Jotain rajaa työpaikan kahvipöydässä, kiitos
Taas yksi karppaaja toi itseään esiin kahvilla, kun väänteli suurieleisenä kahvipöydässä tarjolla olleitten herkkujen tuoteselostuksia.
Ei ilmeisesti saanut vastakaikua tai selityksiä, että olet hoikassa kunnossa, kun häipyi kiukkuisena takaisin töihin.
Kireä pinna näkyi kyllä olevan.
Kommentit (8)
Silloin se vasta onkin mukavaa syödä jokin kunnon valmisateria tai itsekotona valmistamaa oikein kunnon maittavaa sapuskaa, toisella silmät pullistuu päästä ja kuola valuu mut ei voi mitään.
mutta kauhea vatvominen laihdutuksesta. Miksei voi hoikistua omassa hiljaisuudessaan. Eipä nuo hoikat ihmiset tuo itseään julki, siis ne, jotka työpaikalla syövät kunnon lounaan perunoineen ja leipineen ja kahvia pullan kanssa.
voitaisiin hukuttaa rasvattomaan maitoon tai ne vois kuolla infarkteihin.
Kierrän aina karppaajat kilometrin päästä, enkä suostu enää samaan ruokapöytään enää yhdenkään kanssa ellei ole iahn pakko.
ei edes lähde vähähiilarisella dieetillä.
Kerran sen asian kertominen riittää ja sitten se on kaikkien tiedossa. Ketä kiinnostaa! Ei edes niitä, jotka itse ovat samaa ikäluokkaa ja voi olettaa, että heillä on kokemusta asiasta.
ei vois vähempää kiinnostaa, mitä teidän nico-petterinne ja janica-jessicanne ovat oppineet/tehneet.
Hei, jotain rajaa kahvipöytäkeskusteluihin, eikö voi kasvattaa niitä lapsia ihan itsekseen!
On meilläkin noita työpaikalla. Joka ruokatauolla tai kavhvihetkellä jostain päin pöytää kuuluu "hiilari äää, hiilari ööö, kato näitä hiilareita, hirveää hiilaripaskaa".
Mua ihmetyttää, miksei ne kuitenkaan ole sen laihempia. Normaalipainon ylärajoilla kieppuvia tukevia tätejä näyttävät olevan suurin osa. Osa myös läskejä. Ketään ei voi kyllä hoikaksi sanoa, saati sitten laihaksi. Kyllähän se pahalle tuulelle saa, jos verensokerit kieppuvat siellä kolmen pinnassa...