Millaiset olivat kotisi peseytymistilat 70-luvulla?

puucee ja ulkosauna, sisälle ei ollut vesijohtoja ja siitäkös sai koulussa kuulla, ja haisemisesta. Jännä kuulla, että muillakin on ollut ulkosaunaa vielä -70l.

Pieni kerrostalo, jossa asuimme Pohjois-Suomessa vuoteen -78 saakka: Vessa oli kyllä, siellä sellainen ketjusta vedettävä huuhtomissysteemi, mutta ainoa pesytymismahdollisuus oli ulkosaunassa, joka oli rannalla noin 30-40 metrin päässä rakennuksesta. Siellä oli kylmä vaatteidenvaihtotila eikä luonnollisestikaan ollut mitään suihkua.



Näin myös seuraavassa kodissamme, jonne kuitenkin rakennettiin sisävessan yhteyteen suihku joskus 80-luvun taitteessa (olisko ollut -81 tai -82). Siihen saakka kävimme peseytymässä ulkosaunassa. Saunaan vedettiin vesijohto joskus 80-luvun alkupuolella, siihen saakka siis lämmitettiin vedet padassa ja peseydyttiin vadin avulla. Pukuhuone oli täysin kylmä, eli pakkaskelillä vaatteet saatiin päälle / pois ennätysvauhtia. Pukuhuoneen lattia oli lankkua, muuten saunassa oli karmean kylmä ja ankea betonilattia.



Ja myös meillä kierittiin hangessa talvipakkasilla. Ja tukka jäätyi aina kun juostiin hiukset märkänä saunasta sisälle :) Oi niitä aikoja!!!

ja vessa samalla. Seinät sellaista myrkynvihreää röpelöistä yläosassas, alaosa valkoista kaakelia. lattia myös myrkynvihreä muovimatto. Iso kylpyamme, jonka yläpuolella pyykinkuivausteline. Kylvyssä käytiin, ei juuri suihkussa, paitsi tukan huuhtelu. Kun lakanat oli kuivumassa, piti varoa... Pesukone oli yhdessä nurkassa ja wc-istuin toisessa.

Olen syntynyt 60-luvulla, ja silloisessa asunnossamme oli myös vastaava kylppäri, jos oikein muistan.

Mummolassa oltiin sit viikonloppuisin, ja siellä oli vesi kannettava kaivosta, lauantaisin lämmitettiin puusauna, joka oli aika iso. Lattialla oli niitä muovimattoja, nyppyläisiä oransseja. Tukka piti huuhtoa vadissa. Oli kylmä kipaista se 50m sisälle talvisin. Niin ja isovanhemmat asuivat siellä siis koko ajan, lämmittivät pikkupesuihin vettä sisällä, siellä oli tehty sisävessa valmiiksi ja siellä oli viemäri, juoksevaa vettä ei ollut.

parin neliön kokoinen vessa, jossa pieni istuma-allas. Valkoiseksi maalatut seinät, valkoiset laatat ja valkoiset vesikalusteet.

Tosin on meillä sisälläkin peseytymistilat. Niin ja talo on 4v. vanha

puucee ja ulkosauna, sisälle ei ollut vesijohtoja ja siitäkös sai koulussa kuulla, ja haisemisesta. Jännä kuulla, että muillakin on ollut ulkosaunaa vielä -70l.

kylpyhuone ja sauna + erillinen vessa

yläkerrassa oli iso vessa, jossa oli myös kylpyamme

mitä mökki-experienceä monen elämä onkaan ollut! Oon itse syntynyt -78 joten seitkytluvusta en paljoa muista :) asuimme kummiskin elementtikerrostalossa lähiössä, kolmiossa, kun olin ihan pieni. Siellä oli vissiin amme ja ihan normaali (nykyisinkin varmaan vielä samanlainen ellei ole itse rempattu/putkia tehty, tuskin) kylppäri, vessa oli samassa, oletan.

Ihan oli samaa meininkiä kuin nykyisin omilla muksuillani paitsi ettei ole ammetta vaan suihkukaappi, meidän kylppäriin ei mahdu.

80-luvun alussa muutettiiin rivariin neliöön (pikkusiskon sain) ja siellä oli sauna ja koliseva suihkuallas jota pelkäsin :)

Noita kuupalla vettä vadista päähän ja puulämmitteinen sauna -meillä oli vaan kesäisin äitini suvun mökillä, josta mulla on hyvät lapsuuden muistot, vaikka elo siellä olikin kolhoosia ja kenties melko kaoottistakin :)

Lisäksi meillä oli toinen vessa, jossa wc-istuin ja lavuaari.



Kerran viikossa meillä oli saunavuoro taloyhtiön saunassa. En muista, että kellä tutulla olisi tuolloin ollut omaa saunaa kerrostaloasunnossa.

asuimme puutalossa, johon tuli sisälle keittiön lavuaariin kylmä vesi. Ulkona oli talon kaikkien kolmen asunnon yhteiskäytössä oleva puucee. Pesutiloja ei ollut. Kävimme yleisessä saunassa (Tampereella) silloin tällöin.



Myöhemmin 70-luvulla asuimme asunnossa, jossa oli vesivessa ja lavuaari, ja lämmin vesti tuli. Pesulla käytiin naapuritalon kellarikerroksen saunatiloissa kerran viikossa (jolloin vaihdettiin myös alusvaatteet!)

70v syntynyt ja ensimmäiset 10v meni uudehkossa omakotitalossa jossa oli sisävessa ja suihku saunassa, kaikki ok.

Sitten vuonna 80 muutimme maalle, perimme mummonmökin ilman mitään mukavuuksia paitsi sähkö.

Jouduin hakkaamaan ensin avannon josta kannoin vedet jääkylmään rantasaunaan. Sitä sai lämmittää 2h että tarkeni saunoa. Muistan että huolehdin itse 11v eteenpäin keskiviikko saunan koska muuten en olis pesulle päässyt. Viikonloppuna isä hoiti saunan lämmityksen. Hiuksia pestiin tiskivadissa myös keittiössä. Huussiin mua ei saa mistään hinnasta niin järkyt muistot jäi!

Arvatkaa vaan haluanko periä tätä paikkaa..?

ja saunaan ja taloon oli kantovesi. Karjakeittiöön tuli kylmä vesi hanasta, joten sieltä kannettiin sisälle ja saunaan. Mutta lehmille sentään ei tarvinut kantaa, vaan niille oli ihan kunnolliset juomavesikupit.



Ulkovessa oli myös. Siellä en silloin pienenä uskaltanut käydä yksin kuin kesällä. Ja vessan jälkeen käytiin karjakeittiöllä pesemässä kädet.



Minäkin muistan kuinka saunalta tultiin talvella huopikkaat jalassa tupaan ja matkalla ihailtiin tähtitaivasta. Ja hiukset jäätyivät jääpuikoiksi.



Talo remontoisiin sitten vuonna -80 ihan normaaliksi nykyaikaiseksi.

ja meillä oli tosiaan museomeininkinä ulkosauna, joka lämmitettiin pari kertaa viikossa. Siellä oli muuripata, josta sopivat vedet sekoiteltiin sankoihin ja vateihin. Ulkorakennuksessa oli myös erillinen huussi ja puuvarasto. Huussi siis ihan sellasta "käsin tyhjennettävää" mallia. Saunaan taisi tulla kylmä vesi. saunan eteisessä oli pulsaattori-pesukone, jonka tikitystä oli mukava kuunnella. "Linkous" tapahtui käsin veivattavilla rullilla:)



Muuten en muista miten pesut hoidettiin, äiti on siisti ihminen, joten likaisena ei varmaan oltu. Varmaan kattilassa lämmitettiin vettä millä pienemmät pesut hoidettiin.



Olin viisivuotias, kun muutettiin uuteen omakotitaloon, missä oli ihan nykyaikainen sauna, pesuhuone ja wc. Sähkösaunaa meillä ei ole ollut koskaan, paitsi nyt kun asun itsekseni kerrostalossa. En pidä sen löylyistä.

kerrostalo, jossa pieni ammeellinen kylppäri



OK-talo, jossa 3 wctä, mutta ainoa suihku oli saunan pesuhuoneessa.

Yläkerrassa oli pieni kylppäri jossa pöntön lisäksi kylpyamme, mutta jotenkin siellä ei juuri koskaan käyty. Kai oli jotain ongelmia kaivon kanssa tms.

vesi haettiin kaivosta

Kylmä vesi alkoi juosta sisälle -83, sitä ennen sitä haettiin kaivosta. Kellarisauna lämpesi kerran viikossa, tarpeet sai tehdä ulkopuuceessä jossa oli talvella kylmä ja kesällä haisi.



Leiri- ja mökkielämä ei pahemmin viehätä, kun tuosta kehitysmaatouhusta sai lapsena ihan tarpeekseen.

Puusauna, kertalämmitteinen. Pesuhuoneessa betonilattia, varipata ja jossain vaiheessa tuli jopa suihku!

Pestiin vadissa, kylvettiin saunassa lauantaisin klo kuusi. Varipadasta tuli kuumaa vettä.

70-luvulla tuli sisävessa.

ei täällä kukaan tarkoitakaan, että ulkosauna itsessään mikään erikoinen olisi, vaan se, että ulkosauna on ainoa mahdollinen peseytymispaikka.



Pienenä luulin, että alkeellisia pesutiloja ei ole suunnilleen kellään muilla kuin meillä, mutta on niitä näköjään ollut. Joku puhui pulsaattorikoneesta, meilläkin äiti pesi pyykit sellaisella. Jos joku vielä jatkaa tätä ketjua, kertoisitko myös sen, mistä päin Suomea olet. Asuin Pohjois-Karjalassa, ja minulla on mielikuva, että Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa oli vielä 1970-luvulla paikoin tosi köyhää.

Oli sisävessa lavuaareineen, ja kellariin oli rakennettu 70-luvun alussa erillinen suihkuhuone jossa oli myös meidän pesukone. Sauna oli puulämmitteinen pihasauna pihan toisella puolen, sinne tuli vain kylmä vesi ja pesuvedet lämmitettiin padassa. Asuttiin yhteistaloudessa mun isänpuolen vanhempien kanssa, ja mummulla oli pitkälle 80-luvulle vanha pulsaattoripesukone saunan eteisessä, josta se sitten pyykkipäivinä nostettiin saunan puolelle. Siihen piti lämmittää vesi padassa.

vanhassa puutalossa (jossa oli useampia asuntoja), jossa ei ollut suihkua. Kävi peseytymässä läheisessä uimahallissa, asui kaupungissa keskustan lähellä.