Lue keskustelun säännöt.
Kätilöt ja muut: Kuinka paljon sektioista on ns. huvisektioita?
29.07.2011 |
Kuinka suuri osa sektioista tehdään nykyään ihan vain sen takia, että äidistä on helpompaa, että vauva leikataan ulos täsmälleen sinä päivänä kun äiti haluaa sen sijaan että äiti punnertaisi lapsen itse maailmaan silloin, kun synnytys sattuu käynnistymään?
Ja jätetään siis pois laskuista lääketieteellisen, fyysisen syyn takia suunnitellut sektiot ja hätäsektiot. Huom. synnytyspelon takia sektioidut lasketaan huvisektioiksi, koska kuulemani mukaan suuri osa huvisektioista naamioidaaan "synnytyspelon" takia tehtäviksi. Synnytyspelko on aikamme uusi ilmiö ja helpon sektion takia kätevä tekosyy.
Kommentit (24)
Hep, täällä on ainakin yksi sellainen äiti, joka on onnellinen sektiostaan....
Enpä kyllä ole kuullut yhdenkään äidin olevan iloinen siitä, että lapsi syntyi sektiolla.
Ja tiedän muutaman muunkin, jotka ovat onnellisia siitä asiasta. Mutta eihän se sectio mitään HUVIA tietenkään ole...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tarjontavirheen takia tunnin ponnistelun jälkeen sektioon. Olin tosi masentunut. Jouduin tavallaan käymään kummatkin läpi: kivulias avautuminen ja ponnistaminen hiki hatussa, ja päälle leikkauskivut. Toipuminen kesti pitkään. 2-3 viikkoa olin tosi kipeä ja vielä vuosi sektiosta alamaha oli arka. Nyt aikaa 7 vuotta ja alamahalla on tunnoton alue edelleen.
Toisen lapsen sai nopealla synnytyksellä (toissynnyttäjä avautumisen suhteen) ja vaikka imukupilla autettiin sydänäänien takia, niin helppohan se oli.Muutama tikki alapäähän, viikon oli arka istua ja sitten olinkin jo kunnossa.
Ehdottomasti alatiesynnytys, jos saa valita!
Enpä kyllä ole kuullut yhdenkään äidin olevan iloinen siitä, että lapsi syntyi sektiolla.
Kävin kokoarviossa (minulla oli siis aivan jättimäinen vatsa) vasta raskausvkolla 39+3, lapsi arvioitiin n. 4700g, kun sitten tehtiin päätös sektiosta, (minun vaatimuksestani) olin niin helpottunut ja onnellinen että itkin ilosta ja hihkuin. Olin siis koko raskauden ajan jonkun verran pelännyt synnytystä, mutta olin ajatellut kuitenkin yrittää ihan alateitse synnyttää, mutta karu totuus tuli vastaan lapsen valtavana kokona. Ja kyllä olen edelleen onnellinen ja tyytyväinen sektiostani, siitä että näin lapsi saatiin turvallisesti ja terveenä ulos ja minä en vaurioitunut pysyvästi yms.. Lapsi oli vielä koko arviotakin suurempi lähes 4,8kg. (eikä muuten ollut mikään sokerilapsi, minulla ei ollut RD:tä enkä lihonut järjettömästi raskausaikana)
Kutsukaa tätä miksi kutsutte.
Ehkä asetin sanani epäselvästi. Tiedän kyllä tunteen, sillä oma leikattu lapseni oli 5,3 kg ja väärässä tarjonnassa. Olisin kuitenkin mieluummin synnyttänyt lapseni alakautta kuten 5-kiloisen esikoisenkin, joka muuten arvioitiin nelikiloiseksi päivä ennen käynnistystä.
Sinulla ja minulla oli sektioon ihan lääketieteellinen syy, lapsen iso koko. Mikäli on epäilyksiä, että lapsi ei sovi syntymään alakautta, pitäisi sektion olla pakollinen.
Jos lapsesi olisi ollut kolmikiloinen, olisitko sittenkin halunnut sektion?
Ketju on lukittu.
huvosektiota kun av-mammat tulee ja lynkkaa?!