Lue keskustelun säännöt.
En tiedä on tuleva lapsi mieheni vai syrjähyppyni :(
17.07.2011 |
Minulla on aika kauhea tilanne. Plussasin jokin aika sitten ja tiedän, että tällä vauvalla on kaksi isäehdokasta. Olemme eläneet mieheni kanssa vaikeaa aikaa ja voisi sanoa, että jollain lailla varmasti olimme eron partaalla, vaikkei sitä kumpikaan meistä ääneen sanonutkaan. Suurin syy oli varmasti lapset, miksi emme eronneet, vaikka meidän välimme ovat olleet todella huonot.
Tuona huonona aikana minä hairahduin ja minulla oli toinen mies, joka aluksi vaikutti todella ihanalta, mutta sitten todellisuus paljastui eikä hän lopulta ollutkaan niin ihana kuin ensin kuvittelin. Olin jo ehtinyt ajatella, että päätän sivusuhteeni, mutta ennen kun ehdin kertoa tälle toiselle miehelle niin sain myös tietää, että mieheni on sairas. Tuo vain vahvisti päätöstäni, että nyt ei ole oikea aika erota ja että haluan vielä yrittää jatkaa liittoamme mieheni kanssa. Kerroin myös tälle toiselle miehelle, etten eroa ja etten enää halua jatkaa salasuhdettamme.
Nyt sitten plussasin ja tiedän, että on suurempi mahdollisuus, että tämä vauva ei ole mieheni, kuin että tämä olisi. Miehelleni en ole vielä edes kertonut raskaudesta, koska en ole ollenkaan varma mitä teen tämän raskauden kanssa. En haluaisi tehdä aborttia, mutta tiedän, että liittomme on melko varmasti ohi, jos mies saa tietää syrjähypystäni. Tiedän nyt, että rakastan miestäni kaikesta huolimatta ja jos voisin niin pyyhkisin pois tuon syrjähypyn vaan kun en voi.
Sekin olisi väärin miestäni kohtaan, että väittäisin lapsen olevan hänen, vaikken ole siitä ollenkaan varma. Jo ajatuksenakin ahdistaa, että perheemme hajoaisi minun virheeni takia. Tiedän kyllä, että tekojensa seuraukset on kannettava ja kestettävä, mutta se vaan tuntuu niin pahalta ja siksi olen harkinnut jopa aborttia.
Kommentit (32)
elämään salaisuutesi kanssa vaikka tekisitkin abortin? Mitä jos nämä ajatukset ovatkin vain sinun ajatuksiasi ja mies olisikin anteeksi antavainen? jos tekisit abortin ja miehesi saisi jsosain vaiheessa tietää niin olisit menettänyt jo vauvasi, mutta myös miehesi. kannattaa miettiä asia puhki. itse en suosittele aborttia. tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta onko syntymättömälle lapselle oikein, että tekisi abortin jos itse on aiheuttanut tällaisen tilanteen? Minusta pienellä on kuitenkin oikeus elämään oli tilanne mikä hyvänsä.
en pystyisi elämään asian kanssa, että lapsi kokisi olevansa hyljätty ja halveksittu. isä ei mahd. haluaisi olla tekemisissä yms.
lasta katsoessani miettiä kumman lapsi se on ja sen tekisin väistämättäkin. Ja toisaalta ehkä tärkeämpää tulevan elämän kannalta olisi keskittyä avioliiton ongelmien ratkaisuun ja tukea miestä hänen sairautensa vuoksi. Opetus sinulle tästä on järkyttävä, en tiedä miten siitä itse selviäisin, joten neuvoja on vaikea antaa.
Sitäkään en voi tietää, että hyväksyisikö mies "toisen miehen" lapsen, toki mahdollista on sekin, että lapsi on mieheni, mutta aika epätodennäköistä.
Ja sekin lienee mahdollista, että mieheni saisi jossain vaiheessa tietää abortista.
Kaikki nämä asiat pyörii mielessä. Tärkeintä kuitenkin olisi olla mieheni tukena eikä aiheuttaa lisäjärkytyksiä ja vaikka kävisikin niin, että mies antaisi anteeksi ja yhteiselomme jatkuisi niin aika varmasti olisin paljon yksin vauvan kanssa ainakin alkuun ja sekin olisi raskasta kun on myös muut lapset.
ap
elämään salaisuutesi kanssa vaikka tekisitkin abortin? Mitä jos nämä ajatukset ovatkin vain sinun ajatuksiasi ja mies olisikin anteeksi antavainen? jos tekisit abortin ja miehesi saisi jsosain vaiheessa tietää niin olisit menettänyt jo vauvasi, mutta myös miehesi. kannattaa miettiä asia puhki. itse en suosittele aborttia. tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silti tässä tilanteessa jos olet aivan alussa (rv4-6) raskautta niin se olisi mielestäni se oikein ratkaisu.
isyystestit on olemassa, siihen pitää nöyrtyä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
häntä syytä siitä, mitä itse menit tekemään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan normaaleja vosuudesta johtuvia arkipäivän pulmatilanteita.
Minäpä tiedän tällaisen tapauksen. Kaverini nimittäin. Alkoi odottaa syrjähypystä lasta ja päätti pitää sen. Oma mies ei antanut anteeksi ja hylkäsi kaverini. Hän odottaa nyt yksin ja kaikkien hylkäämänä. Lapsen oikea isä ei ei ole kuvioissa mukana sen paremmin kuin ex-aviomieskään. Vierestä katsoessa tekisi mieli sanoa, että olisitpa vaan tehnyt sen abortin. Samaa mieltä on odottava kaverini itsekin, mutta myöhäistä on.
ja kerro miehelles että sait keskenmenon.Ja sitten jatkat elämääs.Vaikka henk koht tykkään vauvoista niin silti.