka yksi liikuntatunti.Lisätään myös somali, mutta vain sillä ehdolla, että poistetaan senkin tieltä liikuntatunti.
t. liikuntaa vihaava
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsinkielisessä koulussahan tämä kolmen kielen opiskelu on jo nyt käytössä: suomenkielen opiskelu alkaa 3 luokalla ja englanti 4 luokalla, yläkoulussa tulee sitten vapaaehtoisena kolmas vieraskieli.
Suomenkieliset voisivat ottaa sieltä mallia, hyvin se on mennyt!
Ilman muuta on hyödyllistä osata myös maailmankieliä, joita puhuu iso osa kansasta. Suomessa opetetaan ahkerasti englantia, saksaa, venäjää, ranskaa ja vaikka kuinka monia muitakin kieliä. Noista ehtii opiskelemaan ainakin neljää peruskoulun-lukion aikana useamman vuoden. Ehkä ongelma on asenneilmapiiri.
.
Valtaosa pystyy oppimaan vain kaksi kieltä. Lisäksi valinnaisaineissa kilpailevat kielten kanssa monet muut aineet. Jos yläluokilla haluaa musiikkia, kuvista ja köksää, ei valikoimaan enää mahdu kieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ruotsin kielessä niin vaikeaa muka on?
Ei siinä mikään vaikeata ole. Ruotsi on itseasiassa helppo kieli moneen muuhun verrattuna. Mutta se on niin turhaa, aivan turhaa...
Itsekin joutunut sitä opiskelemaan monella eri kouluasteella ja vielä kertaakaan en ole sitä koulujen oppituntien ulkopuolella tarvinnut!
Enemmän on tullut vastaan vaikka matematiikan lineaarinen optimointi.
Ilman muuta on hyödyllistä osata myös maailmankieliä, joita puhuu iso osa kansasta. Suomessa opetetaan ahkerasti englantia, saksaa, venäjää, ranskaa ja vaikka kuinka monia muitakin kieliä. Noista ehtii opiskelemaan ainakin neljää peruskoulun-lukion aikana useamman vuoden. Ehkä ongelma on asenneilmapiiri. .
Valtaosa pystyy oppimaan vain kaksi kieltä. Lisäksi valinnaisaineissa kilpailevat kielten kanssa monet muut aineet. Jos yläluokilla haluaa musiikkia, kuvista ja köksää, ei valikoimaan enää mahdu kieltä.
kielet on usein mahdollisia vain koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ruotsin kielessä niin vaikeaa muka on?
Ei siinä mikään vaikeata ole. Ruotsi on itseasiassa helppo kieli moneen muuhun verrattuna. Mutta se on niin turhaa, aivan turhaa...
Itsekin joutunut sitä opiskelemaan monella eri kouluasteella ja vielä kertaakaan en ole sitä koulujen oppituntien ulkopuolella tarvinnut!
Enemmän on tullut vastaan vaikka matematiikan lineaarinen optimointi.
Molempien harjoittaminen perustuu muutenkin normielämässä vapaaehtoisuuteen.
Pakkoruotsin vastustaminen on jonkinlaista kapinointia ihan kapinoinnin vuoksi. Minuahan ei kato määräillä. Kummallista miksi se herättää närää vielä aikuisissakin, koska tosiasiahan on, että elämme kaksikielisessä maassa ja on vain eduksi hallita molempia kieliä.
Tosiasiassa Suomi on maailman yksikielisimpiä maita. Ei lakipykälillä voida muuttaa tosiasioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaksikielinen maa? En ole koskaan koulun ulkopuolella tarvinnut ruotsia missään. Olen asunut useilla eri paikkakunnilla, olen tehnyt töitä eri yrityksissä, enkä koskaan ole tarvinnut ruotsia ja ikää on +30v. Eipä tämä kovin kaksikieliseltä tunnu.
Pakkoruotsin vastustaminen on jonkinlaista kapinointia ihan kapinoinnin vuoksi. Minuahan ei kato määräillä. Kummallista miksi se herättää närää vielä aikuisissakin, koska tosiasiahan on, että elämme kaksikielisessä maassa ja on vain eduksi hallita molempia kieliä.
Ilman muuta on hyödyllistä osata myös maailmankieliä, joita puhuu iso osa kansasta. Suomessa opetetaan ahkerasti englantia, saksaa, venäjää, ranskaa ja vaikka kuinka monia muitakin kieliä. Noista ehtii opiskelemaan ainakin neljää peruskoulun-lukion aikana useamman vuoden.
Ehkä ongelma on asenneilmapiiri. Suomalaiset inhoavat Venäjää historiallisena perintönä ja Ruotsi on ollut ikuinen kilpakumppani -entinen hallitsijamaa sekin. Ihmiset eivät edes tiedosta mistä vastenmielisyyden juuret lähtevät.
loppujenlopuksi NIIIIIN MONTA TURHAA PAKKO AINETTA, POIS VAIN KAIKKI!
loppujenlopuksi NIIIIIN MONTA TURHAA PAKKO AINETTA, POIS VAIN KAIKKI!
Ruotsinkielisessä koulussahan tämä kolmen kielen opiskelu on jo nyt käytössä: suomenkielen opiskelu alkaa 3 luokalla ja englanti 4 luokalla, yläkoulussa tulee sitten vapaaehtoisena kolmas vieraskieli. Suomenkieliset voisivat ottaa sieltä mallia, hyvin se on mennyt!
Kannatan, että poistetaan sekä pakkoruotsi että pakkosuomi. Katsotaan sitten, kummat on ennemmin pulassa, suomen- vai ruotsinkieliset.
Suomenkielisten pitää oppia ruotsia voidakseen palvella ruotsinkielisiä. Ruotsinkielisten pitää oppia suomea saadakseen palvelua. Ruotsinkieliset ovat siis molemmissa tapauksissa saava osapuoli. Suomenkieliset eivät tarvitse ruotsia oman itsensä vuoksi vaan ruotsinkielisten vuoksi.
Ruotsinkielisessä koulussahan tämä kolmen kielen opiskelu on jo nyt käytössä: suomenkielen opiskelu alkaa 3 luokalla ja englanti 4 luokalla, yläkoulussa tulee sitten vapaaehtoisena kolmas vieraskieli.
Suomenkieliset voisivat ottaa sieltä mallia, hyvin se on mennyt!
Maan pääkielen opiskelu on aivan eri asia. Ympäristö tukee sen oppimista ja muutenkin pääkielen oppimiseen on aito motivaatio.
Ei vähemmistökieltä voida tyrkyttää enemmistölle kostona siitä, että vähemmistö joutuu opiskelemaan enemmistökielen. Se on vähemmistöjen osa kaikkialla maailmassa. Nallekarkit ei valitettavasti mene tasan.
Ja sanon tämän kymmenkuntaa kieltä opiskelleena ja niistä useita sujuvasti puhuvana ihmisenä - moni, moni kieli jo ihan germaanisessa kieliperheessäkin on paljon hankalampi - puhumattakaan sitten vaikkapa ei-indoeurooppalaisista kielistä.
Vaikeaa ruotsista tekee
a) opiskelumotivaation puute
b) elävän kontaktin puute (harva suomalainen kuulee sitä kovinkaan usein)
Myös suomen- ja riikinruotsin erot ovat turhauttavia: suomalaisessa koulussa opiskellaan lähinnä suomenruotsia, ja vaikka sitä oppisi melko hyvinkin, länsirajan takana voi silti mennä sormi suuhun.
Kirjoitin ruotsista vahvan L:n, ja pidän ruotsin opiskeluani täysin hukkaan heitettynä aikana. Kauheasti vaivaa siitä ei kyllä ollut, verrattuna vaikkapa jo saksaan, saatikka venäjään.
Eipä taida olla tällä hetkellä mitään vastaavaa mikä pääsisi turhuudessa ja kansantaloudelliselta kannalta järkyttävässä rahojentuhlauksessa edes lähelle.