Miten itsenäistyvälle nuorelle hommataan asunto pk-seudulla? Kun vaikea saada / ei rahaa paljoa.
Eli ensi keväänä II-asteen opinnot päättävälle nuorelle.
Ilmeisesti jos tekee niin, että valmistuu, ja alkaa sitten hakemaan asuntoa kunnalta tms., niin jonot on järkyn pitkät.
Olisi kuitenkin hyvä että nuori pääsisi muuttamaan pois aika pian (meillä on aika ahdasta, ja hermot kiristyy kaikilla).
Pitäisikö sitten tehdä kuitenkin niin, että hän yrittäisi saada HOASin asuntoa jo ensi vuoden aikana vielä opiskellessaan? (Vielä ei ole tietoa mitä tekee koulun jälkeen, saako töitä, saako jatko-opiskelupaikkaa, joutuuko kortistoon. Jatko-opintoja vissiin haluaisi...)
Ja sitten jos sen saisi, niin ottaisi vastaan ja muuttaisi kotoa jo ennen kuin opinnot päättyy.
Onko noita HOASin asuntoja miten vaikea saada??
Ongelma siinä vaan on se, että millä se sitten maksettaisiin... opintotukea hän ei saa kun meidän vanhempien tulot menee just siihen rajalle - toisaalta meillä ei ole kauhean paljon varaa tukea kun on paljon muutakin perhettä.
Mutta olisiko kuitenkin varmempi jonkun asunnon saamisen kannalta sitten ottaa tuo HOASin asunto ja jotenkin vaan yrittää häntä tukea minkä pystymme (ja sitten hän joutuisi myös ottamaan varmaan vähän opintolainaa), että jonkun asunnon saisi?
Kurjaa tässä vaihtoehdossa siis just tuo rahallinen pärjääminen.
(Mielestäni sitten kun II-asteen opinnot käyty, niin sitten hän jo saakin pärjätä ihan omillaan, helpompi jo saada kesä/iltatöitä, vanhempien tulot ei enää vaikuta opintotukeen jos jatkaa opintoja, voi saada työttömyyskorvausta / kait sossusta hätätilassa jotain jos ei saa töitä. Mutta jos jää tätä valmistumista odottamaan, niin sittenhän HOASin kämppää ei enää saa, jos ei pääsekään jatko-opintoihin... )
Miten muut on hoitaneet nämä nuoren poismuuttojutut, jos ei ole ylimääräistä rahaa?
Kommentit (73)
jos ei osaa ilman mamman opastusta.
Tai osaa itse hankkia - esimerkiksi samassa tilanteessa olevilta kavereilta - hankkia niitä tietoja. Ihan itse.
Eikö voisi ajatella muuttavansa Vantaalle tai johonkin vähän kauemmaksi työn perässä. Yleensä se menee niin, että nuori muuttaa kotoa pois, kun on saanut töitä ja pystyy vuokran maksamaan. Yksi vaihtoehto on, että etsii jonkun kaverinsa kanssa kimppakämpän.
En usko, että mistään jonottamalla asuntoa saa, aina on niitä jotka menee jonon ohi.
kenen kanssa muuttaa. Ei se ole tietääkseni moneen vuoteen tavannut ketään kaveria (en tiedä onko sillä koulussa kavereita), tietokoneen kautta se juttelee niille.
Ja tuota työpaikan löytymistä tässä kohtaa ehkä paha jäädä odottamaan... etenkin kun ykköstoive taitaa olla että vielä jatkaa opintoja.
Ja joo, kyllä Vantaakin varmasti kelpaa, tai Espoo, tai Helsingistä joku - en nyt sitten tiedä pitäisikö siitä vielä kauemmaksi lähteä, sitten tulisi ehkä jo turhankin pitkät matkat tänne töiden äärelle (ja oishan se hyvä että vanhemmat asuisi kohtuu matkan päässä, jos meiltä jotain apua tarttee.)
ap
Pakkohan sen on joskus ryhdistäytyä. Ei ainakaan siitä ole apua, että rupeat vielä aikuisenakin passaamaan.
Saat vielä sellaisen Juhanan nurkkiisi, ettei ole tosikaan.
Miten se yleensä on tuossa jamassa??? Onko jokin kriisi ollut perheessä tms.?
Siis mä kysyn vinkkejä miten nuori saisi parhaiten asunnon - eikös se nyt ole normaalia että vanhemmat voi avittaa tällaisessa (monethan ostaa itse asunonn jossa nuori saa sitten asua...)
Ja täällä aletaan vaan haukkumaan mun lasta ja mun lastenkasvatusta.
Ihmiset vaan on erilaisia!! Ja kiinnostuneet eri asioista.
Kyllä se hoitaa koulunsa, käy siivoamassa yhtä toimistoa 1-2 krt viikossa (tosin se työ vissiin loppuu nyt kun hoitavat asian jatkossa muulla tavoin).
Mutta kyllähän täällä AIKUISETKIN ihmiset kysyy milloin mitäkin asiaa, niin eikö nyt saisi kysyä sitten tähän vinkkejä / kokemuksia? Että miten helpoiten sitä asuntoa saisi?
Kyllä se nuori voi ihan itse niitä hakemuksia laittaa jne., mutta tässähän pitäisi nyt just vähän taktikoida sen kanssa mistä ja missä vaiheessa sitä asuntoa haetaan...
ap
vantaa on pääkaup.seutua !! ja HOASin ausntoja on vantaalla.
Opiskelleiden ja kotoa muuttaneiden nuorten äitinä annan oman neuvoni:
Nuori hakee hoasilta opskelija-asuntoa. Parhaat mahdollisuudet on saada soluhuone, voi toki yrittää omaakin yksiötä. Asunnon tarpeen perusteeksi (koska asutte jo ennestään pääkaup.seudulla missä myös opiskelee) voi laittaa sen, että perheen asunto on pieni ja siinä asuu jo XX määrä ihmisiä, nuorella ei ole mahdollisuutta keskittyä opiskeluihin ja tilanne kotona on kiristynyt riitaisaksi. (vaikkei olisikaan)
Hoasin asunnossa käsittääkseni saa asua vielä kesän, kun keväällä valmistuu ja sitten voi hakea kaupungilta, vvo:lta, Satolta tms. asuntoa. Myös Nuorisosäätiöltä voi kysellä, laittaa hakemuksen ajoissa, sinne otetaan vain ns. työssäkäyviä, ei ole siis opiskelija-asunto.
18 v on lain edessä vastuussa itsestään.
Köyhien kakarat käy töissä opintojensa ohessa rahoittaen siten asumisen ja opintonsa, myös alle 18 vuotiaana!
18 v omillaan asuva on eri asemassa kuin kotona asuva kun hakee eri etuuksia ja aina voi kokeilla toimeentulotukea.
Omat lapseni muuttivat lukion aikana, alaikäisinä, kotoa pois. Ja vaikka muuttivatkin, en heitä hylännyt eivätkä he sillan alle päätyneet!!
Tyttö sai kimppakämpän, mutta muiden kanssa tuli ongelmia ja tyttö nakattiin ulos. Tuli kotiin hetkeksi mutta laitoin sitten nuoren puolesta HOAS.lle paperit, ja sellaiset saatesanat - enkä edes yhtään valehdellut - että solukämppä järjestyi hetkessä. Asui kodin lähellä. Pyykkihuollosta riitelimme, en suostunut ostamaan ja maksamaan pesutupaan korttia, hain likapyykin ja palautin puhaat ´silitetyt, eli hoidin pyykkihuollon, tyttö valitti siitä, halu itsenäistyä on valtavan iso.
Opintonsa hän rahoitti käymällä töissä. Oli siivoojana, sittemmin kaupassa, on edelleen ja jatkaa opintojaan ja asuu yksityisellä vuokralla ei pääkaup.seudulla vaan noin tunnin matkan päässä opiskelupaikkakunnalla.
Toinenkin lapsi muutti lukioikäisenä, yksityiselle vuokralle, Kun se asunto meni alta, omistaja muutti takaisin siihen, löysi toisen asunnon yksityiseltä. Asui siinä armeijan yli. Opinnot ja vuokran kustansi olemalla töissä samalla. alkuun kaupassa, nyttemmin omaa opiskelualaansa vastaavassa työssä.
Poika on asunut myös vvo:lla ja vav:lla, näiltä sai tosi helposti asunnot. Nyt on nuorisosäätiön asunnossa, opiskelee, käy töissä. Oli asuntosäästäjäkin, osti just oman kerrostalo-osakkeen.
että aikuisen ihmisen ÄITI kysyy niitä neuvoja.
Jos se lapsesi kerran on normaali, jätä se rauhaan.
Ja jos ei ole, kai siinä kasvatuksessa jokin on mättänyt, vai mitä?
Ja tuollainen manipulointi/taktikointi jne. on KUVOTTAVAA.
Nuori on päättämässä II asteen opintoja ja täällä huudetaan, että se on aikuinen ja pitää pärjätä yksin. Kyllä mä olen ajatellut että tuossa vaiheessa vielä ollaan osa perhettä ja asutaan yleensä kotona, jos opiskelupaikka sattuu olemaan lähellä. Eikös tässä vaiheessa olla yleensä alaikäisiäkin? Vähitellen toki istenäistytään ja esim. Kouluasiat tietenkin hoidetaan ihan itse mutta muussa vanehmmat vielä opastaa ja opettaa. Etenkin jos suunnitteilla on jatkaa opintoja, niin se seuraavavaihe on sitten varsinainen itsenäistymisen paikka.
Ehkä amislaisilla on eri näkemys, mutta itse lukion ja yliopiston käyneenä, olisin kyllä ollut aika järkyttynyt jos vanhemmat olisi lukion kolmannen alkessa ilmoittaneet, että etipä itsellesi asunto ja itsenäisty. Jos nuori haluaa muuttaa, se on ok ja itse tekisin juuri niinkuin ap eli auttaisin ja miettisin vaihtoehtoja. Lainan ottaminen tuntuu kuitenkin aika hurjalta, jos tosiaan on tarkoitus vielä jatkaa opintoja. Ehkä lykkäisin asiaa keväälle ja laskisin sen varaan että hakee opiskelijakämppää sitten.
olla päättämässä opintoja...
Tietenkin aikuisen ihmisen pitää itse hoitaa asiansa.
Kun viitsit kirjoittaa!!
Just jotain tän tapaisia vinkkejä + kokemuksia ajattelin että löytyisi...!
Eli juuri esim. tuo, että hakea ensin HOASin asuntoa ja sitten jos opinnot päättyy (jos ei saa sitä jatko-opintopaikkaa), niin kai sitä sitten saa jostain jonkun muun, ettei joudu ihan asunnottomaksi.
(muutenhan ne katsoo aina, että tuo asuu kotona, ei vanhemmat sitä kuitenkaan ulos laita).
Tässä vaan se ongelma just, että millä rahoitetaan se asuminen alussa (kun vielä ne ekat opinnot kesken ja ei saa opintotukea.)
Jos ei saakaan sitten iltatöitä. "Pakko" meidän vanhempien sitten yrittää pari sataa kuussa antaa, ja sitten lisäksi hänen pakko ottaa opintolainaa, mikä vähän harmi (kun sitä joutuu varmaan kuitenkni ottamaan jatko-opintoihin.)
ap
jolla maksaa vuokransa. Siitä se sitten lähti. Yksityiseen vuokra-asuntoon muutti.
että aikuisen ihmisen ÄITI kysyy niitä neuvoja.
Jos se lapsesi kerran on normaali, jätä se rauhaan.
Ja jos ei ole, kai siinä kasvatuksessa jokin on mättänyt, vai mitä?
Ja tuollainen manipulointi/taktikointi jne. on KUVOTTAVAA.
Kyllä se on ihan normaalia, että vielä täysi-ikäistäkin lasta autetaan ja neuvotaan.
Minulla on jo 20 v täyttäneet aikuiset nuoret, jotka kysyy minulta neuvoa joihinkin asioihin. Jos en itse tiedä, selvitän asian, ja kerron aikuiselle lapselleni joka sitten jatkaa siitä eteenpäin.
Vaikka on 18 v tai 21 v, ei millään voi tietää kaikkia asioita!! Ei voi tietää, minkä kautta asuntoa voi hakea, tai miten menetellä jos jokin asia pitää viranomaisteitese hoitaa.
Kyllä me aivan aikuistekin kysymme neuvoja ja vinkkejä kavereiltamme. Kaikkea ei voi tietää, osata eikä hallita. Luonnolisin reitti on kysyä vanhemmiltaan, jos he ovat täysijärkisiä ja kiinnostuneita lapsistaan, aikuisistakin lapsistaan.
Mutta ilmeisesti av-mamma kaikessa täydellisyydessään hylkää lapsensa kun tämä täyttää 18 v. Että kuule, hoida sä vaan itse asiasi kun olet jo täysi-ikäinen? Vai?
On eri asia neuvoa kuin alkaa manipuloida/taktikoida.
Ei voi 18-vuotias tietää, mutta se on nyt hänen tehtävänsä ottaa selvää ja alkaa selvitä.
Ja se itsenäistäminen pitää aloittaa aikaisemmin.
Ja kyllä minä olisin jo aikaa huolestunut teinistä, jolla ei ole kavereita.
Nuori on päättämässä II asteen opintoja ja täällä huudetaan, että se on aikuinen ja pitää pärjätä yksin. Kyllä mä olen ajatellut että tuossa vaiheessa vielä ollaan osa perhettä ja asutaan yleensä kotona, jos opiskelupaikka sattuu olemaan lähellä. Eikös tässä vaiheessa olla yleensä alaikäisiäkin? Vähitellen toki istenäistytään ja esim. Kouluasiat tietenkin hoidetaan ihan itse mutta muussa vanehmmat vielä opastaa ja opettaa. Etenkin jos suunnitteilla on jatkaa opintoja, niin se seuraavavaihe on sitten varsinainen itsenäistymisen paikka. Ehkä amislaisilla on eri näkemys, mutta itse lukion ja yliopiston käyneenä, olisin kyllä ollut aika järkyttynyt jos vanhemmat olisi lukion kolmannen alkessa ilmoittaneet, että etipä itsellesi asunto ja itsenäisty. Jos nuori haluaa muuttaa, se on ok ja itse tekisin juuri niinkuin ap eli auttaisin ja miettisin vaihtoehtoja. Lainan ottaminen tuntuu kuitenkin aika hurjalta, jos tosiaan on tarkoitus vielä jatkaa opintoja. Ehkä lykkäisin asiaa keväälle ja laskisin sen varaan että hakee opiskelijakämppää sitten.
vaan tosiaan vasta vajaa vuoden päästä! Kun se ammattikoulu loppuu (ei siis lukio).
On sitten 19v "jo".
Ja hän alkaa jo halutakin pois, kun täällä on niin ahdasta ja meluisaa ja riitaisaakin välillä.
Mutta just missään ihannemaailmassahan me ei asuta, että ihan itsestään "asunto järjestyy just joku 1.6. kun koulu loppuu, ja hyvä kesätyö samalla ja opintopaikka syksyksi".
Eli vaatii kyllä just taktikointia ja etukäteissuunnittelua jne., jotta saisi asioita edes vähän sinnepäin.
Esim. asuntojonoihin ilmoittautuminen ajoissa (niissähän voi olla vuosienkin jonot?)
ap
jos nyt on 18 vuotias saa kelasta asumistukea ja sosiaalihuollosta toimeentulotuen opintotuen lisäksi millä kyllä pitäisi yhden henkilön pärjätä. eikä todellakaan kannata ottaa mitään opintolainaa sen joutuu joskus maksamaan takaisin eikä kovin ihannetilanne jos ne opinnot jää kesken tai töitä ei ole.
jos nyt on 18 vuotias saa kelasta asumistukea ja sosiaalihuollosta toimeentulotuen opintotuen lisäksi millä kyllä pitäisi yhden henkilön pärjätä. eikä todellakaan kannata ottaa mitään opintolainaa sen joutuu joskus maksamaan takaisin eikä kovin ihannetilanne jos ne opinnot jää kesken tai töitä ei ole.
Opiskelijan on ylipäänsä vaikea saada tt-tukea, periaatteessa katsotaan yleensä että opintotuki + opintolaina pitäisi riittää.
Ja voi hyvin olla, että alle 20v. II-asteen opiskelijalle sossu olettaa, että vanhempien tulee tukea häntä vielä.
Tietenkin.
että opintotukea hän EI SAA vielä ammattikouluun. Kun ne meidän tulot menee just sen rajan yli.
Näin hassut on KELAn jutut, että 18-19 v:llä vaikuttaa vanhenmpien tulot vaikkei asuisi kotona.
Joku parisataa luulen että voitaisiin hälle kuussa antaa, mutta ei juuri sen enempää.
Asumislisää hän saisi olikohan se 80% vuokrasta, mutta kuitenkin max 200 eur.
ap
Taidan olla tässä ketjussa ainoa, jolla on MYÖS jo aikuiset lapset.. eikä vaan vaippaikäisiä.
Minä siis suosittelen, että nuori hakee sitä hoasin kämppää. Perusteeksi luulisi riittävän kovan halun itsenäistyä ja kuten kerroit, teillä on aika ahdasta, eli sehän jo haittaa opiskelua. Lasten ikäerot taitaa olla isoja? Ihan sama.
Jos sitten ei pysty maksamaan asumistaan, jos mistään ei mitään työtä löydy, voi kotiin aina palata.
Jos asuu pois kotoa, eikä jatko-opintopaikka irtoa, voi hakea vav.lta, satolta, vvo.lta ym yleistaholta, nuorisoasuntosäätiö käsittääkseni ei ota pelkkiä opiskelijoita vuokralle, vaan pitäisi olla töissä / valmitustunut. En ole 100-varma. Kannattaa katsoa perusteet netistä. Nuorisosäätiöhän rakensi just Viikin lähelle, siihen motarille ison talon.
Me asuimme itä-vantaalla kun esikoinen opiskeli, ja sai hoasilta asunnon Kulomäestä. Aika kamalan näköisiä parakkeja, mutta .. sinne ei tunkoa ole, sieltä ainakin saa kämpän ja bussiyhteys helsinkiin on.
Kun viitsit kirjoittaa!!
Just jotain tän tapaisia vinkkejä + kokemuksia ajattelin että löytyisi...!Eli juuri esim. tuo, että hakea ensin HOASin asuntoa ja sitten jos opinnot päättyy (jos ei saa sitä jatko-opintopaikkaa), niin kai sitä sitten saa jostain jonkun muun, ettei joudu ihan asunnottomaksi.
(muutenhan ne katsoo aina, että tuo asuu kotona, ei vanhemmat sitä kuitenkaan ulos laita).Tässä vaan se ongelma just, että millä rahoitetaan se asuminen alussa (kun vielä ne ekat opinnot kesken ja ei saa opintotukea.)
Jos ei saakaan sitten iltatöitä. "Pakko" meidän vanhempien sitten yrittää pari sataa kuussa antaa, ja sitten lisäksi hänen pakko ottaa opintolainaa, mikä vähän harmi (kun sitä joutuu varmaan kuitenkni ottamaan jatko-opintoihin.)
ap
niin enhän mä voi sanoa että "hoida ihan itte vaan" - tottakai laitan hoitamaan asian periaatteessa itse, mutta kyllähän mä voi tässä kohtaa juurikin opettaa MITEN tällaisia asioita hoidetaan. Mistä etsitään, miten, mitä kysellään, mitä huomioidaan...
Ja tässä siis mietin, miten asiaa kannattaa ylipäänsä lähestyä (ja missä kohtaa - esim. ehkä nyt vielä liian aikaista laittaa papereita mihinkään, jos "ihanteellinen" muuttoaika olisi vasta ensi kevät/kesä - vai?)
ap