Kuinka hirveä ikäero on 1v.11kk?

Meidän muksuilla on just toi ikäero, ja kyllähän se alku aika haipakkaa oli.. Riippuu tietysti tosi paljon siitä, minkälaisia lapset ovat. Meidän 2-vuotias oli vielä monissa asioissa tosi vauva, joten kyllä sitä monessa mielessä sai kahta vauvaa olla hoitamassa. Esikoinen myös heräili edelleen öisin, ja sitten kun vauvakin tietysti heräili, oli unet aika vähissä. Mutta kun pahimmasta selvittiin, niin onhan noista ihanasti seuraa toisilleen :)

ja aivan hirveät ekat kuukaudet. 2vuotias on mielettömän mustasukkainen. Vajaa kolmevuotiaana alkoi uhma, eli mun toinen "vauvavuosi" oli kaikkea muutakuin seesteinen ja rauhallinen.

Esimerkkinä juurikin tuo nukkuminen. On nyt 1v.4kk ja on jo puolisin vuotta nukkunut ilman mitään heräilyitä.



ap

Eikö se suunnilleen 2 vuotta ole se tavallisin ikäero. Lapset on pieniä yhtäaikaa ja kun eka kuukaudet menee, niin ovat sitten seuraavat vuodet toisilleen leikkikavereita!

Ja ainahan niillä on tosiaan joku ikä, uhmaa, yms... Eli ei sitä oikeaa ikää ole.

Se liki 2-vuotias on usein aika pahasti mustasukkainen, mutta ei olennaisesti sen helpompi hoidettava kuin 1,5-vuotias. 1,5-vuotias ei taas yleensä ymmärrä olla mustasukkainen, koska hän unohtaa aika nopeasti, että joskus oli sellainen aika kuin vauvaa ei ollut.



Omien lasteni ikäero on 1v5kk ja se on minusta monessa mielessä ihanteellinen. (Nyt nämä lapset ovat jo teini-ikäisiä.)

Eikö se suunnilleen 2 vuotta ole se tavallisin ikäero. Lapset on pieniä yhtäaikaa ja kun eka kuukaudet menee, niin ovat sitten seuraavat vuodet toisilleen leikkikavereita! Ja ainahan niillä on tosiaan joku ikä, uhmaa, yms... Eli ei sitä oikeaa ikää ole.

ap

Täällä tuo toisen ketjun ap. Itsekin olen sitä mieltä, ettei sitä oikeaa ikää ole. Jos se tavallisin ikäero on n. 2 v, niin kyllä siinäkin omat hankaluutensa on. Pienihän se lapsi on silloinkin! Ja mistä sitä tietää milloin tärppää?! Kaikkea voi suunitella, tiedän sen, mutta kun kaikki ei mene välttämättä meidänkään suunnitelmien mukaan. Mistäs mä sen tiedän, vaikka meillekin tulisi lopulta ikäeroa se 2 v? En mistään! Pitää vaan aloittaa aikaisin, koska yrityksessä voi meillä mennä aikaa.



toisen ketjun ap

mutta se johtunee esikoisen luonteesta. On todella huomionkipeä ollut aina ja käytännössä koko ajan tarvitsee huomiota tai huutaa. Ja on tosi mustasukkainen pikkusiskolleen, lyö ja potkii minkä kerkiää. Pian 8kk jo tätä eikä muutosta näy. Mutta joillakin kavereilla tällainen ikäero on mennyt tosi helposti joten se on varmaan eniten lasten luonteesta ja uhmaiän voimakkuudesta kiinni.

itse tähtäsin kahden vuoden ikäeroon, tulivat 2v1kk ja 2v6kk eroilla. Olen ollut tyytyväinen. Neljäskin olisi voinut tulla tuolla erolla.

Toki on huomionkipeä ja huutaakin usein, mutta ei TODELLAKAAN käy pienemmän kimppuun, vaikka mieli tekisi. Kyllä se on kasvatuksestakin kiinni, ei kaikkea voi laittaa luonteen piikkiin. Olen kokenut ikäeron oikein hyväksi.

ikäeroa 1v8kk eikä isompi ole missään vaiheessa ollut mustasukkainen. Pienempi tosin on nyt, isompi ei saisi olla ollenkaan äidin lähellä. :P Seuraava tulossa niin että kakkosen ja kolmosen ikäeroksi tulee juurikin 1v11kk. Innolla ja kauhulla odotan tuota aikaa kun on 3 alle 4-vuotiasta hoidettavana. :D

2v1kk ikäeroilla. Oikein sopivat ikäerot.

joko lapsen luonne ja siihen lisättynä se, ettei esikoisen päivärytmi muuttunut vauvan tulon jälkeen. Työlästä oli ekat kuukaudet, mutta selvittiin. Nyt sitten esimurkkuna on mustasukkainen sisarukselleen!

2v1kk ikäeroilla. Oikein sopivat ikäerot.

ja parempia ikäeroja en voisi keksiäkään.

on 20 vuoden ikäero, aikas sopiva ;)

Elävä lapsi tulee teille vasta 4,5 vuoden ikäerolla. Älä siis ole huolissasi. Ehditte kyllä valmistautua.



Selvänäkijä

Meillä tytöillä ikäeroa tasan 2 vuotta, ja ainakin tähän asti, kun vauva on nyt puolivuotias, on ollut yllättävän helppoa! Esikoinen ei ole osoittanut LAINKAAN mustasukkaisuutta, ainoastaan hoivaviettiä. Tiedä sitten vaikuttaako se, että vauva oli ekat 6 viikkoa sairaalassa, ja sisko todella odotti häntä sinä aikana kotiin. Olen ollut aika yllättynytkin, ettei esikoinen ole osoittanut yhtään mieltä meille tai vauvalle, eikä ole uhmaakaan normaalia enempää, vaan hän on edelleen innoissaan vauvasta.



Helppoa on ollut senkin takia, että esikoinen oli ehtinyt jo pois vaipoista, ja puhuu jo ihan sujuvasti, mikä myös helpottaa arkea. Mutta oli miten oli, ehkä tärkeintä tällä ikäerolla on antaa jatkuvasti huomiota myös esikoiselle, ja tehdä päivittäin kahdenkeskeisiä juttuja hänenkin kanssaan.

tämä kuopus on nyt pian 11kk, ja meillä ainakin mennyt tosi hyvin. Tosin molemmat lapset rauhallisia, terveitä ja hyviä nukkumaan. Esikoinen on kiltti ja maltillinen, joten ei tullut ongelmia.



Eniten mietitytti, että miten saan rauhassa imettää jne. Hyvin sujui, aina kun menin imettämään, esikoinen sanoi "hei hei" ja sulki makkarin oven ja meni leikkimään leluilla siksi aikaa :)

Elävä lapsi tulee teille vasta 4,5 vuoden ikäerolla. Älä siis ole huolissasi. Ehditte kyllä valmistautua.

Selvänäkijä

Minussakin sen verran selvänäkijän vikaa, että jos tietäisin kuka olet, ja tapaisin sinut, niin sinulla olisi pirun epämukava olla.