Lue keskustelun säännöt.
Mies tuli änkyräkännissä kotiin eilen ennen klo.23.
31.07.2011 |
Lähti kotoa eilen kolmelta työkaverin kanssa terassille. Kotiin tullessa ei sanonut muuta kuin "anteeksi", kaatui olkkarin lattialle ja sammui. Hetken päästä paskoi alleen (!). Aamulla väitti, ettei juonut illan aikana muuta kuin kaljaa, eikä muista illan viimeisistä tunneista mitään. Oli ilmeisesti kävellyt (n.7km) kotiin. Käsissä naarmuja ja jaloissa mustelmia.
Tällaista ei ole meillä ennen tapahtunut. Mies käy 2-4 kertaa vuodessa kavereiden kanssa ulkona. Nyt mies väittää, että hänen lasiinsa olisi laitettu jotain ja selittää sillä eilisen kuntonsa. Pitäisikö uskoa? Uhkasin jo avioerolla. En halua kokea vastaavaa enää ikinä, en itseni enkä varsinkaan lasteni vuoksi.
Kommentit (125)
Koska ap:n miehellä ilmiselvästi ei ole alkoholiongelmaa, mies ei ole väkivaltainen, epäluotettava tms, kyse on tässä tilanteessa erehtyväisyydestä. En voi uskoa, ettei ap olisi joskus elämässään erehtynyt tai mokannut, tehnyt tyhmyyden. Sen ei tarvitse liittyä viinaan, ihmisenä olemiseen vain. Jos on itse joskus mokannut, voi antaa toiselle mokan anteeksi. Ihminen, joka elää elämäänsä niin supervarovaisesti, ettei koskaan munaa itseään, on minusta epäilyttävä! Siksi on tässä tilanteessa syytä löysätä pipoa. Kun ap:n aviomies menee sen toisen tai kolmannen kerran tänä vuonna kaverinsa kanssa kaljalle, hän voi myös mennä kaverille yöksi ja tulla aamulla toipuneena kotiin. Ja sen kaljan lomassa kannattaa todella syödä jotain!
Ja miksi sita tapahtuu aarimmaisen harvoin esim. Keski-Euroopan maissa? Samaa mielta toki siita etta kaikki mokaavat joskus, mutta miten kuitenkin kokonaisilta kansakunnilta onnistuu taman nimenomaisen mokan valttaminen niin menestyksekkassti, kun taas toisilta se ei naemma onnistu ollenkaan? Onko mielestasi edes periaatteessa aikuiselle mahdollista hallittu alkoholinkaytto?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on laaja "historiallismaantieteellissosiopsykologinen" kysymys, josta on kirjoitettu hyllymetreittäin tekstejä. En mene siihen.
Vastaan vain viimeiseen kysymykseesi: kyllä, tiedän aivan varmasti, että hallittu alkoholinkäyttö on mahdollista sekä periaatteessa että käytännössä.
Ap:n kuvailemassa tapauksessa ei ollut minusta ensisijaisesti kyse viinasta, se oli vain väline. Miehen surkeaan sammumiseen alkuyöstä johti ajattelemattomuus, tilapäinen tyhmyys, ohimenevä kevytmielisyys tms. meille kaikille tuttu tunnetila.
Joku voi mennä raveihin, juoda pelkkää vettä tai kahvia, ja hävitä nolottavan summan rahaa, josta menetyksestä sitten seuraa kaikenlaista ikävää.
Sen verran vielä sanon, että sekä isäni että exäni olivat kovan luokan alkoholisteja (isäni kuolikin viinaan), joten en ole ihan untuvikko näissä alkoholi-asioissa.
13
Koska ap:n miehellä ilmiselvästi ei ole alkoholiongelmaa, mies ei ole väkivaltainen, epäluotettava tms, kyse on tässä tilanteessa erehtyväisyydestä. En voi uskoa, ettei ap olisi joskus elämässään erehtynyt tai mokannut, tehnyt tyhmyyden. Sen ei tarvitse liittyä viinaan, ihmisenä olemiseen vain. Jos on itse joskus mokannut, voi antaa toiselle mokan anteeksi. Ihminen, joka elää elämäänsä niin supervarovaisesti, ettei koskaan munaa itseään, on minusta epäilyttävä! Siksi on tässä tilanteessa syytä löysätä pipoa. Kun ap:n aviomies menee sen toisen tai kolmannen kerran tänä vuonna kaverinsa kanssa kaljalle, hän voi myös mennä kaverille yöksi ja tulla aamulla toipuneena kotiin. Ja sen kaljan lomassa kannattaa todella syödä jotain!
Ja miksi sita tapahtuu aarimmaisen harvoin esim. Keski-Euroopan maissa? Samaa mielta toki siita etta kaikki mokaavat joskus, mutta miten kuitenkin kokonaisilta kansakunnilta onnistuu taman nimenomaisen mokan valttaminen niin menestyksekkassti, kun taas toisilta se ei naemma onnistu ollenkaan? Onko mielestasi edes periaatteessa aikuiselle mahdollista hallittu alkoholinkaytto?
En ymmärrä näitä ämmiä, jotka sallii mieheltä paskaa käytöstä.
Minä en tule kotiin sammumaan ja paskomaan housuihin eikä myöskään mieheni sellaista tee. Olemme vastuullisia aikuisia. Ei todellakaan ole normaalia tulla kotiin tuossa kunnossa.
Mä luulen, että suurin osa mammoista oli ihmeissään lukiessaa ap:n kirjoituksen ja vähän kateellisia koska itse eivät mahda mitään miehen käytökselle. Olen pahoillani, että joudutte sietämään kaikenlaista siinä pelossa, että mies haukkuu nipoksi.
että tuollainen käytös voi järkyttää joitain. Mutta kyllä tollainen käytös suomessa on ihan yleistä, jos ei ole ihan pumpulissa elänyt ja nimen omaan ihan ns.kunnolliset ihmiset harrastaa tälläistä. Sanoisin jopa että ne on just monesti kaikkein pahimpia porsastelijoita, sen verran monet paskat ja sikailut on tullut elämän varrella nähtyä.
Mitä, jos vanhempi lapsi olisi herännyt isän tuloon ja nähnyt isänsä siinä kunnossa?
Itse ajattelen ensisijaisesti nyt lapsia. Jos oltaisiin lapseton pari, en olisi tuosta niin järkyttynyt.
Itse olen ollut pari kertaa viihteellä esikoisen syntymän jälkeen ja yrittänyt pitää mielessä, että lapsi on kotona, on otettava kohtuudella. Mitä jos lapsenvahdille/miehelle kävisi jotain minun ollessa viihteellä, enkä kuntoni vuoksi voisi palata kotiin lapsen seuraksi? Perussääntönä siis pidän sitä, että täytyy olla siinä kunnossa, että voi lasta turvallisesti hoitaa.
Sanonpa muuten vielä, että meidän 3-vuotias on mielestäni selvästi ymmärtänyt tänään jonkin olevan pielessä. Nukkui todella pitkät päiväunet ja on jotenkin erilainen. :/
ap
Miehesi veti överit, oli tukka täynnä, nakit silmillä, kauheassa soosissa. Ja pyysi anteeksi.
Jos tämä tosiaan oli ensimmäinen kerta, ja sinulla on kunnon mies, niin sinuna olisin kyllä huoleti.
Kukaan meistä ei ole täydellinen, vaikka se eka kivi onkin aina niin helppo heittää. Ja vahinkoja sattuu kaikille.
Pahin virhe mitä voit nyt tehdä on se, että alat miestäsi uhkailla (anna olla viimeinen kerta tai voit pakata laukkusi ja häipyä) tai marttyyrina huomautella asiasta seuraavat päivät/viikot/kuukaudet. Se on nimittäin hyvä tapa myrkyttää suhde. Jos miehesi on vähääkään itsepäistä sorttia, niin ennemmin tai myöhemmin saattaa tehdä kiusallaankin.
Ja hei, lapset eivät mene rikki vaikka isänsä olisivatkin kaatoänkyrässä nähneet. Elämä ei ole pelkkää kiiltokuvaa, sen oppivat lapsetkin. Kolhuja ja raadollisia juttuja pukkaa väkisin eteen jossakin vaiheessa. Silloin tärkeää on se, kuinka ne lasten kanssa käsitellään.
Mutta jos itse olet neuroottinen ja pelkäät ja huolehdit liikaa, teet kyllä lapsistasikin samanlaisia. Vähintäänkin.
Mitä, jos vanhempi lapsi olisi herännyt isän tuloon ja nähnyt isänsä siinä kunnossa?
Itse ajattelen ensisijaisesti nyt lapsia. Jos oltaisiin lapseton pari, en olisi tuosta niin järkyttynyt.
Itse olen ollut pari kertaa viihteellä esikoisen syntymän jälkeen ja yrittänyt pitää mielessä, että lapsi on kotona, on otettava kohtuudella. Mitä jos lapsenvahdille/miehelle kävisi jotain minun ollessa viihteellä, enkä kuntoni vuoksi voisi palata kotiin lapsen seuraksi? Perussääntönä siis pidän sitä, että täytyy olla siinä kunnossa, että voi lasta turvallisesti hoitaa.
Sanonpa muuten vielä, että meidän 3-vuotias on mielestäni selvästi ymmärtänyt tänään jonkin olevan pielessä. Nukkui todella pitkät päiväunet ja on jotenkin erilainen. :/
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miten huolettomia osa meistä on...
sanoisin että elämää nähneitä ja realisteja
miten huolettomia osa meistä on...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska vaikka järki oli mennyt niin jokin osa aivoista toimi, koska hän älysi palata kotiin kun oli vielä siinä kunossa, että pystyi. Olen pitänyt alleen paskomisia ja kännissä nurraan kusemisia melko kuvottavina ja uskomattomina juttuina, kunnes menin itse kerran tekemään moisen.
Syy: päivän aikana ei ole ehkä juuri syöty, jolloin vähäinenkin alkoholimäärä voi mennä päähän. Stressaava jakso takana eli väsymystäkin alla. Voi olla, että on todellakin juotu vain kaljaa, mutta jos porukasta on aina vuorotellen joku ollut noutamassa, on väliin sattunut tulla U-Boot eli kaljaan on sujautettu jekkupaukku.
Avioerolla uhkaaminen tuntuu uskomattomalta, jollei kyseessä ole uskonnollisen vakaumuksen rikkominne. Mies älysi kuiotenkin tulla ajoissa kotiin turvaan sammumaan eikä jäänyt mihinkään ojanpohjalle tai joutunut ryöstetyksi ja mukiloiduksi. Jos käytös ei ole toistuvaa, niin pidän noinkin järeillä aseilla uhkaamista "turhan päiten" kyllä todella raukkamaisena.
Olisitko ihan oikeasti valmiis ottamaan avioeron, neuvottelemaan huoltajuudesta ja jakamaan omaisuuden tuon takia? Vai onko se tyhjää uhkailua?
Etköhän sä nyt pikkasen ylireagoi. Jos miehes käy vain 2-4 kertaa vuodessa viihteellä niin on ihme sinänsä! Se että sattuu kerran (tai kaksi) tuollainen ylilyönti ei todellakaan ole avioeron paikka.
Jos miehes on ollut niin huonossa kunnossa että sammuu ja paskoo alleen niin ei se varmasti sulle ja teidän lapsillekaan mitään tee. Oot hysteerinen akka! Lisäksi taidat vaan provoilla :D
Ja ihan kahden peiton allakin jouduit nukkumaan, hui hirveetä! Kylläpä oli tosi pelottava tilanne... Koitapa nyt vähän rauhoittua kulta pieni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi veti överit, oli tukka täynnä, nakit silmillä, kauheassa soosissa. Ja pyysi anteeksi.
Jos tämä tosiaan oli ensimmäinen kerta, ja sinulla on kunnon mies, niin sinuna olisin kyllä huoleti.
Kukaan meistä ei ole täydellinen, vaikka se eka kivi onkin aina niin helppo heittää. Ja vahinkoja sattuu kaikille.
Pahin virhe mitä voit nyt tehdä on se, että alat miestäsi uhkailla (anna olla viimeinen kerta tai voit pakata laukkusi ja häipyä) tai marttyyrina huomautella asiasta seuraavat päivät/viikot/kuukaudet. Se on nimittäin hyvä tapa myrkyttää suhde. Jos miehesi on vähääkään itsepäistä sorttia, niin ennemmin tai myöhemmin saattaa tehdä kiusallaankin.
Ja hei, lapset eivät mene rikki vaikka isänsä olisivatkin kaatoänkyrässä nähneet. Elämä ei ole pelkkää kiiltokuvaa, sen oppivat lapsetkin. Kolhuja ja raadollisia juttuja pukkaa väkisin eteen jossakin vaiheessa. Silloin tärkeää on se, kuinka ne lasten kanssa käsitellään.
Mutta jos itse olet neuroottinen ja pelkäät ja huolehdit liikaa, teet kyllä lapsistasikin samanlaisia. Vähintäänkin.
Mitä, jos vanhempi lapsi olisi herännyt isän tuloon ja nähnyt isänsä siinä kunnossa?
Itse ajattelen ensisijaisesti nyt lapsia. Jos oltaisiin lapseton pari, en olisi tuosta niin järkyttynyt.
Itse olen ollut pari kertaa viihteellä esikoisen syntymän jälkeen ja yrittänyt pitää mielessä, että lapsi on kotona, on otettava kohtuudella. Mitä jos lapsenvahdille/miehelle kävisi jotain minun ollessa viihteellä, enkä kuntoni vuoksi voisi palata kotiin lapsen seuraksi? Perussääntönä siis pidän sitä, että täytyy olla siinä kunnossa, että voi lasta turvallisesti hoitaa.
Sanonpa muuten vielä, että meidän 3-vuotias on mielestäni selvästi ymmärtänyt tänään jonkin olevan pielessä. Nukkui todella pitkät päiväunet ja on jotenkin erilainen. :/
ap
nimim. isänsä samassa kunnossa nähnyt ja edelleen aivan tervepäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä kaiken luonteestasi ettet itsekään viihteellä ollessasi rentoudu hetkeksikään vaan olet koko ajan viulunkielenä miettimässä lapsia! Relaa nyt vähän, olet todellakin neuroottinen.
Itse olen ollut pari kertaa viihteellä esikoisen syntymän jälkeen ja yrittänyt pitää mielessä, että lapsi on kotona, on otettava kohtuudella. Mitä jos lapsenvahdille/miehelle kävisi jotain minun ollessa viihteellä, enkä kuntoni vuoksi voisi palata kotiin lapsen seuraksi? Perussääntönä siis pidän sitä, että täytyy olla siinä kunnossa, että voi lasta turvallisesti hoitaa. ap
Koska ap:n miehellä ilmiselvästi ei ole alkoholiongelmaa, mies ei ole väkivaltainen, epäluotettava tms, kyse on tässä tilanteessa erehtyväisyydestä. En voi uskoa, ettei ap olisi joskus elämässään erehtynyt tai mokannut, tehnyt tyhmyyden. Sen ei tarvitse liittyä viinaan, ihmisenä olemiseen vain. Jos on itse joskus mokannut, voi antaa toiselle mokan anteeksi. Ihminen, joka elää elämäänsä niin supervarovaisesti, ettei koskaan munaa itseään, on minusta epäilyttävä! Siksi on tässä tilanteessa syytä löysätä pipoa. Kun ap:n aviomies menee sen toisen tai kolmannen kerran tänä vuonna kaverinsa kanssa kaljalle, hän voi myös mennä kaverille yöksi ja tulla aamulla toipuneena kotiin. Ja sen kaljan lomassa kannattaa todella syödä jotain!
Ja miksi sita tapahtuu aarimmaisen harvoin esim. Keski-Euroopan maissa? Samaa mielta toki siita etta kaikki mokaavat joskus, mutta miten kuitenkin kokonaisilta kansakunnilta onnistuu taman nimenomaisen mokan valttaminen niin menestyksekkassti, kun taas toisilta se ei naemma onnistu ollenkaan? Onko mielestasi edes periaatteessa aikuiselle mahdollista hallittu alkoholinkaytto?
ja joka välissä muutenkin aamusta iltaan, ei siellä tunneta tarvetta perskänneihin.
Täällä Suomessa alkoholin nauttiminen ennen (perjantai)iltaa antaa ihmisestä alkoholistin vaikutelman eikä ole siten suotavaa. Joten suomalaisen miehen on juotava ne Keski-Eurooppalaiset päiväannokset yhtenä iltana viikossa kerralla. Onko kumma jos tulee pikkasen huono happi?? =)))
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettei meidän avioliitto ole kerrasta poikki. Sanoin miehelle, että jos aikoo saman uusia, voi pakata kamansa. Toisinsanoen, jos aikoo toistaa saman virheen.
ap
On vissiin kiva lyödä lyötyä. On sullakin päässä vikaa. Onko kämppä edes sun nimissä?
Mutta ei se nyt sentään maata kaada, toivottavasti ei teidän liittoakaan. Ihminen on erehtyväinen. Jospa nyt hyvä ap, hieman vetäisit henkeä ja toteaisit: sattuuhan sitä, mutta parempi olla sattumatta toista kertaa. Jokainen ihminen tekee virheitä, mutta kypsän ihmisen merkki on se että oppii virheistään.
Keskustelkaa miehen kanssa, tee selväksi että tämän kerran olet valmis katsomaan asiaa sormien läpi, mutta jos tapahtuu toiste, tulee ero. Älä nalkuta, huuda, rähjää tms. Toteat vain tyynesti että asia on nyt näin, eikä minulla kiinnosta miksi olit noin humalassa, kunhan se ei tapahdu toiste.
että sinä ITSE olet siellä raivona ja mietit avioeroja ja terapioita!!!
Sanonpa muuten vielä, että meidän 3-vuotias on mielestäni selvästi ymmärtänyt tänään jonkin olevan pielessä. Nukkui todella pitkät päiväunet ja on jotenkin erilainen. :/ ap
Tsemppiä ap. Todella näkyy vastauksissa suomalainen alkoholimoraali. Mä olen samanlainen tiukkis ja pelkääväinen kuin sinäkin, myös on kokemusta siitä, kuinka kurjalta tuntuu, kun se kunnon mies tuleekin noin huonossa kunnossa kotiin. Mulle se on iso ja kamala juttu. Ja muistan myös, kuinka lapsuudessa se rakas ja kiltti ja kunnollinen isä joskus kännissä oksensi niin että tapettiinkin meni, ja äiti oli vihainen ja minua pelotti, ja pitkään sitä asiaa mietin ja aina muistin sen tapetissa olevan jäljen. Ja muistan millaista oli, kun kummisetä oli alkoholisti. Tai isosetä. Tai eno. Tai tai. Mutta Suomessahan se on ok ottaa viinaa ja saada muut pelkäämään.
vastaava tilanne yhtä vaikea niellä, kuin ap:lle. Mulla on nyt turvallinen, luotettava, aikuinen ja itsensä hallitseva mies. Se käsitys voi muuttua täysin yhdestä tuollaisesta episodista. Mulla on tarve kunnioittaa miestäni ja se on melko mahdotonta jos mies örveltää kännissä lasten läsnäollessa ja paskoo housuun.
Lisäksi olen sitä mieltä, että tuollaisessa kunnossa ei voi hakeutua samaan tilaan, jossa on lapsia. silloin mennään muualle.
Ja kyllä, lasten turvallisuuden tunne voi todellakin järkkyä yhdestäkin tuollaisesta tapauksesta.
En ymmärrä näitä ämmiä, jotka sallii mieheltä paskaa käytöstä.
Minä en tule kotiin sammumaan ja paskomaan housuihin eikä myöskään mieheni sellaista tee. Olemme vastuullisia aikuisia. Ei todellakaan ole normaalia tulla kotiin tuossa kunnossa.
Mä luulen, että suurin osa mammoista oli ihmeissään lukiessaa ap:n kirjoituksen ja vähän kateellisia koska itse eivät mahda mitään miehen käytökselle. Olen pahoillani, että joudutte sietämään kaikenlaista siinä pelossa, että mies haukkuu nipoksi.
Koska ap:n miehellä ilmiselvästi ei ole alkoholiongelmaa, mies ei ole väkivaltainen, epäluotettava tms, kyse on tässä tilanteessa erehtyväisyydestä. En voi uskoa, ettei ap olisi joskus elämässään erehtynyt tai mokannut, tehnyt tyhmyyden. Sen ei tarvitse liittyä viinaan, ihmisenä olemiseen vain. Jos on itse joskus mokannut, voi antaa toiselle mokan anteeksi.
Ihminen, joka elää elämäänsä niin supervarovaisesti, ettei koskaan munaa itseään, on minusta epäilyttävä!
Siksi on tässä tilanteessa syytä löysätä pipoa.
Kun ap:n aviomies menee sen toisen tai kolmannen kerran tänä vuonna kaverinsa kanssa kaljalle, hän voi myös mennä kaverille yöksi ja tulla aamulla toipuneena kotiin. Ja sen kaljan lomassa kannattaa todella syödä jotain!