Kertokaa pahimpia curling(vanhemmuus) kokemuksia tai mitä olette nähneet?

mutta yhden "kaverin" lapset saavat aina mitä "luvataan" jos äiti sanoo, että voidaan mennä ehkä hampurilaiselle jos olette kilttejä, niin sinne kyllä mennään, vaikka olisivat olleet kauheita kauhukakaroita koko päivän. samoin ostetaan tosi kalliita lahjoja ja paljon, esin jouluna, vaikka perhe lähes konkurssin partaalla, ja lainaa enemmän kuin laki sallii. niille myös syötetään herkästi karkkia, että tulis hyvä mieli. Ennen ruokailuakin saatetaan antaa lapsillekin karkkia, jos äiti sattuu pistämään esim. pastillin suuhun. Ja jos lapsi valittaa mahakipua tai päänsärkyä tai muuta, joka ei ole yhtään todistettavissa, ja usein on vain lapsen "pahasta mielestä johtuvaa" tms. niin kaivetaan särkylääkettä ja annetaan. Kumma sekin, kun ei mielestäni ensimmäinen keino ole särkylääke.

meillä oli matsin voitosta vetona, että häviäjät maksaa voittajien illan (ruuan+juomat).

Mulla oli viimeinen heitto ja ei olis tarvinnu kun saada määris nänniin mutta liukastuin ponnistuksessa ja heitto meni täysin vituiks.... Se oli kallis moka

sen takia ettei näitä nännijuttuja tule, ku ei ne oo hauskoja.

teillä jotain havaintoa varmasti. kertokaa.

Sellasia kokemuksia lähipiiristä, että kun lapsena on tie siloitettu eikä koskaan ole sanottu vastaan, tapeltu tai annettu kokea pettymyksiä niin niitä ei sitten aikuisenakaan kestä ja sit ollaan ihan palasina kun elämä ei mee niinku strömsössä.

oisko kertoa

ja curling äiti haki karusta vain oman lapsen- matkaa noin 1 km

tule mieleen, mutta sellainen esimerkki on kyllä lähipiirissä, että tekisi monesti itse mieli näyttää ipanalle närhen munat. Kauppaan lähdetään (ts. äiti tai isi lähtee)jos lapselta sattuu lempivanukas loppumaan jääkaapista (siis mitään muuta ei tarvitse ostaa), vanhemmat soittelee lapsen asiat (on siis teini jo), tet-paikat ym. ettei lapsi joudu itse soittamaan kun sitä jännittää se. Kävellä ei tarvitse metriäkään, autokyyti aina. Lapsi ei osaa oikeasti yhtään mitään itse, hyvä jos voileipää on ikinä voidellut.

Minulla on kolmesta curlingvanhempien aikuisesta lapsesta kokemusta ja kaikki ovat ihan samanlaisia. Nimenomaan ripustautuvat äidit ovat tehneet kaikki heidän eteensä, ei ole tarvinnut tehdä kotitöitä, ei kouluttautua (kun on niin raskasta ja ihmiset ilkeitä), käydä töissä (sama syy), tehdä ylipäätään mitään. Ensimmäinen "oma tulo" on eläke masennuksen takia kolmevitosena. Niin että näin voi käydä, kun vanhemmat eivät valmista lastaan millään tavalla elämää varten, vaan tasoittavat tien täysin ja hoitavat lastaan pitkälle keski-ikään edelleen, maksavat suurimman osan vuokrasta, käyvät hoitamassa kodin, ulkoiluttamassa koiran, pesemässä ikkunat vielä yli nelikymppisen lapsensa luona. Huolimatta elämän helppoudesta lapsi ei ole onnellinen, vaan ahdistunut, masentunut ja syrjäytynyt. Surullista katseltavaa.

Nosto

Musta tuntuu, että yhdestä mun tutusta on tulossa hyvää vauhtia curling-äiti. Lapsi on nyt 15 kk vanha, mutta aina kun ulkovaatteet puetaan ja riisutaan, niin äiti laittaa soittorasian soimaan, ettei lapsi hermostu. Soitattaa tuota musiikkia niin kotona kuin vieraissa. Ei saa lastaan nukutettua vaunuihin eikä omaan vuoteeseen, vaan lapsi nukkuu päiväunet äitinsä vieressä sohvalla. Lapsi myös syötetään aina, ei juurikaan syö itse. Joka ikiseen lapsen rääkäisyyn äiti antaa rintaa, vaikka vartin välein...

Olen itsekin imettänyt pitkään ja ymmärrän kyllä, että lapsi hakee lohtua rinnasta. Mielestäni yli vuoden vanha voisi kyllä opetella jo muitakin lohduttautumiskeinoja.

Minun lapseni eivät ole rääkäisseet turhaan, jos ei ole nälkä, jano, väsy, kipu. Kyllä mielestäni silloin saa hoivata lasta. Jos joku siinä vieressä tuijottaa ja arvostelee, hän taitaa olla vain vaivaksi ja voisi lähteä kotiinsa pois edestä.

up

Eksäni vanhemmat (eksä nyt siis melkein 40v) olivat -ja ovat edelleen!- varmaankin tällaisia curling vanhempia. Lapsena ei ilmeisesti ollut minkäänlaisia rajoja, ja eksä ja hänen sisarensa saivat kaiken, mitä vaan vanhemmat pystyivät antamaan. Vielä tänäkin päivänä, vanhemmat yli 70v, he paapovat lapsiaan tavalla, joka saa kovaa myötähäpeää aikaiseksi. Suojaavat silmiä auringolta ja hyysäävät pieniä pipejä. Lapset ovat siis nelikymppisiä. Mutta lopputuloksesta sen verran, että toinen ei eläessään ole kuulema töitä tehnyt, vaan hankkinut reppana puolison elättämään itsensä. Ja toinen taas on narsisti tai psykopaatti ja kuluttanut vanhempiensa omaisuuden ja huijannut lukemattomien ihmisten rahoja bisnestensä ja parisuhteiden varjossa. Eli ei mikään herkullinen lopputulos, varsinkin tuo narsisti on ihan pahinta ihmiskuraa mitä maa päällä kantaa. Mutta luulen, että vanhemmat ovat olleet pahimmasta päästä. Itse en muita vastaavia ole ikinä tavannut.

Oppilas tulee kouluun mopolla, jonka äiti on ostanut, vaikka lapsella ei ole riittävästi ikää eikä korttia. Äiti lähettää kesken päivän lapselleen tekstareita, jos on nähnyt poliiseja liikenteessä koulun lähellä, jottei lapsi kärähtäisi.

Yksi tuttu suojaa 4-vuotiasta kaikilta pettymyksiltä, ohjaa hommaa niin, että ikäviä asioita ei kertakaikkiaan tule vastaan. Kaikesta neuvotellaan jne., mitään ei ole pakko tehdä. Jos ruoka ei kelpaa tai sitä tarjotaan neidin mielestä väärään aikaan, tämä on äidille ok ja tarjoaa jotakin muuta tai antaa sitä vasta myöhemmin. Järjestää joka asiasta aivan mielettömät sirkushuvit kotona. Jos sattuu itkemään päiväkodissa, haetaan sieltä kotiin. Lapsi vaatii nukuttamiseen molemmat vanhemmat jne. Tämä perhe on todella raskasta seuraa, kun koko oleminen pyörii tämän yhden ympärillä.

Isäni on curling -vanhempi pikkuveljeäni kohtaan. 

11 -vuotias pikkuveljeni ei osaa

- solmia kengännauhoja, ei kuulema tarvitse osata vielä

- itse ruokaa

- lämmittää itse ruokaa mikrossa

- keittää kahvia

- oppi uimaan vasta ½ vuotta sitten, isä pelkäsi, että hukkuu

- oppi ajamaan pyörällä vasta reilu ½ vuotta sitten, isä pelkäsi että jää auton alle ja että kaatuu

- voidella leipää, kuulema ehtii oppia myöhemminkin

- ei osaa edes pieniä ruokaansa! isä aina auttaa, leikkaa pihvin ym. valmiiksi

Seuraa minun, eli lähes 17v tytön elämää. Soittaa heti jos ei ole täsmälleen samaan aikaan kotona kuin edellisenä päivänä. Meillä ei ole kotiintulo -eikä nukkumaanmenoaikoja. Meillä ei ole kotitöitä emmekä saa viikko- tai kuukausirahaa. 

Curling vanhemmuus on erittäin vaarallista ja varmasti kaikki tietää sen yhden lapsen jonka edestä on siloitettu tie ja varmistettu, ettei huonoa itsetuntoa kaada joku epäonninen tapahtuma. Vanhemmat halusi aina, että elämä on (vain) kivaa ja, että lapsi tykkäisi heistä, joten tuollaiset sai aina kaiken mitä halusi ja keräsi ylenpalttisia kehuja, jopa ns. turhista pikku asioista (kuten vaikka roskien viemisestä saattoi tulla fanfaarit) ja tällä tavoin yritetty saada hänen heikkoa itsetuntoa koholle.

Tuloksena on aina enemmän tai vähemmän uusavuton nuori aikuinen, joka tajuaa, että oppivelvollisuuden loputtua koulut ja elämä itsessään vaativat oikeasti haasteita ja että kyllä se open punakynä suhisee toisella asteella vaikka kuinka älykkö olisi. Maailman "yllättävä" kylmyys tulee ennemmin tai myöhemmin käymään psyykkeen päälle,, koska kullannuppua oli aina suojeltu pahalta, ikään katsomatta.

Pahinta on kuitenkin varmaan heidän käytös, tuo vanhempien siloittana tie ja elämässä tietyllä tapaa menestyminen on noussut nuorella (kuten varmasti myös monella muulla curling vanhempien kasvateilla) pahasti päähän. Aikuisina nämä ylisuojellut lapset on hyvin ylimielinen kaikkia kohtaan ja katsovat pitkin nenän varttaan ihmiskuntaa, koska kokevat olevansa parempaa kansaa. Ei myöskään mitään käytöstapoja, vaan olettavat, että koska on mitä on niin voi tehdä mitä haluaa, koska niin on aina kotonakin saanut.

jos kukaan sitten kyseinalaistaa, niin joko vedotaan tekosyihin tai pahimmillaan luonteenpiirteisiin (nythän on muotia vedota erityisherkkyyteen, vaikkei sitä oikeasti olisi).

Surullista on että kaiken tuon "itsevarmuuden" ja "röyhkeyden" takana on epävarma lapsi, jonka ei uskallettu kohdata epäonnistumisia. Hyvää ne vanhemmat tarkoitti, mutta karhunpalveluksen tekivät ja tähän pitäisi jokaisen vanhempana herätä. Ei liikaa hösellystä, mutta ei liiallista piiskaamista vaan jotain siltä väliltä. Pitää sen mussukan välillä antaa epäonnistua, koska usein ihminen niistä oppii parhaiten.

Äiti söi kahvijugurtin ja lapsi 5v alkoi rääkyä että tahtoo samanlaisen, äiti koetti selittää että huomenna ja ipana rääkyy että eikun nyt heti!  Joten äiti tallusteli kauppaan ja toi kahvijugurtin.. josta ipana söi yhden lusikallisen. Kaverilla nähtyä.

Harmi kylla miehen sisko 'pilasi' lapsensa. Lasta EI SAANUT kieltaa kun han oli pieni, koska lapsen piti saada tehda mita haluaa ja aidille tuli kieltamisesta paha mieli. Pojasta tuli hullu teini. Karkasi ikkunasta hippaamaan, joi vanhempien viinat, jarkkasi bileita joissa kamaa havisi talosta ja jopa rahaa. On nyt jo aikamies ja ilmiselva narsisti. Kayttaa haikalematta hyvaksi kaikkia, jopa aitiaan joka edelleen hyppaa voltin takaperin kerien jos poika pyytaa. 

Se kylla ihmetyttaa, kun vanhemmat ei tajua etta kiellot ja saannot auttavat lasta. Pienet lapset tuntevat turvattomuutta jos itse on paatettava kayttaymymisen rajat ja mika on sallittua ja mika ei. Hullujen touhua monen vanhemman kohdalla!