Oikeuttaako sairaslomaan?
Isoisäni kuoli, onko minulla "moraalista" oikeutta olla pari-kolme päivää sairaslomalla?
Kommentit (60)
No vitun pankista en tiedä mutta ihan jokaisella joka käy töissä, täytyy olla jossain vaiheessa tienattuna lomapäiviä joita voi hätätilassa käyttää jos sopii työantajan kanssa.
[
Työanntaja maksaa tehdystä työstä eikä nyyhkyttämisestä. Jos haluaa olla surullinen, sitä voi olla, mutta ei siitä tarvitse palkkaa maksaa. Ottaa palkatonta lomaa ja tulee takaisin sitten, kun lakkaa suremasta.
no voi voi kun sitä suremista ei vaan voi pistää narikkaan työpäivänkään ajaksi ihan totaalisesti. Silloinhan samaa pitää vaatia vaikkapa lasten vanhemmilta. Ajatus ei saa työpäivän aikana käydä kertaakaan lapsissa. Etkä saisi työaikana vastata esim lapsesi puheluun (suthan on palkattu töitä tekemään eikä lapsistasi huolehtimaan). Tai miksi joku sitten saa työaikana vaikkapa keskustella työkavereiden kanssa tulevista viikonloppumenoistaan.. suru on prosessi ja siinä on akuutti vaihe (joka selkeämmin voidaan usein nähdä ajaksi jolloin esim työnteko ei suju lainkaan) ja sitten se pidempi vaihe, jolloin ihminen voi kyllä pystyä töihin, mutta tekee edelleen surutyötä siinä samalla.
Palkallisena? Et voi olla tosissasi!
Tämähän on vitsi, eikö vain. Jos ei ole, niin tuskin kenenkään kannattaa tosissaan ottaa.
Pyysin, että voitaisiin nähdä, että näkee missä kunnossa olen, mutta puhuttiin sitten puhelimessa. Hän lupasi, että voin olla to-pe palkallisena kotona ja sitten sunnuntai iltana soitan, pystynkö tuleen maanantaina töihin. Jos en pysty, niin sitten työlekurille. Menin sitten työlekurille, kun olin itkenyt silmät niin turvoksiin, että nähnyt lukea :(. Ja töitä on vaikea tehdä, jos ei näe.
Työterveyslääkäri kyseli, miten jakselin ja laittoi sitten viikon sairausloman ja se tuli sen perusteella, että en pystynyt öisin yhtään nukkumaan, kun heräilin koko ajan.
Ja kyllä töissä oli ilkeitä ihmisiä. Heidän mielestään vain puolison tai oman vanhemman tai oman lapsen kuolemaa voi noin surra. En sitten heille alkanut raportoimaan, miten mummu oli mun viimeinen ns. verisukulainen ja pienenä olin enemmän mummulassa kuin kotona.
Herranjumala, miten ihmiset edes kysyvät tuollaista. Tottakai voit hakea sairaslomaa ja lääkäri kirjoittaa.
Mitä vitun robotteja te olette. Sinulla on oikeus suruun, muista että se pitää kohdata nyt, ei leikkiä marttyyria ja työnsankaria.
Mihin tämä maailma on menossa...
Olen ihan samaa mieltä,,,hevon koivuun nuo "olenko
oikeutettu,,,". Jos sulta tuntuu pappan poismeno pahalta niin ei muuta kuin lääkärille pyytämään muutama päivän sairaslomaa
koska kun myöhemmin haluaa henkivakuutuksen vaikka samaan aikaan ison asuntolainan kanssa, ilmoittaa vakuutusyhtiö, että ei käy, koska taustalla mielenterveysongelmia. Hankala siinä selittää, että valehtelin lääkärille.
aivan puhumattakaan tilanteen ikävyydestä silloin kun on vaikkapa menettänyt sen ainokaisen lapsensa ja surrut hänen menetystään masennusdg turvin hetken. Turha sitten enää haaveilla vaikkapa adoptiovanhemmaksi pääsystä kun on mt.dg taustalla.
koska kun myöhemmin haluaa henkivakuutuksen vaikka samaan aikaan ison asuntolainan kanssa, ilmoittaa vakuutusyhtiö, että ei käy, koska taustalla mielenterveysongelmia. Hankala siinä selittää, että valehtelin lääkärille.
Mitä vitun satumaailmaa te elätte? Hoida nyt itsesi kuntoon, eihän kukaan valehtele, jos sanoo olevansa työkyvytön surun takia.
Minä lopetan tämän palstan lukemisen nyt. Voin henkisesti pahoin näistä vitun ihmisistä. Kuolkaa pois, oikeasti. Tappakaa itsenne!!!!!!!!!!!!!!!!!
moraalista oikeutta ei ole, vaan sairasloma perustuu siihen että olet sairauden vuoksi kyvytön hoitamaan työtäsi. Oletko sairas? mutta yleensä tessissä on että lähiomaisen kuoltua hautajaispäivä on palkallinen vapaapäivä.
Jos et pysty HENKISESTI tekemään työtäsi, tämä riittää lääkärille kirjoittamaan sairaslomaa. Nämä supernaiset nyt täällä leikkivät ja kirjoittelevat mitä sattuu.
no kuules, ensinnäkään se ei ole lääkärin ihan yksinkertaista kirjoittaa sitä sairaslomaa sillä sen kirjoittamiseen tarvitaan aina diagnoosi ja dgnumero. Surulle ei ole diagnoosia tai dg numeroa olemassakaan vaan silloin lääkärin täytyy keksiä joku mielenterveysdiagnoosi. Niissä taas kannattaa miettiä haluaako tietoihinsa mt. diagnooseja kun ne esim voivat vaikeuttaa vakuutuksen saantia jatkossa.
Minä tiedän tämän ihan käytännössä sillä olen menettänyt oman lapseni ja lääkärit ei todellakaan kirjoita tuosta vaan sairaslomaa. Suru ei ole sairaus, vaikka se voi heikentääkin keskittymiskykyä jne. Eikä surusta edes toivuta kahden tai kolmen päivän sairaslomalla.
siis esim lapsensa menettäneille yleensä kirjoitetaan viikko tai korkeintaan kaksi sairaslomaa...sen jälkeen se onkin sitten jo vaikeampi homma..
Ei mene näin. Lääkärit kyllä kirjoittavat sairaslomaa vaikka kuinka menetyksiin, jos on tarvetta. Sinä olet alistunut, etkä ole vaatinut olla poissa työkyvyttömyyden takia. Älä sitä muille saarnaa.
Vakuutuksen? Mitä hittoa? Sinä olet työkyvytön jos olet, lääkäri kirjoittaa sinulle diagnoosin vaikka masennuksesta tai uupumuksesta. Se siitä.
Näin se menee. Jos ei mene, vaihda lääkäriä.
koska kun myöhemmin haluaa henkivakuutuksen vaikka samaan aikaan ison asuntolainan kanssa, ilmoittaa vakuutusyhtiö, että ei käy, koska taustalla mielenterveysongelmia. Hankala siinä selittää, että valehtelin lääkärille.
Mitä vitun satumaailmaa te elätte? Hoida nyt itsesi kuntoon, eihän kukaan valehtele, jos sanoo olevansa työkyvytön surun takia.
Minä lopetan tämän palstan lukemisen nyt. Voin henkisesti pahoin näistä vitun ihmisistä. Kuolkaa pois, oikeasti. Tappakaa itsenne!!!!!!!!!!!!!!!!!
mutta usko nyt, että se silti vaikuttaa tiettyjen vakuutuksien saantiin.
minusta yleensä ole sairasloman syy. Oman vanhemman ehkä, ja puolison ja lapsen tietysti. Eikä tarvitse olla mikään supermamma, miksi ei töissäkin voisi olla surullinen?
Vääristyneitä ihmisiä, vääristynyt maailma.
Voi saatana mitä te saatte tästä sankarin leikkimisestä. Seuraavissa yt-neuvotteluissa kenkää tai sitten 35v palvelleena kultakellon.
moraalista oikeutta ei ole, vaan sairasloma perustuu siihen että olet sairauden vuoksi kyvytön hoitamaan työtäsi. Oletko sairas? mutta yleensä tessissä on että lähiomaisen kuoltua hautajaispäivä on palkallinen vapaapäivä.
Jos et pysty HENKISESTI tekemään työtäsi, tämä riittää lääkärille kirjoittamaan sairaslomaa. Nämä supernaiset nyt täällä leikkivät ja kirjoittelevat mitä sattuu.
no kuules, ensinnäkään se ei ole lääkärin ihan yksinkertaista kirjoittaa sitä sairaslomaa sillä sen kirjoittamiseen tarvitaan aina diagnoosi ja dgnumero. Surulle ei ole diagnoosia tai dg numeroa olemassakaan vaan silloin lääkärin täytyy keksiä joku mielenterveysdiagnoosi. Niissä taas kannattaa miettiä haluaako tietoihinsa mt. diagnooseja kun ne esim voivat vaikeuttaa vakuutuksen saantia jatkossa.
Minä tiedän tämän ihan käytännössä sillä olen menettänyt oman lapseni ja lääkärit ei todellakaan kirjoita tuosta vaan sairaslomaa. Suru ei ole sairaus, vaikka se voi heikentääkin keskittymiskykyä jne. Eikä surusta edes toivuta kahden tai kolmen päivän sairaslomalla.
siis esim lapsensa menettäneille yleensä kirjoitetaan viikko tai korkeintaan kaksi sairaslomaa...sen jälkeen se onkin sitten jo vaikeampi homma..
Ei mene näin. Lääkärit kyllä kirjoittavat sairaslomaa vaikka kuinka menetyksiin, jos on tarvetta. Sinä olet alistunut, etkä ole vaatinut olla poissa työkyvyttömyyden takia. Älä sitä muille saarnaa.
Vakuutuksen? Mitä hittoa? Sinä olet työkyvytön jos olet, lääkäri kirjoittaa sinulle diagnoosin vaikka masennuksesta tai uupumuksesta. Se siitä.
Näin se menee. Jos ei mene, vaihda lääkäriä.
t. vuoden masennuksesta sairaslomalla ollut ja vakuutuksen saanut.
miten asia on. Eli sairaus-, ei siis sairaslomaa, saa ainoastaan kun on diagnoosi. Suru ei ole tälläinen. Eli silloin kun näitä "surulomia" kirjoitetaan, kirjoitetaan diagnoosin paikalle joku mielenterveyden häiriöistä. Ja totta on, että suruun saa huonommin lomaa kuin flunssaan. Lääkärit kun eivät voi keksiä syitä sairauslomille.
miten asia on. Eli sairaus-, ei siis sairaslomaa, saa ainoastaan kun on diagnoosi. Suru ei ole tälläinen. Eli silloin kun näitä "surulomia" kirjoitetaan, kirjoitetaan diagnoosin paikalle joku mielenterveyden häiriöistä. Ja totta on, että suruun saa huonommin lomaa kuin flunssaan. Lääkärit kun eivät voi keksiä syitä sairauslomille.
Eivät ne keksi, vaan kirjoittavat asiasta sairasloman.
Vittu oikeasti tappakaa itsenne, murratte täällä surua kärsivää "faktoillanne". Vittu kuolkaa kivualiaasti!
moraalista oikeutta ei ole, vaan sairasloma perustuu siihen että olet sairauden vuoksi kyvytön hoitamaan työtäsi. Oletko sairas? mutta yleensä tessissä on että lähiomaisen kuoltua hautajaispäivä on palkallinen vapaapäivä.
Jos et pysty HENKISESTI tekemään työtäsi, tämä riittää lääkärille kirjoittamaan sairaslomaa. Nämä supernaiset nyt täällä leikkivät ja kirjoittelevat mitä sattuu.
no kuules, ensinnäkään se ei ole lääkärin ihan yksinkertaista kirjoittaa sitä sairaslomaa sillä sen kirjoittamiseen tarvitaan aina diagnoosi ja dgnumero. Surulle ei ole diagnoosia tai dg numeroa olemassakaan vaan silloin lääkärin täytyy keksiä joku mielenterveysdiagnoosi. Niissä taas kannattaa miettiä haluaako tietoihinsa mt. diagnooseja kun ne esim voivat vaikeuttaa vakuutuksen saantia jatkossa. Minä tiedän tämän ihan käytännössä sillä olen menettänyt oman lapseni ja lääkärit ei todellakaan kirjoita tuosta vaan sairaslomaa. Suru ei ole sairaus, vaikka se voi heikentääkin keskittymiskykyä jne. Eikä surusta edes toivuta kahden tai kolmen päivän sairaslomalla. siis esim lapsensa menettäneille yleensä kirjoitetaan viikko tai korkeintaan kaksi sairaslomaa...sen jälkeen se onkin sitten jo vaikeampi homma..
Ei mene näin. Lääkärit kyllä kirjoittavat sairaslomaa vaikka kuinka menetyksiin, jos on tarvetta. Sinä olet alistunut, etkä ole vaatinut olla poissa työkyvyttömyyden takia. Älä sitä muille saarnaa. Vakuutuksen? Mitä hittoa? Sinä olet työkyvytön jos olet, lääkäri kirjoittaa sinulle diagnoosin vaikka masennuksesta tai uupumuksesta. Se siitä. Näin se menee. Jos ei mene, vaihda lääkäriä.
hohhoijaa...toki voidaan johonkin asti kirjoittaa sitä sairauslomaa, mutta siihen edelleenkin tarvitaan diagnoosi. Ja nämä dg ovat sitten niitä mielenterveysdg eli masennus, post-traumaattinen stressihäiriö ym.
Ja mikäli et tiedä niin esim henkivakuutusta hakiessa kysytään mt.häiriöistä ja että onko sellaisia ollut. Ja jos on...niin vakuutus voi jäädä saamatta.
Uupumus ei myöskään ole dg ja tuskin edes tulisi kysymykseen surun kohdalla eli kyllä se vaan on lääkärin aika tarkoin mietittävä minkä dg kirjoittaa, ei ne keksiä päästään vaan ...
keskustelu näin pahasti sivuraiteille????
minusta yleensä ole sairasloman syy. Oman vanhemman ehkä, ja puolison ja lapsen tietysti. Eikä tarvitse olla mikään supermamma, miksi ei töissäkin voisi olla surullinen?
Vääristyneitä ihmisiä, vääristynyt maailma.
Voi saatana mitä te saatte tästä sankarin leikkimisestä. Seuraavissa yt-neuvotteluissa kenkää tai sitten 35v palvelleena kultakellon.
lastenlastaan, joten turha siinä on vääristyneisyydestä puhua. Joten YLEENSÄ se ei ole sairasloman syy. Ei se ole mitään sankaruutta. Tosiasia on, että joku saattaa itkeä koiransa kuolemaa paljon enemmän kuin isovanhemman, eikä se koiran kuolemakaan ole mikään sairasloman syy.
No esim unettomuus on ihan oikea sairausloman syy. Itse en ainakaan saanut nukuttua kun yksi läheiseni kuoli.
Ja sitäpaitsi sairausloma ja sen palkallisuus ovat kaksi täysin eri asiaa, koittakaa tajuta sekin.
surullinen?
Miksi töissä pitäisi olla, jos ei nukuttua, itkee koko ajan eikä pysty tekemään töitä?
Oma mummoni oli niin läheinen minulle, että oli aivan shokissa monta päivää. Menin töihin, en pystynyt hoitamaan töitäni. Empaattinen lääkäri kirjoitti minulle viikon sairaslomaa unettomuuden takia. Sain aikaa toipua ja palata työkykyiseksi. Miksi minun olisi tarvinnut olla töissä, vaikken kyennut?
koska kun myöhemmin haluaa henkivakuutuksen vaikka samaan aikaan ison asuntolainan kanssa, ilmoittaa vakuutusyhtiö, että ei käy, koska taustalla mielenterveysongelmia. Hankala siinä selittää, että valehtelin lääkärille.
Ei tuommoista voi kirjoittaa kuin joku joka on itse mielenterveysongelmainen ja täysin elämästä vieraantunut.
Työanntaja maksaa tehdystä työstä eikä nyyhkyttämisestä. Jos haluaa olla surullinen, sitä voi olla, mutta ei siitä tarvitse palkkaa maksaa. Ottaa palkatonta lomaa ja tulee takaisin sitten, kun lakkaa suremasta.
no voi voi kun sitä suremista ei vaan voi pistää narikkaan työpäivänkään ajaksi ihan totaalisesti. Silloinhan samaa pitää vaatia vaikkapa lasten vanhemmilta. Ajatus ei saa työpäivän aikana käydä kertaakaan lapsissa. Etkä saisi työaikana vastata esim lapsesi puheluun (suthan on palkattu töitä tekemään eikä lapsistasi huolehtimaan). Tai miksi joku sitten saa työaikana vaikkapa keskustella työkavereiden kanssa tulevista viikonloppumenoistaan.. suru on prosessi ja siinä on akuutti vaihe (joka selkeämmin voidaan usein nähdä ajaksi jolloin esim työnteko ei suju lainkaan) ja sitten se pidempi vaihe, jolloin ihminen voi kyllä pystyä töihin, mutta tekee edelleen surutyötä siinä samalla.
Palkallisena? Et voi olla tosissasi!