Lue keskustelun säännöt.
En tiedä on tuleva lapsi mieheni vai syrjähyppyni :(
17.07.2011 |
Minulla on aika kauhea tilanne. Plussasin jokin aika sitten ja tiedän, että tällä vauvalla on kaksi isäehdokasta. Olemme eläneet mieheni kanssa vaikeaa aikaa ja voisi sanoa, että jollain lailla varmasti olimme eron partaalla, vaikkei sitä kumpikaan meistä ääneen sanonutkaan. Suurin syy oli varmasti lapset, miksi emme eronneet, vaikka meidän välimme ovat olleet todella huonot.
Tuona huonona aikana minä hairahduin ja minulla oli toinen mies, joka aluksi vaikutti todella ihanalta, mutta sitten todellisuus paljastui eikä hän lopulta ollutkaan niin ihana kuin ensin kuvittelin. Olin jo ehtinyt ajatella, että päätän sivusuhteeni, mutta ennen kun ehdin kertoa tälle toiselle miehelle niin sain myös tietää, että mieheni on sairas. Tuo vain vahvisti päätöstäni, että nyt ei ole oikea aika erota ja että haluan vielä yrittää jatkaa liittoamme mieheni kanssa. Kerroin myös tälle toiselle miehelle, etten eroa ja etten enää halua jatkaa salasuhdettamme.
Nyt sitten plussasin ja tiedän, että on suurempi mahdollisuus, että tämä vauva ei ole mieheni, kuin että tämä olisi. Miehelleni en ole vielä edes kertonut raskaudesta, koska en ole ollenkaan varma mitä teen tämän raskauden kanssa. En haluaisi tehdä aborttia, mutta tiedän, että liittomme on melko varmasti ohi, jos mies saa tietää syrjähypystäni. Tiedän nyt, että rakastan miestäni kaikesta huolimatta ja jos voisin niin pyyhkisin pois tuon syrjähypyn vaan kun en voi.
Sekin olisi väärin miestäni kohtaan, että väittäisin lapsen olevan hänen, vaikken ole siitä ollenkaan varma. Jo ajatuksenakin ahdistaa, että perheemme hajoaisi minun virheeni takia. Tiedän kyllä, että tekojensa seuraukset on kannettava ja kestettävä, mutta se vaan tuntuu niin pahalta ja siksi olen harkinnut jopa aborttia.
Kommentit (32)
hän tuskin hoitaa isän velvollisuuksiaan, jos taas tämä sattuisi olemaan mieheni niin toivoisin, että mieheni pitäisi edes lapsiinsa yhteyttä, jos liittomme ei jatku, jos mieheni saa tietää syrjähypystäni.
En tiedä voisiko mieheni antaa anteeksi tai kasvattaa toisen miehen lasta, jos lapsi ei ole hänen ja toisaalta en tiedä vielä sitäkään, että elääkö mieheni vielä miten pitkään, vaikeaa :(
ap
Minäpä tiedän tällaisen tapauksen. Kaverini nimittäin. Alkoi odottaa syrjähypystä lasta ja päätti pitää sen. Oma mies ei antanut anteeksi ja hylkäsi kaverini. Hän odottaa nyt yksin ja kaikkien hylkäämänä. Lapsen oikea isä ei ei ole kuvioissa mukana sen paremmin kuin ex-aviomieskään. Vierestä katsoessa tekisi mieli sanoa, että olisitpa vaan tehnyt sen abortin. Samaa mieltä on odottava kaverini itsekin, mutta myöhäistä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä tapauksessa teet abortin. Se on sitä vastuun kantamista. Jatkat miehesi kanssa etkä koskaan kerro, se olkoon sinun "rangaistuksesi".
Älä riko kaikkea vain siksi että tulit raskaaksi. Abortti on juuri sitä varten sallittu että sen voi tehdä suunnittelemattomissa raskauskissa joissa ei ole mitään takuita että lapsesta pystyy huolehtimaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Lapsesi ja miehesi ja parisuhteesi ovat nyt kaikki tärkeimpiä kuin alkio. Tee ratkaisusi niiden pohjalta, ei pelkän solun vuoksi.
Tässä tapauksessa teet abortin. Se on sitä vastuun kantamista. Jatkat miehesi kanssa etkä koskaan kerro, se olkoon sinun "rangaistuksesi".
Älä riko kaikkea vain siksi että tulit raskaaksi. Abortti on juuri sitä varten sallittu että sen voi tehdä suunnittelemattomissa raskauskissa joissa ei ole mitään takuita että lapsesta pystyy huolehtimaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Lapsesi ja miehesi ja parisuhteesi ovat nyt kaikki tärkeimpiä kuin alkio. Tee ratkaisusi niiden pohjalta, ei pelkän solun vuoksi.
On todella julmaa jo olemassa olevia lapsia kohtaan hajoittaa heidän perheensä.
Miten tekisit abortin miehen tietämättä jos asutte yhdessä? Ihmettelishän se mitkä kovat kivut sulla on ja miksi ramppaat vessassa.
joten mitä jos relaisit. Ei se biologia ole mitään sosiaaliseen vanhemmuuteen verrattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehiä tulee ja menee, lapsia ei. Ja et ole ensimmäinen kelle on käynyt noin.
Mun miestutullani on kaksi lasta,joista toisen isä onki joku Kreikan ihastus.Silti tuttuni hyväksyi lapsen omakseen. Hän ajatteli lapsen parasta ja teki viisaan päätöksen. Ei lapsia saa rangaista vanhempien teoista. Jos tuleva lapsi on sinulle rakas, niin ei kai sillä väliä ole kuka sen isä on!
ja minä olen paljon mieheni luona sairaalassa, mutta myös kotona lasten kanssa.
Mies ei välttämättä saisi tietää tai ihmettelisi kipujani ja pystyisin melko varmasti salaa tekemään abortin. Osa lapsistamme on kuitenkin jo sen verran isoja, että saattaisivat kertoa isälleen, että olivat hoitajan kanssa sillon ja sillon ja äiti oli poissa ja tämä saattaisi paljastaa minut. Voisin kyllä kertoa miehelle jonkin valheen miksi lapset ovat hoitajan kanssa tuolloin, vaikken ole hänen luonaan ja sillon abortti melko varmasti pysyisi salassa.
ap
Miten tekisit abortin miehen tietämättä jos asutte yhdessä? Ihmettelishän se mitkä kovat kivut sulla on ja miksi ramppaat vessassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ne valheetkin vaikuttavat suhteeseen negatiivisesti. ei sitä voi olla omaitsensä toisen kanssa jos on sellaisia asioita joita on tärkeän ihmisen seläntakana tehnyt.
ylimääräisiä huomiota herättäviä vessassakäyntejä, ihan naurettavaa!!
Kyllä pitää punnita jo olemassa olevat asiat ja sitten tämä alkio ja sivusuhteesi
On mysö vastuunkantoa jottei tee lasta jonka tietää jäävän heti isänsä hylkäämäksi.
Kumpi on tärkeämpää, alkio vai nykyinen perheesi? Pettäminen rikkoo paljon, vielä enemmän menee rikki jos teet siihen lapsen. Järki käteen ja teet päätöksen jo olemassa olevien asioiden pohjalta.
Abortti seuraa sinua varmasti kummittelevana asiana takaraivossa joskus, mutta niin seuraa se lapsikin jos sen pidät. Mieti mikä taakka tällä uudella lapsella jo valmiiksi olisi... rikkoa kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja tehdä päätökset sen mukaan. Tsemppiä!
Avioliittoon syntyneet lapset ovat automaattisesti puolison myös. Minä pitäisin lapsen ja olisin aivan hiljaa... elämää pitää varjella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai onhan se pieni mahdollisuus, että vauva olisikin mieheni, suurempi todennäköisyys kuitenkin, että vauva on syrjähyppyni.
Mutta jos ajatellaan, että olisin tullut vastaavassa tilanteessa raskaaksi ilman syrjähyppyä ja tietäisin lapsen olevan mieheni niin sillonkin kyllä miettisin tarkasti pitääkö lapsi vai ei. Tällä hetkellä kun ei ole tietoa selviääkö mieheni vai jäänkö yksin lasten kanssa ja vauva-ajan tulisin joka tapauksessa olemaan yksin ainakin suurimmaksi osaksi, vaikka mies selviäisikin. Tuossa tilanteessa saattaisi ehkä myös tuntua, että abortti on oikea ratkaisu, tosin jos olisi noin niin sillon en joutuisi salailemaan mieheltäni asioita toisin kun nyt, jos en kerro syrjähypystäni.
ap
Avioliittoon syntyneet lapset ovat automaattisesti puolison myös. Minä pitäisin lapsen ja olisin aivan hiljaa... elämää pitää varjella.
ilmoitat miehellesi ja lapsillesi lähteväsi tutulle kylään yhdeksi päiväksi, etsit hoitajat, menet sairaalaan, hoidat aborttihomman ja olet yötä hotellissa.
Ajattele olemassa olevia lapsiasi! Ero ja isän sairaus (syöpä?) olisi heille vähän liikaa. Ja jos se syntyvän lapsen isä on kelvoton, niin helvettiäkö sille lapsia teet. Kyllä se aika tulee, kun lapsi alkaa kysellä, kuka mun isä on ja miksi se ei tapaa mua. On niitä tuskaisia kirjoituksia luettu tälläkin palstalla.
Yleensä vastustan täällä aborttia, mutta sun arpajaistilanteessasi se on mielestäni ainoa oikea ratkaisu. Voitko muka tehdä miehellesi vielä TÄMÄN isyyskysymyksen? EIKÖ hänellä ole jo tarpeeksi vaikeaa? Tee abortti ja kärsi nahoissasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tein abortin hetkeäkään epäröimättä. Tiesin 100 prossan varmuudella, että lapsi oli yhdenyön syrjähypyn seuraus.
Meinasin puota polvilleni kun tein raskaustestin ja se näytti plussaa. Muistan aina tuon tunteen.
Aborttia en ole sen koommin paljon ajatellut.
Ratkaisut on nyt sinun käsissäsi. Vaikeaa se varmaan on.
Itse olen syntynyt kahden aviorikkojan syrjähypystä ja siis "väärän" isän nimissä avioliitossa synnyin. Biologinen isäni, jonka näköinen olen, ei kantanut vastuutaan vaan tietysti hylkäsi äitini. No, nyt yli 40 v myöhemmin, sain selville isäni ja tein testitkin. Sosiaalinenkin isäni tiesi asian, hyväksyi siis hiljaisesti, on sankari! Vaan että minut olisi abortoitu, kamala ajatus! Vaikka kaikki on ollut tosi, tosi vaikeaa sekä silloin että nyt, varsinkin äidilleni, olens silti ikionnellinen siitä, että olen saanut elää.
Mieti siis vielä, jospa kuitenkin pitäisit lapsen. Useimmat asiat selviävät puhumalla. Älä pidä asiaa sisälläsi!
lapsi voisi olla myös miehesi. En kuitenkaan kertoisi syrjähypystä ja siitä, ettei lapsi ehkä ole miehesi. Se olisi varmasti jo liikaa muutenkin sairaalle ihmiselle. Sitten päättäisitte yhdessä mitä teette raskauden suhteen.
lasta katsoessani miettiä kumman lapsi se on
näköinen ja isä olisikin se toinen mies...
Sitäkään en voi tietää, että hyväksyisikö mies "toisen miehen" lapsen, toki mahdollista on sekin, että lapsi on mieheni, mutta aika epätodennäköistä.
Ja sekin lienee mahdollista, että mieheni saisi jossain vaiheessa tietää abortista.
Kaikki nämä asiat pyörii mielessä. Tärkeintä kuitenkin olisi olla mieheni tukena eikä aiheuttaa lisäjärkytyksiä ja vaikka kävisikin niin, että mies antaisi anteeksi ja yhteiselomme jatkuisi niin aika varmasti olisin paljon yksin vauvan kanssa ainakin alkuun ja sekin olisi raskasta kun on myös muut lapset.
ap
elämään salaisuutesi kanssa vaikka tekisitkin abortin? Mitä jos nämä ajatukset ovatkin vain sinun ajatuksiasi ja mies olisikin anteeksi antavainen? jos tekisit abortin ja miehesi saisi jsosain vaiheessa tietää niin olisit menettänyt jo vauvasi, mutta myös miehesi. kannattaa miettiä asia puhki. itse en suosittele aborttia. tsemppiä!
miehesi vai syrjiksen...
Jos miehesi, sittenhän kaikki on OK.
toisaalta en tiedä vielä sitäkään, että elääkö mieheni vielä miten pitkään, vaikeaa :(
ap
vakavasti sairas, et pilaa hänen loppuelämäänsä noin vähäpätöisellä seikalla kuin pettäminen ymmärrettävissä olosuhteissa (joita siis kaikki eivät voi ymmärtää..ja se se pulma vasta onkin)!
oma on vikani.
ap