Vauva 6kk herää syömään 4kert/yö, mikä neuvoksi
Olisiko jollakulla hyviä vinkkejä öiden rauhoittamiseksi ja imetyskertojen vähentämiseksi.
Vauva, 6kk, syö yöllä rintaa jopa 3-4krt. Miten ihmeessä näitä saisi harvennettua? En usko, että hän pärjää vielä koko yötä ilman ruokaa, koska on aina tarvinnut usein ruokaa ja on selvästi pienivatsainen. Päivällä kiinteitä menee 4kertaa ja tosi hienosti plus maidot. Mutta en usko että sentään neljää kertaa tarvitsee maitoa yöllä. Yksittäisinä öinä on nukkunut jopa 6h putkeen ja sitten herättyään syö selvästi kunnon nälkään. En vaan saa häntä herättyään nukahtamaan ilman rintaa kuin ehkä parisen kertaa yössä. Paijaamiset ja tutti auttavat hetken, mutta kun itse poistun näköpiiristä omaan sänkyyn niin taas alkaa itku. Välillä hän nukahtaa vartiksi ja taas herää kunnes saa lopulta maitoa ja sitten taas unta riittää ainakin pari tuntia.
Mikä neuvoksi? Minkäslaista nukkumiskoulua voisi kokeilla? Onko muilla ollut samanlaista?
Luulen siis että kerran pari yössä hän tarvitsee oikeasti vielä ruokaa, mutta loput imetyskerrat tuntuvat vain opitulta tavalta.
Kommentit (38)
Taaperopuolelta seurailen harvakseltaan näitä vauvapuolen keskusteluja, ja ajattelin heittää oman kommenttini mukaan. Lainaan tähän hiukan viestiäsi:
SannaS.:
Olen vähän sekaisin taas ajatuksissani. Mitä jos sillä onkin nälkä? Onkohan ihan varmasti tarpeen tällainen " koulutus" ? Olisiko sittenkin parasta ottaa vauva perhepetiin ja imettää takaisin uneen - onhan se vielä niin pieni??
Kyllä me varmaan ainakin ensi yö vielä yritetään. Kaikenlaiset mielipiteeet, näkökulmat ja tsemppi otetaan ilolla vastaan!
SannaS.
Tässä tätä meikäläisen näkökulmaa. Eli muistathan, että yöllä_SAA_ imettää_. Osa äideistä on niin burn out valvomisista tai vauva esim. nukkuu vain tissi suussa, jolloin yösyöttöjen vähentäminen on tarpeen äidin jaksamisen vuoksi, mutta imetys on tosiaan muutakin kuin lapsen välttämättömän nälän tyydyttämistä. Vauvalla voi olla jotain pientä tai isompaa vaivaa, hampaita tulee, liikkumaan opettelu haittaa unia, masuvaivaa tms. ja ihan läheisyyden kaipuuta ja halua varmistaa, että äiti ja maito on saatavilla. Vauvalle on tosi luontevaa hakea se lohtu ja helpotusta kipuihin äidiltä, eli useimmiten tissiltä. Mielestäni on vaivalloista analysoida, mihin milloinkin vauva tissiä kaipaa. Onko oikeasti nälkä, vai haluaako vauva rintaa muusta syystä. Minusta parasta kuitenkin on ollut se, että pystyn antamaan vauvalleni hyvän olon ja pääsemme taas molemmat jatkamaan unia.
Minä imetän edelleen(tarpeen mukaan myös öisin)1v7kk " vauvaani" . Normaaliöinä tyttö käväisee tissillä muutamia kertoja(nukumme perhepedissä), mutta flunssaisena, syötyään jotain sopimatonta, hampaita tehdessään jne. käy rinnalla huomattavan usein. Siltikin väittäisin, että meillä nukutaan paremmin näin, kuin jos jääräpäisesti päättäisin olla imettämättä öisin. Silloin saisin jatkuvasti olla silittelemässä ja lohduttamassa lasta. Nyt tyttö käy ottamassa pikkuhuikat ja jatkaa uniaan.
Olen myös ollut väsynyt, ajoittain tosi väsynyt. 8kk iässä tyttö heräili jatkuvasti kävelemään opettelemisen myötä, jo silloin sain unikouluohjeet neuvolasta ja neuvon antaa illalla velliä että nälkä pysyisi paremmin poissa. 1v4kk iässä pidin Gordonin unikoulun ohjeiden mukaan lempeän unikoulun kun väsyin. http://perheklubi.net/artikkelit.php?itemid=1261 Nyt ollaan kyllä taas palailtu vanhaan systeemiin(flunssan ja parin uuden poskihampaan myötä), en ole saanut aikaiseksi pitää mitään unikoulua. En ole tarpeeksi väsynyt, nämä muutamat heräämiset jaksan ja näin saamme koko perhe nukuttua yömme hyvin. Jos tyttö pari kertaa yössä huutelee " tissii" ja jatkaa heti sitä saatuaan unta, se ei rasita minua, eikä isi edes herää siihen.
Halusin vain tarjota tämän näkökulman tähän kaiken unikoulutuksen keskelle, jokainen toki tekee niin kuin itse parhaaksi vauvalleen ja perheelleen näkee. Itse tiedän taaperoa imettävänä kuuluvani marginaaliseen ryhmään, mutta ihan oikeastikin, " normaalienkin" mittapuiden mukaan 6kk ikäinen vauva on ihan pieni vauva vielä, ei kannata olla huolissaan jos ei sen ikäistä vielä " saa koulutettua" nukkumaan täysiä öitä.
Kauniita unia kaikille;-)
En eilen kerinnyt enempää kirjoittaa, vaikka tarkoitus oli.
Miten SannaS. viime yö meni?
Mielestäni Aasan viesti oli oikein tervetullut mielipide. Ei tosiaan ole unikoulun tarkoitus jääräpäisesti yrittää saada vauvaa 6kk iässä nukkumaan koko yötä syömättä. Ja olen myös samaa mieltä siitä, ettei ole aina tarpeen niin analysoida sitä itkun syytä, ei sitä aina vaan voi tietää vaikka kuinka oman lapsensa tuntisi. Unikoulu tai imetys ei tosiaan ole joko kaikki tai ei mitään -asia ollenkaan
Ennen kuin aloitin unikoulun, mietin sitä tarkkaan. Mietin mikä on tavoite ja miksi. Sitten kun tämä on selvää, voi miettiä, miten " rankkaa" koulua kestää. Myös virkeänä päivällä on hyvä miettiä, mitä sitten tekee, jos rauhoittelu ei auta. Itse en ole halunnut mitään hirveän tiukkoja rajoja laittaa, vaan yrittäää pehmeästi ja rakastavasti parantaa molempien yöunia. tosin unikoulu on onnistunut ilman noita parin tunnin huutosessioita. Ollaan siis päästy " helpolla" .
Pitää myös muistaa, ettei unikoulu ole pilalla jos nyt höllentää vähän välillä (minun mielestäni), kunhan ei päästä tilannetta luisumaan alkuperäiseen moodiin kokonaan. Vauva ei myöskään mene rikki jos hän nyt pari yötä huutaa nälkäänsä, ehkä siinä parin yön jälkeen äitikin tietää että nälkä tulikin aiemmin ja unikoulua voi muuttaa ja sitten antaa sitä ruokaa vähän alkuperäistä suunnitelmaa aiemmin. Eipä sitä kannata sen kummemin jäädä vatvomaan vaan ottaa opiksi ja jatkaa sillä linjalla, minkä kokee perheelle parhaaksi. Jokainen vanhempi varmasti joskus tekee " virheitä" . Jos kuitenkin tuntuu siltä että ei se vauva sitä rintaa oikeasti tarvitse, vaan takapakki on vaan vauvan testailua, niin jatkaa sitten sillä linjalla. Pääasia mielestäni on ettei lähde toteuttamaan mitään vain ulkopuolisen ´paineen tai ohjeiden (" kyllä jokainen puolivuotias pärjää jo yön ilman ruokaa" ) takia vaan perheen itsensä takia.
Eli SannaS. Älä vaan luovuta tuon yhden huonon yön takia. Se,e ttä tuntuu pahalta vaan kertoo että välität vauvastasi hirmuisesti. Se nyt oli tuollainen yö, eikä taatusti turha. Ja olihan vauva koko ajan turvallisesti lähelläsi, joten eihän siinä paikassa nyt mitään suurta hätää ole. Mieti haluatko tiukasti jatkaa samalla linjalla vai vähän höllentää. Tulepa kertomaan miten unikoulunne on jatkunut...jos jaksat :)
Haluan vain toivottaa hyvää jatkoa Tilhilinnulle ja SannaS:lle huolimatta siitä jatkatteko ylipäänsä tai miten jatkatte unikoulua. Missään vaiheessa en ole viesteilläni halunnut painostaa ketään. Olen sitä mieltä, että jokainen vanhempi toimikoon oman lapsensa kanssa kuten parhaaksi näkee ja kokee, eivät muut voi tietää mikä sopii jollekin toiselle. Lähinnä tarkoitukseni on ollut rohkaista eikä missään nimessä painostaa. Innostuin todennäköisesti liikaa omasta kokemuksesta meidän lapsemme kanssa. Meillä tällä hetkellä tyttö nukkuu 12 tuntia putkeen heräämättä ja vihdoin tuntuu, että minunkin pitkään kertynyt univajaukseni alkaa helpottaa ja tyttö myös vaikuttaa entistä aurinkoisemmalta ja virkeämmältä.
Hyvää jatkoa teille molemmille!
Lakritsi
en minä ole ainakaan kokenut mitään painostusta... vain ja ainoastaan kannustusta.
Minusta tämä vietiketju on ollut siksi niin hyvä että se on ollut niin positiivinen ja kaikenlaisille mielipiteille on ollut tilaa, kukaan ei ole tullut tuomitsemaan tai arvotelemaan ketään. eikä ketään ole tahallaan väärinymmärretty.minulle ainakin kaikki viestit ovat olleet arvokkaita! vertaistukea parhaimmillaan.
minäkin toivotan kaikille ketjua seuranneille hyviä yöunia...ainakin sitten jossain vaiheessa :)
Olen samaa mieltä kuin Tilhilintu, en ole ollenkaan kokenut viestejäsi painostuksena - täysin päinvastoin!! Olen tosi kiitollinen, kun olet niin seikkaperäisesti ja kärsivällisesti jaksanut kertoa teidän kokemuksia ja kannustaa. Vauvan synnyttyä olen huomannut, kuinka kaikenlaiset vauvan uneen liittyvät lehtijutut, opastekstit tms tekevät aiheesta niiiiiiiiin paljon yksinkertaisemman kuin mitä todellisuus on! Odotusaikana olin esim. täysin vakuuttunut siitä, että en tietenkään päästä vauvaa nukahtamaan tissille vaan " kun hänen silmänsä alkavat lupsahdella kiinni, siirrän hänet lempeästi omaan sänkyynsä nukahtamaan" . Joopa joo, niinhän se käy... : )
Tällä halusin siis sanoa, että on hienoa saada tällaista enemmän todellisuudenmukaista ja -makuista vertaistukea! Eli siitä kiitos myös
Tilhilinnulle ja kiva, kun huhuilit mua tänne!
Samalla pahoittelut, etten ole pariin päivään ehtinyt koneelle. Tämänkin viestin olen aloittanut varmaan viisi kertaa, ja aina on jokin tullut keskeyttämään. Mutta nyt ollaan täällä ja tässä kuulumisia:
Emme ole luovuttaneet, vaikka ne pe-la ja la-su -yöt olivatkin aika masentavaa koettavaa. Kaksi viimeisintä ovat kuitenkin menneet tosi hyvin: viime yönä tyttömme nukahti klo 21.15 ja heräsi seuraavan kerran vasta klo 4.30! Silloin imetin ja nukuimme vielä 5.30 saakka. Ekoille " päiväunille" tyttö kävi tosin jo klo 7.30 ja nukkui puoli tuntia.
Olen muuten pitänyt vähän kirjaa iltojen ja öiden kulusta ja eilen huomasin, että levottomimmat yöt ovat seuranneet niitä iltoja, kun vauva on todellakin nukahtanut tissille ja korkeintaan avannut silmänsä hetkeksi sänkyyn laitettaessa. En vielä tiedä onko syy-yhteys tosiaan tämä, mutta seurataan tilannetta!
Lopuksi kiitos myös Aasalle toisenlaisesta näkökulmasta! Juuri noita kysymyksiä olen myöskin pohtinut paljon, vaikka unikouluun päädyttiinkin. Erityisesti minut sai mietteliääksi yksi lehtijuttu, jossa sanottiin, että vain läntisissä kulttuureissa lapsille joudutaan opettamaan nukkumista ja nukahtamista. Samoin länsimaissa ja kai erityisesti täällä pohjoisessa lapsista pyritään saamaan itsenäisiä mahdollisimman aikaisin - ja unikoulunhan voisi ajatella olevan yksi esimerkki tästä. Mietin itsekseni, että olenko se sittenkin minä, jonka pitäisi oppia asettumaan aloilleni ja elämään vauvan tahtiin, ja onko oikein yrittää opettaa tuota puolivuotiasta elämään aikuisten kannalta sopivalla rytmillä?
Mutta koska meillä nukutaan päivälläkin yleensä tosi huonosti (30 min. kerrallaan), aloin olla melko ryytynyt. Siksi ajattelimme, että parasta olisi, jos me kaikki saisimme levättyä tarpeeksi ja päätimme yrittää unikoulua. Kerroin jo aikaisemmin periaatteistamme - lasta ei jätetä yhtään yksin " huutamaan" ja syliinkin otetaan herkästi. Uskon siis, että tyttömme voi kokea olevansa koko ajan turvassa. Mutta ymmärrän hyvin Aasankin valinnan ja pidän sitä ihanan luonnollisena. Itse en vain ehkä olisi jaksanut kauempaa pätkäunten öitä ja päiviä.
Hyviä unia toivotan minäkin ja jatketaan mieluusti keskustelua!
SannaS.
...täälläkin ja ihan sama ikä. (ja täälläkin vauva on terve ;)
Hermostuin muutama päivä sitten totaalisesti noihin yökukkumisiin ja aloitin hieman toisenlaisen koulun: selkeä rytmi lapselle päivällä, aina ensin ruoka, sitten jotain tekemistä (vaipanvaihto, leikki tms.) ja sitten uni. Vaihtelee tietty päivän ajankohdan mukaan mikä tuo tekeminen on. Siis juttu tässä on se, että ruokaa ei seuraa uni vaan jotain muuta. ja päiväunille (ja tietty yöunillekin) viedään omaan sänkyyn ja kun vauva on rauhoittunut, jätetään yksin unta odottamaan. Meidän tyttö oppi varsin nopeasti tähän, halailee leikkiaurinkoa ja jollottelee sängyssä. Usein muutaman kerran täytyy mennä rauhoittamaan, en ota syliin vaan hyssytän ja tassuttelen. taas kun rauhoittuu, jätän yksin. Illalla sitten ruoka (meillä iltapuuro), sitten tissi, sitten isi vie kylpyyn, vaippa, pukeutuminen ja sänkyyn tyynnyttelyjen kera. Sama periaate, eli ei ruokaa ja nukkumaan vaan välissä kylpy yms. jätetään lapsi odottamaan unta yksin ja käydään hyssyttämässä jos kuulostaa itku sellaiselle.
viime yönä sitten oli pieni onnistuminen: tyttö nukahti omin päin klo 21, heräsi 23 mutta nukahti samantien rauhoittelulla, 4.30 ei suostunut nukahtamaan kuin vartiksi ja annoin noin klo 5 maitoa (tissitkin oli siinä kunnossa, että hyvä kun heräsi). söi tosi ahnaasti mahan täyteen ja jatkoi unia heti kun laitoin sänkyyn. seuraava herääminen vasta klo 8!!! Minä en (tietenkään ;) nukkunut yöllä kunnolla, koska olen väh. 3kk herännyt tasaisesti 2h välein, mutta tyttö nukkui ja oli aamulla oikein hyväntuulinen.
Tsemppiä!! Meilläkin tämä on tosi alussa, joten voi olla että oli vain aloittelijan tuuria.
Heh! Kyllä mahtais olla lääkäreillä ruuhkaa, jos tämän XCXS:n ohjeiden mukaan kaikki kävisivät vauvojaan lääkärillä näyttämässä...
Täytin terve on. En vaan ole millään raaskinut vieroittaa häntä vielä yösyötöistä. Täytyisi varmaan pikkuhiljaa alkaa vierottamaan. Kiinteät alkavat pikkuhiljaa uppoamaan sen verran hyvin, että yösyömiselle tuskin on enää, ainakaan näin usein, tarvetta.
Meidän lapsi oli samanlainen tuossa iässä (nyt siis jo 2-v). Pidettiin lempeä unikoulu - mies piti, minä pysyttäydyin tulpat korvissa poissa tisseineni lapsen huoneesta. Yllättäen lapsi nukkuikin nälättä hyvin klo 8 asti vaikka oli aina herännyt tissille 2 h välein. Olin ollut aivan varma että herää nälkäänsä mutta olikin vain tottunut tissipalveluun aina havahtuessaan. Parissa yössä oppi nukkumaan kokonaisia öitä.
Oli ihanaa saada vihdoin nukkua! Miinuspuolena oli maidon tuotannon tyrehtyminen yösyöttöjen jäädessä pois.
Suosittelen että miehesi hoitaa unikouluttamisen, sinulta lapsi on tottunut saamaan rintaa. Me aloitettiin unikoulu pe-la yönä, ja su-ma yönä mieskin sai jo nukkua täydet unet. Ja muista että vaikka kuinka tekisi mieli mennä osallistumaan unikouluun ja miehen tekemisiin, et mene, anna miehesi hoitaa...
Lempeän unikoulun ohjeet löydät esim. täältä: http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2004/231104_b.htm
Tsemppiä!
Meidän puolivuotias tekee samaa aina välillä. Olen seuraillut tilannetta ja todennut, että innokas yösyöminen seuraa yleensä " levotonta" päivää: jos on jäänyt myöhäisen iltapäivän päikkärit nukkumatta, kotona on ollut vilkasta, lapsia vieraana tms. tai muuten on touhuttu paljon jotain jännää. Yöllä sitten meuhkaillaan päivän tapahtumia ja tilanteen rauhoittamiseen tarvitaan sitten äidin tisun apua :) Yleensä ukkeli nukkuu kuin uppotukki, kerran herää syömään ja sekin taitaa jo olla enemmän tarkistussyönti: onkohan ne äiti ja isi vielä täällä...?
Tyttömme on nyt 7 kk ja tätä 4 krt/yössä syömistä on jatkunut reilun kuukauden. Tyttö herää aika tarkkaan 3 h välein (joskus jopa 2 h) ja aina rauhottuu heti syötyään. Joskus olen minäkin kokeillut paijaamista tms. mutta kun itku ei heti lopu olen suosiolla antanut tissiä (jotta isi saa edes nukuttua...). Meillä tyttö on erittäin kranttu ruuan suhteen ja päivisin ei ota maitoa paljon ollenkaan kiinteiden päälle, joten olen ajatellut että öisin sitten tankaa sen tarvittavan maitomäärän. MInusta tosiaan tuntuu että hänellä olisi nälkä joka kerta kun herää. Ainakin hän kyllä syö joka kerta kunnolla eli saman aikaa kun normaalistikkin on tissillä.
Myös meidän tyttö tuntuu olevan kovin pieni vatsainen ja on hento ja laiha rakenteinen. Tällä hetkellä en aio edes kokeilla mitään unikoulua tms. sillä meidän pitäisi saada neitoikaiselle lisää painoa (miinus 10 käyrällä ollaan) mutta olisihan se kiva jos joskus saisi nukkua vähän pidempiä pätkiä öisin... Iltaisin hän menee helposti nukkumaan eli tissin jälkeen siirrän hänet omaan sänkyyn, jonne nukahtaa omia aikojaan. Niin ja ihan pienenä hän nukkui joskus jopa koko yön heräämättä, tai heräsi vain kerran kaksi yössä. Mutta silloin rintamaito taisi riittää paremmin kun oli niin pieni. Nyt tarvii enemmän energiaa kun liikkuukin jo.
Jaksamisia sinulle!!
Meilläkin alettiin heräillä yöllä parin tunnin välein puolivuotiaana, vaikka vauva on nukkunut yöt heräämättä kuukauden ikäisestä lähtien. Syy tähän heräilyyn löytynee ryömimisen oppimisesta, hampaiden tulosta (ikenet turvoksissa) ja toisinaan kovasta vatsasta. Kerkesin onneksi opettamaan vauvan nukahtamaan yksin omaan sänkyynsä 5 kk:n iässä ja saan hänet yöllä nopeasti uudelleen uneen laittamalla tutin suuhun ja toistamalla lausetta " nyt nukutaan" .
Kiitos kaikille vastanneille. Erityisesti helpottaa tietää että muillakin (erityisesti) Elli32:lla tilanne on ihan samanlainen. Mietin Elli32 kommenttiasi, että vauvasi syö huonosti päivällä. Voisikohan yösyömisten vähentäminen parantaa päiväaikaista syömistä?
No joka tapauksessa kävin katsomassa tuon tassu-unikoululinkin. Ongelma vaan on se, että miten ihmeessä painan selällään viuhtovan vauvan selkää tai peppua. Tuntuu että tuo systeemi toimii vasta kun vauva on jo vähän rauhoittunut ja itse ottanut nukkumis eli kylkiasennon. Siis ainakin meillä vauva käyttäytyy näin. Ehkä kyljen painamista voisi kokeilla.
MUtta mutta. Tässä parina iltana vauva onkin yllättänyt ja nukkunut jostain syystä paremmin. Ehkä kiitos kuuluu teidän hyville vinkeille.
Näköjkään hyvin pienet asiat auttavat hurjasti.
Ehkä syy on se, että poistin sen himmeänkin yövalon (että näkee hakea vauvan pois sängystä syömään eikä tarvi sytytellä valoja). Nyt siis tämä tapahtuu " käsikopelolla" . Vauva herännyt vain kahdesti yöllä! Ja rauhoittunut helposti syliin ja nukahtanut uudelleen. Toinen mitä olen tehnyt on tuo iltojen rauhoittaminen, toisin sanoen meillä on usein illalla ennen ollut radio tai telkku päällä (ja päivisin ollaan ilman mitään taustamökää) ja nyt olen pitänyt toosat kiinni koko illan. Ehkä sekin on tehnyt vauvasta levottoman, mene ja tiedä. Lisäksi olen muuttanut iltarytmin samanlaiseksi kuin ennen päikkäreitä (vauva osaa päikkäreille nukahtaa rauhassa itsekseen tuosta vaan). ELi puuro, imetys, touhuilua 5-10min ja sitten pukeminen ulos vaunuihin tai yöpuku ja pesut. Aiemmin illalla imetin vasta yöpuvun pukemisen jälkeen sängyn vierellä.
Ehkä ensi viikolla vielä kokeilen tuota lempeää unikoulua, jotta vauva oppisi nukahtamaan itse vaunujen lisäksi myös omaan sänkyyn eikä syliin. Ja kenties oppisi nukkumaan vaikka vain yhdellä yösyötöllä.
että viime yönä tyttö alkoi huutaa tissiä n. 00.40. Kun oli sen verran " aikainen" herääminen, päätin ettei naapurit/mies saa nyt häiriintyä enkä antanut tytölle tissiä. Huusi kuin päätä olis leikattu, vaikka oli sylissä ja hyssyttelin ja taputtelin ja tein vaikka sun mitä. Sitten kekkasin, että laitan tytön kapaloon. Otin froteepyyhkeen ja kiedoin sen tiukasti ympärille (huitoi käsillään kuin heinämies ja tutti ei pysynyt suussa yms.). sitten tutti, sylihyssytystä hetki ja ennen nukahtamista sänkyyn. Sivelin pikkasen kaulaa ja kasvoja ja siihen rauhoittui! Ja nukkui viiteen!!! Uskomaton fiilis! Viideltä annoin tissiä ja nukuttiin yli kasiin.
Meidän tyttö on myös -10 käyrällä mutta pirteä ja eloisa, joten uskon hänen saavan tarpeeksi ruokaa ilman yösyöttöjäkin. tai siis syö paremmin nyt päivällä.
jaksamisia yökukkujille!!
voihan se tosiaan olla että jos yösyömisistä päästäisiin, ruoka maistuisi paremmin päivällä. Nyt tuntuu viime päivinä kiinteät uppoavan jo oikein hyvin (2 purkillista lihasosetta ja lisäksi aamu- ja iltapuuro) mutta niiden lisäksi maito ei maistu oikeastaan ollenkaan. Ja maitoahan (joko rinta tai vastiketta) vauvojen kuuluisi saada kalsiumin takia. Eli sinänsä hyvä että maitoa menee edes joskus, vaikka sitten yöllä... Mitenköhän tämä muuten vaikuttaa maidon tuloon kun vauva syö pelkästään öisin ja iltaisin eikä päivisin...? Riittääkö se maidon " tuotannon" kannalta?
Joka tapauksessa olen ajatellut katsoa 8 kk lääkäri-neuvolaan asti (joka on kolmen viikon päästä) ja jos sitten painoa on tullut enemmän kuin viime kuukausina, voisin lempeää unikoulua sen jälkeen kokeilla. Olisihan se ihanaa jos tyttö heräisi esim vain kerran yössä kuten pienenä teki...
Tyttö heräsi puolivuotiaana n. 3-6 kertaa (nukkui 2,5 kk vanhana jopa 10 tuntia heräämättä) ja tyyntyi aina vasta rinnalle päästyään ja imi aina n. 40 min. Käytti siis ilmeisesti rintaani tuttina, kun ei oikeaa tuttia ole huolinut. Iltaisin siis tankkasi rinnalla, johon myös aina nukahti ja siirsimme hänet nukkuvana sänkyyn. Päivisin myös nukahti vain rinnalle ellei ollut liikkuvissa rattaissa. Juttelin asiasta vielä neuvolassa ja päätimme lopettaa ilta- ja yöimetyksen tytön ollessa tasan 6 kk.
Mietimme ensin mikä voisi olla hyvä iltarutiini ilman että siitä tulee liian raskas/vaikea toteuttaa joka ilta ja sen jälkeen päätimme ajankohdan jolloin lopetin yöimetykset. Viikkoa aikaisemmin lopetin päiväunille laiton imetyksen jälkeen eli lähdin aina pitkälle kävelylle tyttö rattaissa.
Iltarytmiksi otimme seuraavan: puuro (ei syö vielä paljoa), yöpuvun- ja vaipanvaihto, rauhallista seurustelua jonkin aikaa. Sen jälkeen viemme tytön pimennettyyn huoneeseensa ja laitamme unilaulu-CD:n soimaan, annamme vellin ja laitamme sänkyyn.
Pari ensimmäistä iltaa ja yötä mies lähinnä hoiti tuon tyynnyttämisen etten ollut maidontuoksuineni häiritsemässä. Ensimmäisen 1,5 viikkoa tyttö huusi sängyssä paijattuna 15-30 minuuttia ennen kuin nukahti (jouduttiin välillä nostamaan syliinkin kun huusi niin kovasti), mutta siis pääsääntöisesti yö yöltä aina vähemmän aikaa. Nyt on vajaan viikon ajan nukahtanut itsekseen vain kun hänet laskee tuon rutiinin saattelemana sänkyynsä.
Ensimmäisenä yönä heräsi kerran yöllä ja paijasimme ja pidimme sylissä 2,5 tuntia, minkä jälkeen annoimme hänelle maitoa pullosta (pulloon oli aiemmin opeteltu kuukauden ajan päivisin) ja siihen rauhoittui. Päätimme, että saakoon tyttö vielä aamuyömaitonsa pullosta, jos sitä tuntuu tarvitsevansa. Nyt siis nukkuu yönsä heräten kerran aamuyöstä pullomaidolle ja nukahtaa saman tien kun hänet laskee takaisin sänkyyn.
Toki ensimmäisinä öinä heräili muutamia lisäkertoja, jolloin aina paijasimme tai tarpeen vaatiessa sylissä rauhoitettiin takaisin uneen. Aamuyöstä ei rauhoitu ilman sitä maitoa, joten jatketaan sillä vielä.
Yhteenvetona voin siis sanoa, että meillä tämä toimi todella hyvin ja nyt itsekin olen taas virkeä (ihanaa). Tyttö menee nyt säännöllisesti aina samaan aikaan nukkumaan (rintanukuttamisella aika ei ollut säännöllinen) ja herää aamuisin samaan aikaan. Nukuttamiseen ei kulu aikaa juuri lainkaan ja herää kerran aamuöstä sen pullollisen maitoa juomaan. Senkin annamme huoneenlämpöisenä ettei yöllä tarvitse turhaan lämmitellä mikrolla.
Tsemppiä mitä sitten päätättekään tehdä, mutta meillä säännänmukaisuus ja sitkeys palkittiin ja itse olen paljon parempi ja aktiivisempi äiti, kun en ole aivan yliväsynyt. Nyt myös nukahtaa pihalle ilman imetysta tai ruoan antamista eikä minun tarvitse enää tehdä kahta 1-2 tunnin kävelylenkkiä päivittäin, jotta tyttö nukkuisi päiväunensa ilman rintaa.
Tulipas pitkä sepustus, mutta toivottavasti tästä oli apua ja ehkä saisitte jotain vinkkejä!
Levännyt Lakritsi ja hyvin nukkuva tytär
Kuinka isit teillä ovat pystyneet/jaksaneet olla jopa 1,5 viikkoa vauvan yöhoitajana? Meidän mies kun käy töissä niin tuntisi aika hurjalta laittaa hänet heräämään öisin 1,5 tunnin välein ja sitten aamusta töihin???
Ja vaikuttaako oikeasti äidin maidontuoksu vauvan nukkumiseen, vai onko se meidän äitien salajuoni, jolla saamme isät hoitamaan yöhuollon... ;)
Hienoa, että jaksoitte vieraassa ympäristössäkin pitää kiinni unikoulusta! Ja oikein kiva kuulla, että teilläkin on edistytty selvästi. Sitähän sanotaan, että vauvat alkavat reagoida unikouluun 1-7 vrk:n aikana, ja ainakin se meillä piti paikkansa ja ilmeisesti myös teillä. Toki sen jälkeenkin voi tulla hankalia öitä, mutta kaipa ne jaksaa aina paremmin, kun tietää niiden olevan vain poikkeuksia.
Lakritsi