Miten muut yh:t jaksatte kituuttaa vuodesta toiseen?
Siis taloudellisesti. Mulla yksi lapsi ja olen eronnut hänen isästään jo ajat sitten. Isänsä ei halua osallistua mitenkään lapsen harrastuksiin, hankintoihin yms. ja niinpä kustannan ne kaikki itse. Maksaa kyllä pakolliset elatusmaksut muttei muuta. Ei edes ruokaa anna lapselle silloin harvoin, kun lapsi siellä käy. Olen tähän tottunut ja hyväksynyt tilanteen.
Olen myös vuodesta toiseen selvinnyt taloudellisesti nipinnapin ja varmasti selviän jatkossakin. On vaan hirveän rankkaa, kun koko ajan täytyy miettiä, mitä voi ostaa ja mitä ei tai minkä laskun voi maksaa hieman myöhässä ja mitä taas ei. Mietin aina välillä yökaudet, miten selviän seuraavasta kuukaudesta ja olen siksi stressaantunut. Haluan kuitenkin tarjota lapselle mahdollisimman hyvän elämän ja siksi luovun omista hankinnoistani lapsen hyväksi. Sitä en valita vaan tätä stressaavaa talouden järjettömän tarkkaa suunnittelua. Sitä en aina jaksaisi :(
Kommentit (48)
Minä ostan aina alesta talvivaatteet seuraavaksi vuodeksi, kumpparit yms. aina käytettyinä ja kaikki muutkin vaatteet yleensä aleista.
Siinä säästää ihan valtavasti!
paitsi siitä, että tämä elämä on stressaavaa :) Ja varsinkin näin alkusyksystä, kun maksaa ensin pari tonnia harrastusmaksuja ja sitten huomaa, että lapsi on kasvanut ulos kaikista vaatteistaan ja nekin pitäisi hommata. Mutta pärjään kyllä jotenkin tänäkin vuonna. Ja tiedän, että nuo harrastuksethan ne on, jotka vaikeuttaa tätä elämää. Vaan kun lapsi on noihin tykästynyt, niin minkäs teet. Vaikea sanoa, että rupea harrastamaan jotain, mistä et tykkää, koska mulla ei oo varaa maksaa noita nykyisiä :( ap
..että annat lapsesi määrätä taloudesta. Kyllä varmaan lapsesi olisi tykästynyt vaikka mihin, mutta kyllä lapsenkin pitää ymmärtää perheen talouden reaaliteetit. Jos ei johonkin ole varaa niin sitten ei ole ja pitää tinkiä ja vaikka tosiaan valita kahdesta harrastuksesta se mieluisampi.
kommentoida (en mäkään mikään varakas ole, 60m2 oma kaksio josta lainaa sielä 12.000e, velaton 6v vanha auto, käteen jää palkasta 2600e, päälle elatusmaksuja n.350e ja lapsilisät). Mutta sen verran kommentoin, että perheeni kannusti minua jo pienestä saakka tekemään kovasti töitä, jotta saisin hyvän ammatin jolla pystyy itsensä elättämään.
N39
Minulla on 2 lasta, tällä hetkellä 14 v ja 11 v. Tulot bruttona n. 2900 e/kk + lapsilisät ja elarit (joita isä ei maksa, enkä ole laittanut niitä kelan maksettavaksi, jotta ne vähäisetkin välit lasten isään menisi). Kyllä kituuttamista on välillä ollut. Lapsilla ei ole juurikaan harrastuksia, vanhempi pelaa sählyä. Jääkiekkoa olisi halunnut alkaa harrastaa, mutta se on liian kallista.
Tähän saakka on pärjätty hyvin. Mutta mietityttää, kun esikoinen vuoden päästä menee lukioon, että miten saan kirjat maksettua.
Olen todella onnellinen, että olen opiskellut itselleni hyvän ammatin. Jos oikein tiukkaa on, olen ottanut ylimääräisiä vuoroja ja pyytänyt paljon viikonloppu ja yötöitä.
Nyt elämä on paremmalla mallilla. Asun avoliitossa ja toinen ihminen osallistuu myös juokseviin kuluihin, mutta kyllä alkuaikoina vietin unettomia öitä miettien, miten selvitään.
Että köyhät kuvittelee, että rikkailla on nämä kaikki ja sitten he kuluttaa ihan yli varojensa "tarjotakseen saman" kuin ne rikkaiden lapsetkin saa.
Minä olen hyvätuloinen, asun vauraalla alueella, lasten kaverit on myös hyvätuloisia jne.
ENKÄ TUNNE yhtään 7-vuotiasta (nuorimmaiseni on 7), joka harrastaisi yhtä kalliisti kuin ap:n lapsi saati kulkisi aina uusissa vaatteissa. Ainoa 7-vuotias, jolla on aina uudet vaatteet, on erään lastenvaatekauppiaan lapsi. Hänen äitinsä haluaa "markkinoida" liikkeensä vaatteita, eikä tietenkään maksa niistä samaa kuin asiakkaansa. Ja hänkin myy ne visusti kirppareilla eteenpäin jne.
onnellisia luusereita. se kai se elämässä on tärkeintä :D meillä on rakkautta ja onnea. en koskaan vaihtas tota pienituloista, ihanaa miestä kehenkään toiseen :D
miehellä terveydellinen syy miksei niin vaan voi työpaikkaa vaihtaakaan. jos se tkee luuseriksi, että terveyden takia joutuu tyytymään siihen työhän mitä pystyy tekemään nin sitten on luuseri. smaan rahanhan mies sai kotona työtämänä makaamalla, mutta mies tekee parhaansa perheensä elättääkseen. mulle mies on unelma ja sankari. materialistille tosin vois ollaki luuseri
-13
onnellisia luusereita. se kai se elämässä on tärkeintä :D meillä on rakkautta ja onnea. en koskaan vaihtas tota pienituloista, ihanaa miestä kehenkään toiseen :D
miehellä terveydellinen syy miksei niin vaan voi työpaikkaa vaihtaakaan. jos se tkee luuseriksi, että terveyden takia joutuu tyytymään siihen työhän mitä pystyy tekemään nin sitten on luuseri. smaan rahanhan mies sai kotona työtämänä makaamalla, mutta mies tekee parhaansa perheensä elättääkseen. mulle mies on unelma ja sankari. materialistille tosin vois ollaki luuseri-13
siis saman rahan saisi kotona työttömänä.mutta haluaa tehdä työtä rahansa eteen, sen pienenkin kirjotusvirheitä..
-13
Minulla on kaksi lasta ja saan käteen 2290 €. Rahasta on tiukkaa, mutta kyse on valinnoista.
Me asumme pienessä kämpässä ja näin lapset ovat saaneet harrastaa ja itsekkin saan joskus jotain.
Miten minusta tuntuu, että opet on aika herkkiä valittamaan. :)
Minulla on kaksi lasta ja saan käteen 2290 €. Rahasta on tiukkaa, mutta kyse on valinnoista. Me asumme pienessä kämpässä ja näin lapset ovat saaneet harrastaa ja itsekkin saan joskus jotain. Miten minusta tuntuu, että opet on aika herkkiä valittamaan. :)
Keskity etsimään halvempaa asuntoa.
paitsi siitä, että tämä elämä on stressaavaa :) Ja varsinkin näin alkusyksystä, kun maksaa ensin pari tonnia harrastusmaksuja ja sitten huomaa, että lapsi on kasvanut ulos kaikista vaatteistaan ja nekin pitäisi hommata. Mutta pärjään kyllä jotenkin tänäkin vuonna. Ja tiedän, että nuo harrastuksethan ne on, jotka vaikeuttaa tätä elämää. Vaan kun lapsi on noihin tykästynyt, niin minkäs teet. Vaikea sanoa, että rupea harrastamaan jotain, mistä et tykkää, koska mulla ei oo varaa maksaa noita nykyisiä :( ap
ja harrastaa ratsastusta, jättäisin sen pois. Sitä voi harrastaa sitten isompanakin murkkuna, kun näkee tuleeko siitä sellonsoitosta mitään valmiimpaa. Mun mielestä tuon ikäiselle riittää yksi harrastus, varsinkin jos on rahasta kyse. Murkut saa monesti ilmaisia tunteja, kun ottavat hoitohevosvastuuta. Järki käteen ap.
Pystytkös ostamaan oman asunnon? Voisit tiukkoina aikoina maksaa pelkkää korkoa ja vastiketta eli sopia lyhennysvapaata.
Itsellä on 4 lasta, yksi harrastaa viulunsoittoa, 2 yleisurheilua ja neljäs on vielä tarhaikäinen. Asuntona on omistusneliö, ja kerran olen tuota lyhennysvapaata käyttänyt- hoitovapaalla.
Olen sanonut, että harrastukset pitää harkita tarkkaan, kun rahat ei kaikkeen riitä, eikä mun aika. Kyllä ne on sen tajunneet. Jalkapallo, jääkiekko ja baletti on meillä ihan mahdoton ajatus. Harrastusten pitää olla halpoja.
Ruuassa ja vaatteissa voi aina pihistellä tarjouksissa, aleissa ym. Aleista kannattaa ostaa ostoslistan kanssa seuraavan kesän ja tammikuussa seuraavan syksyn kokoja. Ja tietysti hyödyntää kirpparit.
Laskuihin voi sopia uudet eräpäivät esim. lapsilisäpäiville tai tilipäiville. Itse siirsin tv-luvan eräpäivää pysyvästi kuukaudella, kun osui hankalaan saumaan musiikkiopiston lukukausimaksun kanssa. Aina niitä voi neuvotella. Mun laskuilla on nykyään kaikilla eräpäivä 01. pvä. Kuittaan kaikki laskut silloin ja loppuraha tilistä jää sitten kuukauden muihin menoihin. Elareita saan minimit.
Saatko elaria Kelan minimin vai vähemmän? Kannattaisi harkita, pitäisikö se neuvotella uusiksi.
Minulla on kaksi lasta ja saan käteen 2290 €. Rahasta on tiukkaa, mutta kyse on valinnoista. Me asumme pienessä kämpässä ja näin lapset ovat saaneet harrastaa ja itsekkin saan joskus jotain. Miten minusta tuntuu, että opet on aika herkkiä valittamaan. :)
mutta hän on oikeassa. Kaikki on kiinni omista valinnoista. En nyt tällä tarkoita sitä, että se olisi ap:n vika, että on yh (olen itsekin ollut) ja joutuu nyt yksin maksamaan kaiken lapseen liittyvän. Elämässä sattuu kaikenlaista mutta voi tehdä erilaisia valintoja. Esim. juuri tuon lapsen harrastuksen kanssa. Toinen niistä pois. Vaatteet kirpparilta, huutiksesta tms.
Olen itsekin köyhästä perheestä ja köyhä taidan olal vieläkin, mutta elelemme kuitenkin mukavasti. Emme pääse etelään, emmekkä omista uusimpia telkkareita tms. mutta ei meillä ole perustarpeista puutetta. me vanhemmat tingimme omista harrastuksistamme, vaatteistamme ja menoistamme. Silloin tällöin kuitenkin pääsemme vaikka ravintolaan syömään kahdestaan eli ihan kaikesta ei kuitenkaan tarvitse luopua.
Ap:n kannattaisin tehdä nyt budjetti kuukauden menoista ja katsoa, mistä voisi karsia. Huomasimme itsekin, kun kävimme läpi kauppakuitteja, kuinka paljon heräteostokset tekevätkään kuukaudessa. Tulee niistäkin vähän säästöä. Myös ruokalistan teko vaikka viikoksi eteenpäin vähentää ruokakuluja ilman että ruuan laatu kuitenkaan kärsisi.
Ap ei herätä. Noissa jutuissa ei ole mitään järkeä.
Ap ei herätä. Noissa jutuissa ei ole mitään järkeä.
Voin olettaa, että ap:n lapsi on harrastunut jo ennen eroa, ja ei minusta olisi reilua, että eron myötä, kun elämä muutenkin muuttuu lapselle paljon, pitäisi vielä luopua harrastuksistaan ja keksiä vain jotain halpaa tilalle.
Eikä empatiaa tarvitse ensin herättää, sitä joko osaa antaa tai olla antamatta, kuten sinä. Ehket pystykään ajattelemaan elämän erimuotoisuutta?
Ap nimenomaan kirjoittaa, että erosi jo kauan sitten ja että lapsi on vasta 7.
Minkäikäisenä hän on muka oikein aloittanut nuo harrastukset sitten? Mahtaa olla Suomen ensimmäinen vauvaikäinen sellisti.
Minä osaan lukea ja laskea - toisin kuin sinä.
ja saan jopa kotihoidontuen riittämään lasten harrastuksiin, leireihin ja matkoihin, en käy sossussa, elarit on pienet ja mistään joka-toinen-vkl vapaasta on turha haaveilla, hyvä jos edes joka toinen kuukausi onnistuu. Ei ole autoa, teen monipuolista kotiruokaa, leivon leivät itse, kävelen kaikki matkat, ei televisiota. Ja saman teen silloinkin kun olen töissä - aamuviideltä vaan kädet taikinaan. :) Maito tehdään maitojauheesta. Tyhjät pullot poimitaan mukaan, kierretään tarjoukset, ostetaan käytettyä ja kotoa käsin teen esim. kirjoitushommia jos meinaa hynä loppua. Todellakin eletään pienillä tuloilla mutta järjen käytöllä senkin vähän saa riittämään. Mitään lehtiä ei tule, netistä näkee leffat ja uutiset, kampaajaa ei tarvitse kuin kerran, pari vuodessa, asunto on pieni ja suht edullinen (vuokra), lapset panostavat opiskeluun ja hakevat stipendiä päästäkseen esim. ulkomaille opiskelemaan. Kotona on hyvä ilmapiiri ja murrosikäinenkin vie roskat ja tamppaa matot eikä makaa huoneessaan kaikkien viihdelaitteitten keskellä tarvitsematta vaivautua mihinkään kuten muutamat ikätoverinsa. Ja väliaikaistahan tämä vain on. Asiat voisivat olla paljon huonommin. Perhe on terve, fyysisesti ja henkisesti, ja kaikilla on halu tehdä. Lasten koulumenestys on kiitettävää ja erinomaista. Ei päihdeongelmia eikä tupakointia. Eikä tod. ole mitään ylellisyyksiä kuten tiskikone. Enkä roiku täällä narisemassa rahan puutetta kun se ei sillä kummene.
että mitä lapsesi mahtavat harrastaa?
onnellisia luusereita. se kai se elämässä on tärkeintä :D meillä on rakkautta ja onnea. en koskaan vaihtas tota pienituloista, ihanaa miestä kehenkään toiseen :D miehellä terveydellinen syy miksei niin vaan voi työpaikkaa vaihtaakaan. jos se tkee luuseriksi, että terveyden takia joutuu tyytymään siihen työhän mitä pystyy tekemään nin sitten on luuseri. smaan rahanhan mies sai kotona työtämänä makaamalla, mutta mies tekee parhaansa perheensä elättääkseen. mulle mies on unelma ja sankari. materialistille tosin vois ollaki luuseri -13
Huomaa aina, miten kirjoittajat vetää ihan hatusta näitä selityksiä.
"Mies joutuu terveydellisistä syistä tyytymään työhön, jota pystyy tekemään." Kun just oli aikasemmin kirjoittanut, että mies tekee fyysisesti raskasta työtä.
En mä mitään pahaa tällä tarkoita, tuli vaan mieleen että pysykää tarinassa, kun aloitatte :)
olen kahden lapsen yh, ammatiltani opettaja (eli tulotasomme lienee suunnilleen sama). Lapsilla on harrastuksia, joiden harrastaminen maksaa (harrastemaksut & välineet ja varusteet). Tulemme ihan hyvin toimeen eikä minun tarvitse miettiä laskujen maksua tai hintoja ruokakaupassa. Velaksi emme elä, minulla ei myöskään ole velkaa.
Ex ei osallistu millään tavalla lasten elatukseen, kela maksaa minulle minimielatustuen lapsista.
Eli istu alas, kirjaa ylös kuukauden kaikki menot ja tulot. Jossain sinulla on turhaa, huomaamatonta menoa, joka rasittaa talouttasi.
ja kaikkien pakollisten laskujen jälkeen jää käteen ehkä 1200e. Eikä me kyllä mielestämme kituutella ts. ei ole puutetta mistään.
tämän nyt ei siis ole tarkoituksena kehua, kuinka "vähällä" tulemme toimeen mutta näin vertailuna siis.
Ap ei tietenkään voi esim. asumiseen paljoa vaikuttaa jos ei kerran mieleistä asuntoa löydy. Tosin joskus on annettava periksi ja otettava se halvin kämppä vaikka ei ehkä mieleen ole. Lapsi voi myös luopua toisesta harrastuksesta jos kerran kumpikin ovat kalliita. Tietenkin hän saa itse päätää, kumpaa jatkaa. Lapsi ei siitä mene rikki tai saa traumoja. Tai sitten muksu jatkaa harrastuksiaan ja ap lopettaa rahasta valittamisen. Joskus vain pitää tehdä radikaaleja päätöksiä vaikka ne eivät kivoja olekaan.