Lue keskustelun säännöt.
Onko expatteina/ tai mukana olleita?
15.07.2011 |
Miten sujui lasten kanssa ja missä maassa olitte? Nautitteko vai oliko virhe? Suomessa asunto siis menisi myyntiin koska aika on pari vuotta. Mutta kerrostaloasunnosta vain kysymys.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Emme menneet veljen kanssa paikalliseen kouluun vaan kansainväliseen englanninkieliseen kouluun. Itse olin ummikko ja veli oli lukunut parivuotta englantia ala-asteella Suomessa. Emme päässeet ikäämme vastavalle luokalle vaan meidät laitettiin vuotta nuorempien luokalle. Siellä oli muutenkin huomattavasti enemmän oppilaita, jotka eivät olleet ikäänsä vastaavalla luokalla vaan vuoden edellä tai jopa kaksi jäljessä. Monella oppilaista oli muu äidinkieli kuin englanti, koulussa sai kumminkin käyttää ainoastaan brittienglantia. Koski siis myöskin taukoja ja vapaa-aikaa. Saksankieliset oppilaat joita oli enemmän joskun boikotoivat hommaa.
Itse olin aika hiljainen, käytännössä mykkä ensimmäisen syksyn koulussa. Seurasin vain mukana. Sain ensimmäisen vuoden englannin tukiopetusta pienryhmässä 3 tuntia viikossa ja olin aika katkera niistä koska koulukavereilla oli silloin liikuntatunnit ja he kävivät usein silloin uimassa koulun altaalla. Joululoman jälkeen alkoi puhekin englanniksi luistaa. Päivät olivat suomalaisittain pitkät 9-16 ja kerhotoimintaa oli tarjolla arkisin klo. 16-18
Koulussa oli myös sisäoppilaitos kolmannessa kerroksessa niille joiden vanhemmat eivät työskenneelleet pääkaupunkissa. Iso osa niinkuin mekin olimme päiväoppilaita. Kuri oli huomattavasti tiukempi kuin suomalaisessa koulussa. Lounaaseen kuului alkupala, pääruoka ja jälkiruoka. Alussa kun kielitaito ei riittänyt kävin keittiössä ja minulle näytettiin mitä kattiloissa on ja valitsin siten ruuan.
Koulussa ei ollut yhtään paikallisia oppilaita, kaikki oli ulkomaalaisten lapsia.
Siellä luettiin vieraana kielenä pakkoranskaa eikä paikallista kieltä mistä olisi ollut enemmän hyötyä ;-)
Itse siis tykkäsin ja viihdyin. Sain paljon kavereita ja osallistuin kerhotoimintaan. Kulttuurishokki iski vasta kun palasimme Suomeen ja menin suomalaiselle yläasteelle. Veljelleni joka oli jokusen vuoden vanhempi homma oli vaikeampi. Palatessamme hän meni yli-ikäisenä ysiluokalle ja suoritti peruskoulun päättötodistuksen.