Millaiset olivat kotisi peseytymistilat 70-luvulla?
Kommentit (86)
en ollut edes syntynyt eikä kotitaloani ollut rakennettu vielä.
jossa ulkosauna n. 100 metrin päässä talosta. Siellä käytiin tasan kerran viikossa koko perhe saunomassa ja peseytymässä. Padassa lämmitettiin vesi ja vadista pestiin. Kylmävesihana siellä oli.
Talossa sisällä oli suihku, mutta sitä ei juuri koskaan käytetty (en tiedä miksi). Samassa yhteydessä vessa. Pönttö ja lavuaari sinapin keltaista ja ruskeaa. Sama värimaailma löytyi myös seinistä ja lattiasta, joissa muovimatto/tapetti.
Vessa oli kylpyhuoneen yhteydessä. Bideesuihkua ei ollut.
eli ihan sellainen erillinen bidee; missä jalkakylvyn (semmoinen posliininen kiinteä jalkatasossa oleva lavuaari) jälkeen tytöt pestiin... Ja naamat+hampaat sitten erillisen lavuaarin luona.
istuma-ammekin siellä kylppärissä oli, muttei juuri käytössä.
Puusauna alakerrassa ja kerran viikossa siellä sitten suihku (=tukanpesu)
Asuttiin rintamamiestalossa.
Olen syntynyt maaliskuussa, heinäkuussa taloon vedettiin vesi ja samalla rakennettiin sisävessa ja sen yhteyteen suihku.
Oikein ihanaa vihreää muovimattoa seinät ja lattia.
rintamamiestalon (kylmässä) kellarissa sauna jossa betonilattia, siellä suihku ja myös pata jossa vettä lämmitettiin, sieltä otettiin kuumaa vettä ja sekoitettiin kylmään hanaveteen ämpärissä, äiti oli hyvin taloudellinen eikä antanut lupaa päästää suihkusta lämmintä vettä, eli ämpärivedellä pestiin
eli suihkutila oli kylmä jos saunaa ei lämmitetty
isäni asuu samassa talossa edelleen ja järjestelyt ovat samat
Kerrostalossa vuokralla, ei suihkua ja sisällä vain kylmä vesi ennenkuin isä laittoi eteisen nurkkaan pienen sähköboilerin. Kerran viikossa peseydyttiin taloyhtiön saunassa. 80-luvun puolivälissä saimme vihdoin remontin yhteydessä oman suihkun ja lämpimän veden. Näin hienosti asiat siis Turussa.
ja siinä oli(ja on edelleen) kohtalaisen suuri kylpyhuone saunalla. Ei mitään valittamista.
Kylpyhuone, jossa amme, suihkutila ja wc. Lisäksi erillinen oma wc.
Asuimme Helsingin keskustassa ja olen syntynyt vuonna 1966.
Ulkosauna, aika iso ja suht hyväkuntoinen, lämmitettiin kolme-neljä kertaa viikossa, talvisin veden joutui kantamaan sinne karjankeittiöstä. Kesällä sauna lämpesi melkein päivittäin :). Keittiön nurkassa oli pesukomuutti jonka äärellä pestiin aamuisin kasvot. Huussiin juostiin kiireellä ja vielä nopsempaan pois.
wc x 2(toisessa suihku), saunaosasto, jossa uima-allas oli jokaisessa asunnossa. PA 235m2
siellä oli paneliseinät ja kirkkaankeltaiseksi maalattu betonilattia. Varustelu oli suihku, lavuaari ja pönttö. Vessa oli kyllä erikseenkin.
Vanhempani asuvat samassa talossa edelleen. Ainoa ero on se, että betonilattia on nykyään laatoitettu...
oli vessa jossa oli oikullinen suihku ja kylpyamme. Niiden kanssa oli jatkuvasti jotain säätöä. Talvisin kaivo meni usein jäähän ja vedentulo loppui kokonaan, kunnes kaivo jotenkin saatiin taas toimimaan (en tiedä miten, olin itse lapsi). Klppärissä oli osittainen valkoinen laatoitus ja turkoosi maali muualla.
Alakerrassa oli paremmin toimiva putkisto suihkuhuoneessa, ja puulämmitteinen sauna. Kaakelit suihkuhuoneessa olivat ruskeat (tummanruskea lattia, vaaleanruskea seinät). Siellä oli myös Marimekon vahakankaalla päällystetty penkki jonka päällä äiti istui pestessään meidän lasten hiuksia.
ulkosauna, jossa lämmitettiin vesi padassa, sähkösauna sisällä kylppärin yhteydessä ja vielä suihkukaappi toisessa kylppärissä.
Yläkerrassa oli sauna ja pesuhuone jonka seinissä oli laattaa mutta lattia betonia.Yläkerrassa oli sauna ja pesuhuone jonka seinissä oli laattaa mutta lattia betonia.
ulkosauna oli ja puucee. Sisälle tuli kylmä vesi.
Vessanpönttö, lavuaari, kylpyamme ja pulsaattoripesukone olivat vessan varusteita. Seinä oli puolivällin asti laatoitettu, yläosa oli laatoitettu.