Tapaus tosielämästä: Mitä tekisit seuraavassa (työ)tilanteessa?
Esimiesasemassa oleva mies lupaa vaikuttaa rekrytointiprosessiin niin, että sinut valitaan. Näin tapahtuu ja saat työpaikan. Tämän jälkeen esimies kutsuu sinut työhuoneeseen ja syöksyy kimppuusi, seksuaalisesti siis.
Olet alun perin pyytänyt häntä vaikuttamaan nimitykseen, koska teillä on yhteinen viiteryhmä ja tarvitset paikan. Mistään muusta ei tietenkään ole ollut puhetta.
Mitä teet vai teetkö mitään? hätäännyt, lyöt johtajaa käsilaukullasi ja säntäät ulos huoneesta? Suljet silmäsi, ajattelet asuntolainaasi ja menet tilanteeseen mukaan? Teet ilmoituksen talon työsuojeluvaltuutetulle seksuaalisesta häirinnästä?
Olet itse sinkku. Työpaikka on sinulle elintärkeä. Kyseessä ei ole lähin esimiehesi, vaan talon korkein päällikkö. Ilmoitus aiheuttaisi valtavan hälinän.
Kommentit (38)
Pyytäisin miestä perääntymään ja huutaisin apua ja hakkaisin sen paskan sellaiseen kuntoon ettei enää ikinä lähentelisi muita samalla tavoin. Eli luultavasti solisluu poikki tai sormia katki.
Tämän jälkeen soittaisin virkamiehet paikalle, mutta ennen sitä tekisin mustelman ranteeseeni ja väittäisin miehen puristaneen rannetta niin lujaa että oli pakko lyödä taju kankaalle retkusta.T: N43
Voin kuvitella kumpaa uskotaan. Nainen voittaa aina näissä asioissa. Onko oikein käyttää heikomman asemaa pahaan?
Tuohan on lavastusta!
Meinaatko sinä naiivi urpo, että ap on ensimmäinen alainen, jota tuo pomo on käynyt panemassa valta-asemansa turvin?
Ehkäpä pöhöttynyt sika-pomo tuosta jotain oppisikin.
Luultavasti pistäisin hetkisen tyrmistyksen jälkeen vastaan, pakenisin paikalta, mutta en kertoisi kenellekään. Myöhemmin kävisin ovenpielessä sanomassa, että unohdetaanpa koko asia puolin ja toisin.
Vähän hankala juttu kylläkin. Jos isopomo on saanut aikaan nimityksen, niin kaipa se saisi halutessaan aikaiseksi potkutkin.
Olennainen lisäys vielä alkuperäiseen asetelmaan: luvattu työpaikka voidaan vielä perua, eli ei ole mustaa valkoisella, työpaikka elintärkeä, ja sitten tapahtuu tämä häirintä.
ap
Kysyisin neuvoa siltä korkeimmalta johtajalta joka kimppuusi on käynyt, että miten hänen mielestään tämä tilanne tulis tyylikkäästi hoidetuksi ilman mitään suurta meteliä...
Haluaisko joku nainen ihan oikeasti olla tollasessa duunissa missä esimiehet on kivikaudelta? En minä ainakaan. Mikään työpaikka ei ole elintärkeä, itsekunnioitus sen sijaan on.
Minulla oli kerran vastaavan lainen tilanne työtehtävissä toimiessa.
Ikävää,, vaikeata oli erityisesti kun tarvitsin kipeästi vakipaikan. Olin sairastunut tai sanotaan että sairastumassa vakavasti,,itse sen tiesin siis ei tämä esimies. Siksipä osittain olin vinkannutkin tälle esimiehelle josko saisin paikan. Tosin tätä syytä en kertonut hänelle,, itse vain tiesin että tilanne terveydessäni oli huono.
Menin sitten mukaan TUNSIN ETTÄ OLI PAKKO!! olin hädissäni kaikki petti alta,, ENkä tehnyt mitään ilmoituksia pomon käytöksestä.Sain työpaikan :-/
Kannan mukana syyllisyyden tuntoja edelleen jatkuvasti..vaikka tästä on aikaa. mietin olenko nyt sitten huora?!
[quote author="Vierailija" time="29.07.2011 klo 17:38"]
Pyytäisin miestä perääntymään ja huutaisin apua ja hakkaisin sen paskan sellaiseen kuntoon ettei enää ikinä lähentelisi muita samalla tavoin. Eli luultavasti solisluu poikki tai sormia katki.
Tämän jälkeen soittaisin virkamiehet paikalle, mutta ennen sitä tekisin mustelman ranteeseeni ja väittäisin miehen puristaneen rannetta niin lujaa että oli pakko lyödä taju kankaalle retkusta.
T: N43
[/quote]
No huh huh. Oletko yleensäkin väkivaltainen?
Luulen että tuollainen lähentelytilanne on hyvinkin yleinen.
Tosin, kaikkia naisia ei lähennellä niinkään. Seksuaalisesti kiinnostavia, hyvännäköisiä,sellaisia jotka eivät naimisisssa?
Miksi minä en edes luule, että tuollainen olisi hyvin yleistä?
Aika paljon riippuu omasta asenteesta, suhtautumisesta ja kehonkielestä. Vaikka olenkin lievästi sanoen muodokas ja miesvaltaisella alalla työtä tehnyt, en ole koskaan tuollaiseen törmännyt. "Seksuaalinen kiinnostavuus" on toisen osapuolen subjektiivinen kokemus, mutta hyvännäköinen, ei naimisissa ja muutenkin tavallinen ovat yleisiä määritelmiä ja pätivät minunkin kohdallani aika pitkään.
Ajatuksenakin tuollainen on minun kohdallani mahdoton. Ilmeisesti esimiehet ovat sen vaistonneet, aistineet ja havainneet, kun kokaan ei ole koskaan mitään ehdotellut.
Ainoastaan työpaikan ahkerin naissankari änkesi minunkin asunnolleni yhteisen illanvieton jälkeen. Naistenmiehen maine säilyi, kun eihän kukaan muut (kuin toiset naispuoliset työntekijät) tienneet kuinka kiltisti yönsä nukkui.
Talon korkein johtaja kutsui minut huoneeseensa konjakille erään yhteisen myönteisen tapauksen jälkeen. Minulle oli tärkeää pitää häneen moitteettomat välit, joten hyväksyin kutsun, mutta pidin huolta, että kehon kieleni on jäätävää. Otin vastaan tarjoilun, mutta kieltäydyin muuten koko olemuksellani. Johtaja lopetti yksityispalaverimme lyhyeen. Asiaan ei palattu koskaan sen jälkeen eikä se vaikuttanut mitenkään asemaani.
Jos johtaja olisi edennyt kosketuksen tai puheen tasolle, olisin työntänyt hänet pois ja todennut hänen käyttäytyvän asiattomasti. Olisin myös sanonut, että tämä jää meidän keskiseksemme asiaksi, eikö niin.
ettei kumpikaan menettäisi kasvojaan, ja sen jälkeen yrittäisin unohtaa koko jutun, olla kuin mitään ei olisi ikinä tapahtunutkaan. Jos mies tekisi samoin, asia jäisi siihen, siitä ei enää ikinä puhuttaisi. Jos asia ei jäisi siihen, mies jatkaisi painostusta tai alkaisi syrjiä töissä, niin alkaisin ehkä etsiä uutta työtä. Näin sen vuoksi, että se olisi helpompaa, oikeinhan se ei olisi, oikein olisi ilmoittaa siitä eteenpäin (jos se siis jatkuisi, yhden kerran voisin vielä laittaa erehdyksen piikkiin ja voisin sen antaa anteeksi, mikäli tilanne siis olisi saatu selvitettyä niin, ettei mitään oikeasti tapahtunut, ei siis pakottamista eikä väkivaltaa tms)
33:n mielestä ap:lla oli siis pomon mielestä sellainen asenne, kehonkieli ja suhtautuminen, että pomo sai hyökätä hänen kimppuunsa.
Mielenkiinnosta kysyn 33:lta onko hänen mielestään niin että puiston läpi oikaisevan juhlista palaavan, minihameisen tytön saa raiskata? Onhan tytöllä siinä raiskaajan subjektiivisesta näkökulmasta katsottuna varmaan kosolti sallivaa asennetta, kehonkieltä ja suhtautumista. Saa syyttää siis vain itseään.
Suomalaiset nätitkin naimattomat naiset ovat hyvin usein sellaisia riivinrautoja, että huh. Nuttura kireällä, 'minähän en sinua miellytä' tyyppisiä kopeita akkoja.
Voi olla ettei tosiaan ole yritetty lähennellä ... sen uskon minä.
Kyllä tuo täytyy henkilöstöosaston tietoon saattaa. Muuten siitä voi koitua itselle ongelmia myöhemmin.
Minä sanoisin tiukasti, että anna olla viimeinen kerta. Jos yrittää toisen kerran sanon, jollei hän lopeta, kerron esimieheni esimiehelle.
Annan siis mahdollisuuden.
Sanoisin että tästä selkeästä väärinkäsityksestä ei kenenkään tarvitse tietää - ymmärräthän mitä tarkoitan.
jos olen ihan rehellinen. Mukaan en varmaan menisi, enka myoskaan tekisi ilmoitusta, koska valitettavasti monesti ilmoituksen tekeminen ja ennen kaikkea sen tutkiminen on vielakin raa'aempi kokemus sen tekijalle kuin alkuperainen hyokkays... Varmaan etsisin myos heti uuden tyopaikan. Kauhea tilanne kaikin puolin.
Luultavasti minun ei tarvitsisi sanoa kuin yksi ruma sana tarpeeksi tiukasti.
En kaunistelisi, en puolustelisi mutta en myöskään vaatisi mitään sen suurempaa manööveriä.
Mulle riittäisi se, kun esimies taatusti lopun ikäänsä tietäisi, että se ei käy. Jos ei sen jälkeen suhtautuisi ehdottoman asiallisesti, niin se olisi sitten toinen jutttu ja mahdollisesti työsuojeluasia.