Lue keskustelun säännöt.
Mun mielestä miehellä ei ole mitään oikeutta kutsua meille vieraita, koska ei itse siivoa
19.07.2011 |
Taas oli antanut serkulleen luvan tulla meille tänään, vaikka itse on päivän töissä eikä ollut evääkään väräyttänyt viikonloppuna siivotakseen (minä ja lapset oltiin viikonloppu poissa).
Niin tekis mieli lähteä jonnekin ja jättää mies häpeämään siivotonta kotia. Tai ei se varmaan häpeäisi edes, kun ei tunnu näkevän sotkua ollenkaan.
Vituttaa kun se kutsuu meile väkeä eikö itse tee mitään sen eteen, paitsi hauskoja asioita: lämmittää saunaa ja laittaa jotain turhia koristuksia. Minä saan siivota taas sisällä koko päivän, kakarat huutaa jaloissa. Vittu että vituttaa saatana perkele helvetti jumalauta.
Kommentit (45)
mutta niin se vaan on, että poikamiesboksiin ja parisuhdeasuntoon kohdistuu aivan erilaiset siisteysodotukset. Poikamiesboksi-nimityskin jo pitää sisällään sen, että siellä on kaikki hujan hajan. Sille naureskellaan, hehe, sellasta se on ilman naisen kädenjälkeä. Parisuhdeasunnossa puolestaan odotetaan näkyvän tämän naisen kädenjäljen. Jos asunto on kuin poikamiesboksi, ihmetellään, miten se Kallen Sirkka onkin niin siivoton naisihminen.
Eli kuten joku alussa sanoikin, jos perheen koti on siivoton, ulkopuoliset mieltävät sen nimenomaan niin, ettei NAINEN ole siellä siivonnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli kuten joku alussa sanoikin, jos perheen koti on siivoton, ulkopuoliset mieltävät sen nimenomaan niin, ettei NAINEN ole siellä siivonnut.
tuttavapiirisi on aika sovinistista sakkia.
nainen pitää miestä yhtenä perheen lapsista ja kotia omana valtakuntanaan. Naisen kotina, jossa pätevät vain naisen mielipiteet ja arvot. Miestä sitten komennetaan ja jaellaan lupia, kuten lapselle, ja sitten haukutaan ja torutaan, jos hän ei toteuta samoja kotiarvoja kuin nainen...
Mies ei ole tasaveroinen kumppani kuin kuvetta kaivaessa. Valitettavan monesti nämä utopioissaan elävät naiset jäävätkin lopulta yksin, elleivät sitten onnistuneet löytämään valtakuntaansa todellista tossukkamiestä.
Eli kuten joku alussa sanoikin, jos perheen koti on siivoton, ulkopuoliset mieltävät sen nimenomaan niin, ettei NAINEN ole siellä siivonnut.
tuttavapiirisi on aika sovinistista sakkia.
miten itse ajattelet.
Ihmettelen sitäkin, miten pitäisi elää, jotta olisi miesasiamiesten mielestä tasa-arvoista. Eli ei pitäisi ikinä siivota, paitsi jos siltä tuntuu? Se jota sotku haittaa, siivoaa? Jokainen laittaa ruokaa silloin kun nälkä sattuu tulemaan? Eli soluasumista parisuhteessa, parisuhteen osuus on sitten ilmeisesti se, että seksiä kuitenkin pitää olla vaikkei huvittaisikaan.
Eli kuten joku alussa sanoikin, jos perheen koti on siivoton, ulkopuoliset mieltävät sen nimenomaan niin, ettei NAINEN ole siellä siivonnut.
tuttavapiirisi on aika sovinistista sakkia.
Mutta miehen suku kyllä on. Hilpeimpiä kokemuksia matkan varrelta, mm. miehen äiti - ihanasti sinällään - siivoamassa roksiksia (!) ja herttaisesti selittää, kuinka "ihan on ymmärrettävää, ettet sinä ole näitä raskaana olevana jaksanut siivota" :-D. Joo, ihan ymmärrettävää - mutta hmm, poikansa asuu toki samassa huushollissa.
Vastaavia tapauksia on N kpl tästä vuosien varrelta. Oletusarvona on selkeästi miehen äidillä (ja isällä), että varsinaisesti tuon poikansa ei mitään edes kuuluisi tehdä =D, kyllähän minä perheen äitinä toki hoidan kaiken. Mies ei onneksi ole ihan samoilla linjoilla, vaikka hitusen tumpelo kotikasvatuksensa seurauksena onkin.
Mainittakoon, että minä olen pitänyt huolen, ettei pojiltanikaan jää oppimatta perusasioita, kuten vessan siivoamista, pyykkien pesua jne. Mies kun ei ole kotona oppinut sitten niin mitään monista kotona tehtävistä hommista. Muuta kuin sen, että hokee kuinka siistiä heillä oli kotona aina :-D kun "äiti on niin ahkera". (Ahkera varmasti juu, mutta myös oli aina kotona, myös lasten ollessa isoja. Versus miniänsä, joka käy ihan normaalisti päivät töissä...)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelen sitäkin, miten pitäisi elää, jotta olisi miesasiamiesten mielestä tasa-arvoista. Eli ei pitäisi ikinä siivota, paitsi jos siltä tuntuu? Se jota sotku haittaa, siivoaa? Jokainen laittaa ruokaa silloin kun nälkä sattuu tulemaan? Eli soluasumista parisuhteessa, parisuhteen osuus on sitten ilmeisesti se, että seksiä kuitenkin pitää olla vaikkei huvittaisikaan.
Ehkä vaan kannattaisi valita puolisonsa paremmin. Siten että molempien siisteystaso on kutakuinkin samalla hehtaarilla.
Antaa niiden sohvalla makaavien vässyköiden valita puolisonsa kaltaistensa joukosta.
koska puolisolta ei saa vaatia mitään?
Ihmettelen sitäkin, miten pitäisi elää, jotta olisi miesasiamiesten mielestä tasa-arvoista. Eli ei pitäisi ikinä siivota, paitsi jos siltä tuntuu? Se jota sotku haittaa, siivoaa? Jokainen laittaa ruokaa silloin kun nälkä sattuu tulemaan? Eli soluasumista parisuhteessa, parisuhteen osuus on sitten ilmeisesti se, että seksiä kuitenkin pitää olla vaikkei huvittaisikaan.
Ehkä vaan kannattaisi valita puolisonsa paremmin. Siten että molempien siisteystaso on kutakuinkin samalla hehtaarilla.Antaa niiden sohvalla makaavien vässyköiden valita puolisonsa kaltaistensa joukosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä käy paljon vieraita ihan ex temporee meiningillä, eli jos minä tai mieheni olemme johonkuhun tuttuun törmänneet, niin on kiva kutsua käymään, kun asumme melkein keskustassa. Tai jos joku ystävä soittaa, että on sattumoisin käymässä kaupungissa, niin tottakai kutsutaan käymään. Ja molemmille se on ok, ei ne kuitenkaan asuntoa katsomaan tule vaan meitä. Ja yleensä kaverimme ja sukulaisemme ovat sen verran rentoa porukkaa, ettei arkiset sotkut niin päätä kiristä.
Se on vähän eri juttu, jos kutsutaan joku illalliselle tai järjestetään illanistujaiset - silloin kyllä huolehditaan että paikat on kunnossa. Meillä mies tekee ruuat ja minä hoidan siisteyspuolen, eikä kertaakaan ole tämmöisistä vieraskoreusasioista tullut riitaa.
Meillä asenne on kyllä molemmilla se, että ollaan mitä ollaan ja jos jotakuta haittaa, niin ei ole pakko tulla käymään :) Tähän asti ei ole ketään haitannut.
Ja siis ero on vaihtoehto numero 1, mikään keskusteluhan ei tietenkään
koska puolisolta ei saa vaatia mitään?
Jokainen tekee elämässään omat valintansa. Jos haluaa vetää perässään kivirekeä, se kyllä yleensä. järjestyy.
On vaan turha kuvitella, että yleinen siisteystaso jotenkin mystisesti muuttuisi halutunlaiseksi parisuhteen myötä, tai että toisen saisi aina suorittamaan oman vaatimustasonsa mukaan.
Toista ei voi muokata mieleisekseen. Eikä naisen käsitys ja vaatimukset siisteystasosta ole lopulta yhtään oikeutetumpia kuin miehen vastakkaista reunaa edustava näkemys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä käy paljon vieraita ihan ex temporee meiningillä, eli jos minä tai mieheni olemme johonkuhun tuttuun törmänneet, niin on kiva kutsua käymään, kun asumme melkein keskustassa. Tai jos joku ystävä soittaa, että on sattumoisin käymässä kaupungissa, niin tottakai kutsutaan käymään. Ja molemmille se on ok, ei ne kuitenkaan asuntoa katsomaan tule vaan meitä. Ja yleensä kaverimme ja sukulaisemme ovat sen verran rentoa porukkaa, ettei arkiset sotkut niin päätä kiristä.
Se on vähän eri juttu, jos kutsutaan joku illalliselle tai järjestetään illanistujaiset - silloin kyllä huolehditaan että paikat on kunnossa. Meillä mies tekee ruuat ja minä hoidan siisteyspuolen, eikä kertaakaan ole tämmöisistä vieraskoreusasioista tullut riitaa.
Meillä asenne on kyllä molemmilla se, että ollaan mitä ollaan ja jos jotakuta haittaa, niin ei ole pakko tulla käymään :) Tähän asti ei ole ketään haitannut.
pidän tuosta ajatuksestasi! :)
Eikä naisen käsitys ja vaatimukset siisteystasosta ole lopulta yhtään oikeutetumpia kuin miehen vastakkaista reunaa edustava näkemys.
Nainen ei saisi vaatia mitään, mutta miehen näkemys tulisi hyväksyä.
Eiköhän pikemminkin niin, että parisuhteessa pitäisi olla yhteinen linja asioista ja sen linjan löytämiseksi täytyy pystyä keskustelemaan ja joutamaan molemmin puolin. Harva löytää rinnalleen niin tismalleen samanlaisen ihmisen, jonka kanssa on automaattisesti aina samoilla linjoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä käy paljon vieraita ihan ex temporee meiningillä, eli jos minä tai mieheni olemme johonkuhun tuttuun törmänneet, niin on kiva kutsua käymään, kun asumme melkein keskustassa. Tai jos joku ystävä soittaa, että on sattumoisin käymässä kaupungissa, niin tottakai kutsutaan käymään. Ja molemmille se on ok, ei ne kuitenkaan asuntoa katsomaan tule vaan meitä. Ja yleensä kaverimme ja sukulaisemme ovat sen verran rentoa porukkaa, ettei arkiset sotkut niin päätä kiristä.
Se on vähän eri juttu, jos kutsutaan joku illalliselle tai järjestetään illanistujaiset - silloin kyllä huolehditaan että paikat on kunnossa. Meillä mies tekee ruuat ja minä hoidan siisteyspuolen, eikä kertaakaan ole tämmöisistä vieraskoreusasioista tullut riitaa.
Meillä asenne on kyllä molemmilla se, että ollaan mitä ollaan ja jos jotakuta haittaa, niin ei ole pakko tulla käymään :) Tähän asti ei ole ketään haitannut.
Onko teillä lapsia? Mietin vain kun itse aina haluan vähän aikaa siivousaikaa ennen vieraita etteivät pölähdä keskelle kamalinta kaaosta tyyliin keittiön lattia, tuolit, pöytä tahmassa, sanomalehti revittynä lattialla, olohuoneessa sohvatyynyistä rakennettu maja eli mihinkään ei voisi vieraita edes istuttaa, wc:n lavuaari täynnä tahmaisia pieniä kädenjälkiä jne.
Jos on läheiset ystävät kyseessä niin ei haittaa, mutta vähänkin etäisempi niin mielelläni haluan edes sen puoli tuntia aikaa siivota.
Eikä naisen käsitys ja vaatimukset siisteystasosta ole lopulta yhtään oikeutetumpia kuin miehen vastakkaista reunaa edustava näkemys.
Nainen ei saisi vaatia mitään, mutta miehen näkemys tulisi hyväksyä.
niin minusta asia on nimenomaan toisinpäin. Nainen asettaa raamit ja rutiinit ja mies totetuttaa tai kuuntelee nalkutusta.
Toki on täysin laiskamatoja miehiäkin ja joillakin omat käsitykset kodin siisteystasosta ovat luokkaa luolamie ;)
Eiköhän pikemminkin niin, että parisuhteessa pitäisi olla yhteinen linja asioista ja sen linjan löytämiseksi täytyy pystyä keskustelemaan ja joutamaan molemmin puolin. Harva löytää rinnalleen niin tismalleen samanlaisen ihmisen, jonka kanssa on automaattisesti aina samoilla linjoilla.
Tietysti näin. Mutta on ihan eri asia keskustella siitä, onko ok jättää voileipä sohvalle viikoksi mätänemään ja kasata likapyykit tiskipöydän kulmalle (tai siitä, onko leivänmuru työtasolla viikon selibatin arvoinen rike) kuin sopia siitä, imuroidaanko kerran vai kahdesti viikossa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuosta pyyhkisin vessan, keräisin sanomalehden kappaleet ja pyyhkisin tahmat keittiöstä mieluusti ennen vieraiden tuloa. Majan ehtii purkaa sitten kun vieraat tarvii istumapaikkaa :-).
Ap:n tapauksessa tosin ongelma taisi olla että mies ilmoitti jo aamusta että illalla tulee sitten vieraita, ja kun mies itse on töissä, kotona olevasta vaimosta tuntui että hänen pitää alkaa laittaa paikkoja kuntoon.Mikä kyllä minusta on ihan OK, mutta ei siihen tarvii koko päivää käyttää eikä lapsia huudattaa. Raivaa isoimmat rojukasat ja pyyhkii tahmat yleisistä tiloista. Jos lapsilla on niin huono päivä, että tämäkään ei onnistu ilman huutoa, niin jätä tekemättä. Mies tekee sitten pikapikaa kun tulee töistä. Ei se ole niin vaikeaa.
Meillä käy paljon vieraita ihan ex temporee meiningillä, eli jos minä tai mieheni olemme johonkuhun tuttuun törmänneet, niin on kiva kutsua käymään, kun asumme melkein keskustassa. Tai jos joku ystävä soittaa, että on sattumoisin käymässä kaupungissa, niin tottakai kutsutaan käymään. Ja molemmille se on ok, ei ne kuitenkaan asuntoa katsomaan tule vaan meitä. Ja yleensä kaverimme ja sukulaisemme ovat sen verran rentoa porukkaa, ettei arkiset sotkut niin päätä kiristä.
Se on vähän eri juttu, jos kutsutaan joku illalliselle tai järjestetään illanistujaiset - silloin kyllä huolehditaan että paikat on kunnossa. Meillä mies tekee ruuat ja minä hoidan siisteyspuolen, eikä kertaakaan ole tämmöisistä vieraskoreusasioista tullut riitaa.
Meillä asenne on kyllä molemmilla se, että ollaan mitä ollaan ja jos jotakuta haittaa, niin ei ole pakko tulla käymään :) Tähän asti ei ole ketään haitannut.
Onko teillä lapsia? Mietin vain kun itse aina haluan vähän aikaa siivousaikaa ennen vieraita etteivät pölähdä keskelle kamalinta kaaosta tyyliin keittiön lattia, tuolit, pöytä tahmassa, sanomalehti revittynä lattialla, olohuoneessa sohvatyynyistä rakennettu maja eli mihinkään ei voisi vieraita edes istuttaa, wc:n lavuaari täynnä tahmaisia pieniä kädenjälkiä jne.
Jos on läheiset ystävät kyseessä niin ei haittaa, mutta vähänkin etäisempi niin mielelläni haluan edes sen puoli tuntia aikaa siivota.
Nainen ei saisi vaatia mitään, mutta miehen näkemys tulisi hyväksyä.
On kuitenkin aika eri asia vaatia toista tekemään jotain kuin jättää vaatimatta.
Eiköhän pikemminkin niin, että parisuhteessa pitäisi olla yhteinen linja asioista ja sen linjan löytämiseksi täytyy pystyä keskustelemaan ja joutamaan molemmin puolin. Harva löytää rinnalleen niin tismalleen samanlaisen ihmisen, jonka kanssa on automaattisesti aina samoilla linjoilla.
Toki. Mutta kyllä tieto tuostakin joustosta ja keskusteluvalmiudesta kannattaa olla olemassa jo ennen kuin hyppää tekemään lapsia ja naimisiin.
kumppaniltaan: nainen vai mies?
Ymmärtäisin kaikki nämä miestä syyllistävät kommentit, jos jossain olisi mainittu, että mies olettaa naisen siivoavan tuvan hänen kutsumiaan vieraita varten, mutta näinhän ei ole. Nainen puolestaan odottaa, että koti on siivottava - ei pelkästään hänen kutsumiaan tai yhteisiä vieraita varten - vaan myös silloin, kun mies päättää kutsua kylään omia sukulaisiaan.
Onko asiasta keskusteltu? Onko sovittu yhteinen kompromissi kotiin liittyvässä asiassa, jossa selvästi puolisoilla on erilainen näkemys? Ei siltä vaikuta. Ap:n mielestä koti pitää selvästikin siivota aina, kun tulee vieraita, ketä tahansa ja kenen tahansa kutsumia. Miehen mielestä saunan lämmitys riittäisi eikä mies liene kummoinenkaan siivooja. -> Kompromissi voisi olla vaikkapa, että koti siivotaan yhteisesti yhteisesti sovituissa määrin, kun tulee ennalta sovittuja yhteisiä vieraita, mutta vaimo voisi olla ottamatta stressiä miehen kutsumista lähisukulaisista; kaikkia varten ei kotia tarvitse raivata, eikä sovinistisista sotkusta naista syyllistävistä mielipiteistä (joita ei kyllä nykyaikana kovin moni älyllinen ihminen viljele) varsinkaan tarvitse välittää!
Tunnen paljon pariskuntia, joiden siisteyskäsitykset eroavat toisistaan; osassa näistä parisuhteista MIES on se siistimpi osapuoli. Yleensä sovitaan yhteiset puitteet: siivouspäivät ja se, mikä on sopiva kompromissi ja yleisesti hyväksyttävä siisteystaso - myös vieraiden tullessa. Myös sen siistimmän osapuolen täytyy osata relata: kyseessä kun on YHTEINEN ASUNTO, johon molemmilla on oikeus kutsua vieraita!
mulla on viikkosiivouksen lista mitä teen minäkin päivänä. Lapset ovat jo sen ikäisiä että osaavat korjata lelut illalla omille paikoilleen.
Robotti-imuri päivällä tekee työnsä, eli ei täällä ole oikeastaan ikinä sotkusta.
Ikkunat pesen 2 krt vuodessa, lattian pesen hyvin harvoin.
Eniten aikaa menee kaappien läpikäymiseen, mutta harvoin vieraat kaappeihin menee.
Tee kunnon työlista, jaa kaikille perheenjäsenille työtehtävä. On se kummallista ettei koti pysy näillä eväille siistinä.
Vinkkinä ! Kaikkein tärkeintä on tavaran karsiminen. Siksi mä käyn kaikki kaapit ja komerot 2 krt vuodessa läpi ja todellakin ylimääräinen menee kiertoon.
Kovasti mietin isovanhempien saamia häälahjoja. Astioita kun ei oikein voi käyttää, valtaosa on jo vähän rikkikin. Myyntiä ei kannata, kun ei niitä kukaan ostaisikaan ja tilaa vaan vie. No, onneksi kaappitilaa on, eli noi on meillä ns ylimääräiset. Ja jotain muitakin perintöjuttuja.
Saa kutsua vieraita, mutta minä en siivoa. Enkä tunne häpeää siitä, että miehen sukat ovat olohuoneen pöydällä. Mies sen sijaan saa hirveän siivoushepulin huomatessaan, että minä en aio tehdä mitään ennen vieraiden tuloa. Äijä huutaa kuin palosireeni, että meillä on paskaista ja minä nyökyttelen todeten, että banaaninkuoret lattialla miehen TV-tuolin vieressä eivät minustakaan ole kivoja. Enkä edelleenkään siivoa.
toi on just hyvä... oppii ne miehetkin.
mut ei ne opi jos ne tajuaa et muija kuitenkin tekee kaiken puolestaan. :)
täysin ilman mitään odotuksia puolisoltaan.
Jos minä en ole kotona ja joku on tulossa käymään, kyllä vain mieheni raivaa ja siivoaa. Kumma juttu, että kun olen kotona, niin oletuksena tuntuu olevan, että minä siivoan ja mies voi mennä lämmittämään saunan.
Eniten mua tais nyppiä se, että viikonlopun aikana ei ollut edes yksikään astia siirtynyt pesukoneeseen. Pyykkivuori, rojut lattioilla, pihalla kaikenmaailman töryt levällään, huoooh. On niin ankeaa tulla kotiin, kun ensin odottaa kotiinpaluuta ja vastassa onkin täystyrmäys arkeen.
Mulla ois omiakin juttuja, joita haluaisin ehtiä tehdä, mm. kasvimaan kitkemistä, mutta kaikki omat vaan siirtyy ja siirtyy.
ap
Mies ei ole tasaveroinen kumppani kuin kuvetta kaivaessa. Valitettavan monesti nämä utopioissaan elävät naiset jäävätkin lopulta yksin, elleivät sitten onnistuneet löytämään valtakuntaansa todellista tossukkamiestä.