Olen eräs täälläkin arvosteltu bloggaaja. Mitä haluaisit kysyä?

Täällähän ei tunnetusti hirveästi kehuta ketään, joten menetätkö yöunesi kritiikistä?

mutta ymmärrän ns. periaatteellisen kritiikin hyvin. Onhan minulla itsellänikin kärkeviä mielipiteitä muista ihmisistä ja elämäntyyleistä, ja nuorempana saatoin niitä kovaäänisesti myöskin toitottaa. Nykyään pidän usemmiten mölyt mahassa ja yritän ymmärtää erilaisuutta. Olenhan itsekin muuttunut todella paljon vuosien mittaan. Sellaista on elämä. Joskus kritiikistä syntyy myös hedelmällistä keskustelua. Jopa täällä ;)



Eniten loukkaavat sellaiset arvostelut joissa oletetaan perheestämme jotain pahaa mutu-tuntumalla ja puututaan vaikkapa lapsen ulkonäköön negatiivisesti.



Tuskin kukaan bloggaaja yöuniaan menettää sen takia että joku täällä ei tykkää. Eihän oikeassa elämässäkään kaikki tykkää kaikista.



PS joo, en viitsi kertoa blogiani täällä, tässä kontekstissa. Paljon hauskempaa kun ette tiedä kuka minä NIISTÄ olen.

jatkaa?



Minulla oli blogi aikaisemmin eikä siinä edes tunnistettavasti näkynyt lapsieni kuvia. Lopetin, koska julkisuus järkytti. En myöskään halua näitä juttuja kaiveltavan parinkymmenen vuoden kuluttua, jos olisi arvostetussa virassa.



Sinällään minua ei negatiivinen arvostelu palstoilla haittaisi, se on tuo tunnettavuus. Lisäksi en tietäisi ketkä tutut blogia oikein lukee.

..jota ei blogia aloittaessa tajunnut kokonaan.



Ehkä blogit olivat kuitenkin sen verran uusi juttu että sitä ei oikeastaan osannut varautua mihinkään sellaiseen. Eikä sitä vieläkään oikein käsitä.



Toisaalta, tämä piskuinen blogijulkisuus on kuitenkin varmasti huomattavasti helpompaa kuin oikea julkisuus, jokainen bloggaaja pystyy itse valikoimaan mitä itsestään julkaisee "mediassaan".



Minulla ei ole mitään kamalia salaisuuksia, joiden paljastuminen pelottaisi, vaikka blogissa näkyykin vain murto-osa elämästämme. En nää että mikään julkaisemani vaikeuttaisi elämääni negatiivisesti vaikka olisin joskus jossain korkeassa virassa.



Itseäni saattaa kyllä vähän naurattaa monet jutut "vanhempana", mutta nolostuminen menneisyydestä ja nuoruuden typeryyksistä on vain merkki kehityksestä, kuten eräs tuttavani kerran osuvasti totesi.



Kyllähän blogatessa kannattaa ajatella että se voi olla just sen pahimman vihamiehenkin lukulistalla, ja todennäköisesti onkin.

Toisaalta, tämä piskuinen blogijulkisuus on kuitenkin varmasti huomattavasti helpompaa kuin oikea julkisuus, jokainen bloggaaja pystyy itse valikoimaan mitä itsestään julkaisee "mediassaan".

Minulla ei ole mitään kamalia salaisuuksia, joiden paljastuminen pelottaisi, vaikka blogissa näkyykin vain murto-osa elämästämme. En nää että mikään julkaisemani vaikeuttaisi elämääni negatiivisesti vaikka olisin joskus jossain korkeassa virassa.

Itseäni saattaa kyllä vähän naurattaa monet jutut "vanhempana", mutta nolostuminen menneisyydestä ja nuoruuden typeryyksistä on vain merkki kehityksestä, kuten eräs tuttavani kerran osuvasti totesi.

Kyllähän blogatessa kannattaa ajatella että se voi olla just sen pahimman vihamiehenkin lukulistalla, ja todennäköisesti onkin.

pitää ajatella. Blogi on julkinen, joten postauksien sisältö kannattaa harkita se tunnustaen.

En minäkään usko, että mikään bloggaamani asia varsinaisesti häiritsisi uraani, mutta miesvaltaisella alalle saattaisin kärsiä esimerkiksi lastenvaate blogisti imagosta. Minut olisi helpompi pussittaa äiti kategoriaan sen tosissaan otettavan kolleegan kategorian sijasta.

blogisi nimeä ja suostua sitten "vastentahtoisesti" raottamaan salaisuuden verhoa?

blogisi nimeä ja suostua sitten "vastentahtoisesti" raottamaan salaisuuden verhoa?

En tarvitse mainostaa blogiani täällä ja saada henk.koht huomiota. Halusin vain tarjota mahdollisuuden jutella yhden tälläisen parjatun bloggaajan (aka. AV:n pahuuden ruumiillistuman) kanssa.

blogisi nimeä ja suostua sitten "vastentahtoisesti" raottamaan salaisuuden verhoa?

En tarvitse mainostaa blogiani täällä ja saada henk.koht huomiota. Halusin vain tarjota mahdollisuuden jutella yhden tälläisen parjatun bloggaajan (aka. AV:n pahuuden ruumiillistuman) kanssa.

Minäkin olen erään täällä parjatun blogin pitäjä. Meitä on niin monta=)

Et olisi tehnyt tätä aloitusta, jos et välittäisi. Joten kysymys kuuluukin, että miksi välität?



Olen itsekin bloggaaja ja blogini tiimoilta olen saanut kuulla itsestäni ja perheestäni jos vaikka ja mitä. Ehkä ihan alkuun pahoitin siitä mieleni, mutta melko pian ymmärsin, ettei siitä turhaan kannata pahoittaa mieltään, sillä se siivu minkä ihmiset blogista näkevät on niin ohut, ettei sen päälle voi rakentaa mitenkään paikkaansapitävää analyysiä minusta tai elämästäni.



Tuon oivalluksen jälkeen se negatiivinen kritiikki on tuntunut täysin neutraalilta. En ole tehnyt tietoista valintaa olla pahoittamatta mieltäni, vaan siinä vain kävi niin.



En usko että yksikään blogi säästyy ilkeiltä kommenteilta ja ihmettelyiltä, joten tietyllä tapaa ajattelen asiaa siten, että ken leikkiin lähtee, se leikin kestäkööt. Tämä ei tietenkään tarkopita sitä, että kenenkään lasten haukkuminen olisi sillään muotoa ok, mutta koska maailma on paksa paikka, tänne kurakasaan mahtuu myös niitä pölvästejä, jotka oikeuttavat itselleen muiden ihmisten ja jopa heidän lastensa haukkumisen.

Et olisi tehnyt tätä aloitusta, jos et välittäisi. Joten kysymys kuuluukin, että miksi välität?

Olen itsekin bloggaaja ja blogini tiimoilta olen saanut kuulla itsestäni ja perheestäni jos vaikka ja mitä. Ehkä ihan alkuun pahoitin siitä mieleni, mutta melko pian ymmärsin, ettei siitä turhaan kannata pahoittaa mieltään, sillä se siivu minkä ihmiset blogista näkevät on niin ohut, ettei sen päälle voi rakentaa mitenkään paikkaansapitävää analyysiä minusta tai elämästäni.

Tuon oivalluksen jälkeen se negatiivinen kritiikki on tuntunut täysin neutraalilta. En ole tehnyt tietoista valintaa olla pahoittamatta mieltäni, vaan siinä vain kävi niin.

En usko että yksikään blogi säästyy ilkeiltä kommenteilta ja ihmettelyiltä, joten tietyllä tapaa ajattelen asiaa siten, että ken leikkiin lähtee, se leikin kestäkööt. Tämä ei tietenkään tarkopita sitä, että kenenkään lasten haukkuminen olisi sillään muotoa ok, mutta koska maailma on paksa paikka, tänne kurakasaan mahtuu myös niitä pölvästejä, jotka oikeuttavat itselleen muiden ihmisten ja jopa heidän lastensa haukkumisen.

Jos sinullekin olisi samantekevää muiden mielipiteet, et a) kertoisi omaasi täällä, b) et kertoisi olevasi bloggaaja, kuten minäkin tein.

Hassua että teet itse ns. "samaa kokeneena" arviointia minusta pelkän palstaviestin perusteella. Paradoksaalista, mutta ihmisillä on sisäsyntyinen tarve luokitella ja määritellä muita ja näin arvottaa itseään paremmaksi. Eipä siinä mitään. :)

Et olisi tehnyt tätä aloitusta, jos et välittäisi. Joten kysymys kuuluukin, että miksi välität?

Olen itsekin bloggaaja ja blogini tiimoilta olen saanut kuulla itsestäni ja perheestäni jos vaikka ja mitä. Ehkä ihan alkuun pahoitin siitä mieleni, mutta melko pian ymmärsin, ettei siitä turhaan kannata pahoittaa mieltään, sillä se siivu minkä ihmiset blogista näkevät on niin ohut, ettei sen päälle voi rakentaa mitenkään paikkaansapitävää analyysiä minusta tai elämästäni.

Tuon oivalluksen jälkeen se negatiivinen kritiikki on tuntunut täysin neutraalilta. En ole tehnyt tietoista valintaa olla pahoittamatta mieltäni, vaan siinä vain kävi niin.

En usko että yksikään blogi säästyy ilkeiltä kommenteilta ja ihmettelyiltä, joten tietyllä tapaa ajattelen asiaa siten, että ken leikkiin lähtee, se leikin kestäkööt. Tämä ei tietenkään tarkopita sitä, että kenenkään lasten haukkuminen olisi sillään muotoa ok, mutta koska maailma on paksa paikka, tänne kurakasaan mahtuu myös niitä pölvästejä, jotka oikeuttavat itselleen muiden ihmisten ja jopa heidän lastensa haukkumisen.

Yhdyn tähän tyystin.

Tällä palstalla nyt ruoditaan kaikki mahdollinen, en koe olevani sen enempoää tai vähempää silti julkkis/paha/hyvä tms. Olen vain oma itseni edelleen ja bloggaan niistä asioista joista pidän.

T: Eräs toinen "vanhempi" bloggaaja, joka on myös ollut ajoittain palstan puheenaiheena.