Lue keskustelun säännöt.
Miehelle ei saa sanoa mistään asiasta, ettei se ole "nalkutusta"
14.07.2011 |
Juu ja on puhuttu ihmisten ja enkelien kielellä, vastauksena uhmaista kitinää ja vastustusta ja "älä koko ajan valita" -marmatusta kuin murrosikäisellä.
Ja todella, ON sanottu asiallisesti, lopputulos on se ja sama. Ilmeisesti sillä on jokin ajatus siitä, että perhe-elämämme on ihan onnellista ja iloista kunhan minä pidän leipäläpeni kiinni ja hoidan kaiken mahdollisen iloisesti hymyillen. Ja kuvittelee, että mulla on joku motivaatio jatkaa tätä avioliittoa hamaan hautaan asti häntä passaten.
Kiitos, kun sain purkautua. Ei tarvitse vastata yhtään mitään, tämä helpotti.
Kommentit (34)
Meillä ainakin on alusta asti ollut meininki, että se tekee joka jaksaa ja mielellään tehdään yhdessä. Aika lailla fifty fifty menee kotityöt, ellei mies jopa tee enemmän. Meillä ei tosiaan kumpikaan nalkuta vaan nätisti pyydetään jos apua/seuraa halutaan. Itse inhoan sitä jos joku mäkättäisi korvan juuressa ja sanelisi mitä pitää tehdä. Paljon kivempi tehdä silloin kun itseä huvittaa ja omaan tahtiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voih, niin tuttua... Vaikka kuinka yritän sanoa ystävällisellä äänellä ja konditionaali-muotoa käyttäen (voISItko?), niin nalkutustahan se miehen mielestä on... Vaikka siis sanoisin ihan uudesta asiasta, jota en itse voi/osaa tehdä (olen siis raskaana, enkä pysty esim. painavimpia esineitä raahamaan paikasta toiseen). - Ja sitten taas seuraavassa hetkessä mies kiukuttelee, että mikä ajatusten lukija hänen pitäisi olla, kun olen olettanut hänen huomaavan jonkun (itsestään selvän) homman... Eli sanot tai et, niin aina teet väärinpäin...
Meillä tosin vetää pyynnöistä herneet nenään ja sanoo pyytämistä komentelemiseksi. Tyyliin minä huikkasen kädet täynnä jotain muuta hommaa "viittiks antaa X:lle iltalääkkeet" ja mies murisee vastaan "ei tartte komennella". Samoin pitää kaikesta hirveitä saarnoja aiheesta "et sä voi ohjelmoida mun toimintaani", kun on kyse esim siitä, että muistutan vaikkapa lapsen säännöllisen lääkityksen antamisesta. Mainittakoon, etten muistuttaisi siitä, jos mies itse muistaisi. Vaan ei muista, joten vaihtoehdot on muistuttaa (jolloin mies vastaa klassisella "älä nalkuta/komentele") tai ettei lapsi saa tarpeellista lääkitystään (ei pärjää ilman sitä). Kyseessä toki lääkkeet, jotka ovat menneet jo vuosikausia, ei siis mikään tilapäinen tai uusi asia.
Mies myös kyttää mun tekemisiäni - puhelimessa puhumista (turhaa juoruamista) ja paikoillaan istumista (laiskottelua). Hän itse toki voi katsoa vaikkapa aina telkkaria kun lapsia pitäisi laittaa nukkumaan. Tai surffata tietokoneella kun pitäisi tehdä jotain.
Mutta tilanne onkin meillä levinnyt käsiin. Mies ei tee minkäänlaisia kotitöitä, koska olen hoitovapaalla kotona. Toki hän tekee sitten ulkotöitä esim. auton korjausta, nurmikon leikkuuta, korjaustöitä jne. Eli tavallaan kyllä kotitöitä.
Kun on viikonloppu, minä hoidan lapset entiseen tapaan, teen ruoan, hoidan tiskit ja pyykit jne. ja mies sinä aikana väsäilee niitä pihahommia. En ole mikään kotitalousihme ja inhoan kotitöitä, joten monesti kaikki kasaantuvat iltaa kohden ja sitten koko ilta menee tiskipöydän raivaukseen ja pyykkien viikkaamiseen. Mies sitten löhöää sohvalla ja katsoo telkkaria. Jos huomautan asiasta, saan kuulla, että hän on tehnyt raskasta työtä päivällä ja että miksi en minä tehnyt silloin noita hommia. Niin, joo, minä vahdin lapsia, pesin kakkapyllyjä, tein ruokaa jne. mutta nehän eivät ole mitään töitä vaan normaalia elämää, joka kuuluu minulle ihan automaattisesti.
Olen väsynyt tähän työnjakoon. Mies on pitänyt nyt kuukauden lomaa eikä ole ainoanakaan aamuna herännyt lasten kanssa, ei ole täyttänyt kertaakaan tiskikonetta tai tyhjentänyt pyykkikonetta tai tehnyt ruokaa. Mutta on toki korjannut ikuisuusprojektina autoa ja nikkaroinut terassia.
Tiedän, että mies tekee paljon ja tietyllä tavalla raskaampaa kuin minä. Mutta kun en jaksaisi tätä samaa päivästä toiseen, oli kesä tai talvi... Olisi ihanaa, jos joskus voitaisiin tehdä jotain yhdessä, sulassa sovussa. Mutta ei. Ja jos jostain huomautan, nalkutan vaan (niin kuin teenkin).
Olen yrittänyt olla nalkuttamatta - jopa viikkoja. Silloin mies käsittää, että olen onnellinen ja kaikki sujuu. Ei missään nimessä auta kotitöissä vaan ennemminkin ottaa lisää noita omia työprojektejaan, kun minähän pärjään niin hyvin kotitöiden parissa...
Kuulostaa kuitenkin, että miehesi ei ole ihan saamaton koska tekee kuitenkin pihatöitä. Teille ehkä jäänyt tuollainen työnjako hoitovapaasi takia. Mene töihin ja tehkää jaot uusiksi.
Mutta tilanne onkin meillä levinnyt käsiin. Mies ei tee minkäänlaisia kotitöitä, koska olen hoitovapaalla kotona. Toki hän tekee sitten ulkotöitä esim. auton korjausta, nurmikon leikkuuta, korjaustöitä jne. Eli tavallaan kyllä kotitöitä.
Kun on viikonloppu, minä hoidan lapset entiseen tapaan, teen ruoan, hoidan tiskit ja pyykit jne. ja mies sinä aikana väsäilee niitä pihahommia. En ole mikään kotitalousihme ja inhoan kotitöitä, joten monesti kaikki kasaantuvat iltaa kohden ja sitten koko ilta menee tiskipöydän raivaukseen ja pyykkien viikkaamiseen. Mies sitten löhöää sohvalla ja katsoo telkkaria. Jos huomautan asiasta, saan kuulla, että hän on tehnyt raskasta työtä päivällä ja että miksi en minä tehnyt silloin noita hommia. Niin, joo, minä vahdin lapsia, pesin kakkapyllyjä, tein ruokaa jne. mutta nehän eivät ole mitään töitä vaan normaalia elämää, joka kuuluu minulle ihan automaattisesti.
Olen väsynyt tähän työnjakoon. Mies on pitänyt nyt kuukauden lomaa eikä ole ainoanakaan aamuna herännyt lasten kanssa, ei ole täyttänyt kertaakaan tiskikonetta tai tyhjentänyt pyykkikonetta tai tehnyt ruokaa. Mutta on toki korjannut ikuisuusprojektina autoa ja nikkaroinut terassia.
Tiedän, että mies tekee paljon ja tietyllä tavalla raskaampaa kuin minä. Mutta kun en jaksaisi tätä samaa päivästä toiseen, oli kesä tai talvi... Olisi ihanaa, jos joskus voitaisiin tehdä jotain yhdessä, sulassa sovussa. Mutta ei. Ja jos jostain huomautan, nalkutan vaan (niin kuin teenkin).
Olen yrittänyt olla nalkuttamatta - jopa viikkoja. Silloin mies käsittää, että olen onnellinen ja kaikki sujuu. Ei missään nimessä auta kotitöissä vaan ennemminkin ottaa lisää noita omia työprojektejaan, kun minähän pärjään niin hyvin kotitöiden parissa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka voisi itse tehdä, jos asia häiritsee. Jos miestä joku asia häiritsee hän korjaa tai tekee sen itse. Prinsessa teetättää toisella.
vaikka voisi itse tehdä, jos asia häiritsee. Jos miestä joku asia häiritsee hän korjaa tai tekee sen itse. Prinsessa teetättää toisella.
Miksi nainen tekee, vaikkei haluaisi?
Miksi nainen päättää siitä mitä "pitää" tehdä?
Miksi nainen määrää sen miten asiat tehdään oikein?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka voisi itse tehdä, jos asia häiritsee. Jos miestä joku asia häiritsee hän korjaa tai tekee sen itse. Prinsessa teetättää toisella.
Miksi nainen tekee, vaikkei haluaisi? Miksi nainen päättää siitä mitä "pitää" tehdä? Miksi nainen määrää sen miten asiat tehdään oikein?
Useimmilla tässä ketjussa tuntuu olevan aikamoisia luusereita "miehinään", jotka eivät osaa edes lääkkeitä lapselleen antaa. Joten kyllä siinä vaiheessa nainen määrää, jos mies käyttäytyy kuin kakara ja vaarantaa oman jälkikasvunsa hengen ja terveyden.
Jos "mies" ei ymmärrä, että lasten on saatava suht terveellistä ruokaa, eikä joka päivä pelkkää burgeria. Jos "mies" ei vahdi lapsia kunnolla esim. veden äärellä. Jos "mies" ei huolehdi turvaistuimien käytöstä autoillessa. Jos "mies" ei laita lapsia ajoissa nukkumaan kouluviikolla, jne.
Kyllä siinä silloin nainen joutuu ottamaan sen ainoan aikuisen roolin, jos toinen käyttäytyy kuin vastuuton teini. Nuo liitothan tosin sitten päättyvätkin tilastojen mukaan aika helposti eroon. Ei kukaan jaksa kantaa vastuuta koko ajan yksin ja leimautua nalkuttajaksi. Eikä noissa tilanteissa voi toisen antaa toimia "omalla tavallaan", koska se oma tapa on haitallinen lapsille.
Siksi meillä en pese miehen pyykkejä, siivoa jälkiään, tiskaa astioitaan jne. Minua eivät häiritse herran likaiset vaatteet, ympäri taloa jättämät sotkut tai likaiset astiat.
Kun joku tulee kylään, sanon iloisesti, että miestä eivät pienet sotkut haittaa, yrittäkää raivata itsellenne tilaa. Miksi ihmeessä se mies ei pidä siitä, että sanon sen ääneen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta miehet eivät naisille neuvo/huomauttele miten asiat pitää tehdä? Mikä geeni saa naisen tuommoiseksi? jos kohtelet miestä kuin äiti, neuvot/komennat/huomauttelet niin saat saman kohtelun kun hänen äitinsä.
eli taitaa olla hänellä jokin geenivirhe. Hän myös pihtaa...
jossain vaiheessa ihmisen mitta vaan tulee täyteen nipottamisesta. Mun ex-mies jaksoi huomautella ihan pikkuasioista vuosikaudet. Viimeisinä vuosina ei tarvinnut tulla kuin ihan pikkujuttu vaikka jostain leivänmurusista, niin mä pimahdin ihan täydellisesti. Mä en yksinkertaisesti enää kestänyt sitä naputtavaa ukkoa ja lopulta sitten tuli ero.
Eli kyllä ne miehetkin osaa, eikä sellasta kukaan ihminen ikuisesti kestä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehellä on oikeus määrätä seksuaalisuudestaan, seksiä jos haluat siivoa enemmän ja osallistu kotitöihin. Nalkutuskin vähenee.
Eikös noin miehiäkin neuvota.
vaikka voisi itse tehdä, jos asia häiritsee. Jos miestä joku asia häiritsee hän korjaa tai tekee sen itse. Prinsessa teetättää toisella.
Miksi nainen tekee, vaikkei haluaisi? Miksi nainen päättää siitä mitä "pitää" tehdä? Miksi nainen määrää sen miten asiat tehdään oikein?
Useimmilla tässä ketjussa tuntuu olevan aikamoisia luusereita "miehinään", jotka eivät osaa edes lääkkeitä lapselleen antaa. Joten kyllä siinä vaiheessa nainen määrää, jos mies käyttäytyy kuin kakara ja vaarantaa oman jälkikasvunsa hengen ja terveyden.Jos "mies" ei ymmärrä, että lasten on saatava suht terveellistä ruokaa, eikä joka päivä pelkkää burgeria. Jos "mies" ei vahdi lapsia kunnolla esim. veden äärellä. Jos "mies" ei huolehdi turvaistuimien käytöstä autoillessa. Jos "mies" ei laita lapsia ajoissa nukkumaan kouluviikolla, jne.
Kyllä siinä silloin nainen joutuu ottamaan sen ainoan aikuisen roolin, jos toinen käyttäytyy kuin vastuuton teini. Nuo liitothan tosin sitten päättyvätkin tilastojen mukaan aika helposti eroon. Ei kukaan jaksa kantaa vastuuta koko ajan yksin ja leimautua nalkuttajaksi. Eikä noissa tilanteissa voi toisen antaa toimia "omalla tavallaan", koska se oma tapa on haitallinen lapsille.
Se kannattaa jättää valitsematta lastensa isäksi.
Moni mies osaa hienosti käyttää hyväkseen sitä, että naiset eivät halua olla stereotyyppisiä nalkuttavia akkoja. Naiset usein haluaisivat omalla käytöksellään todistaa vääräksi miesten hokeman nalkuttava akka -stereotypian ja aika moni mies on sen verran fiksu, että tajuaa, miten sitä voi käyttää hyväksi. Ei kun perse sohvalle ja kaukosäädin käteen ja jos tiskit tiskannut, pyykit pessyt ja ruuat laittanut nainen tulee ehdottamaan, että mies veisi vaikka roskat, mies alkaa kovaan ääneen älistä, että nainen nalkuttaa. Nainen ei halua olla nalkuttava akka ja vie ne roskatkin. Näppärää.