Millaiset olivat kotisi peseytymistilat 70-luvulla?

wc x 2(toisessa suihku), saunaosasto, jossa uima-allas oli jokaisessa asunnossa. PA 235m2

Meillä oli uusi rivitaloasunto, jossa iso kylppäri suihkulla ja lavuaarilla. Sauna ihan vieressä. Lattia oli tummanruskeaa ja seinät oranssia muovimattoa. Että olikin muodikasta!

Iso kylppäri, jossa amme ja ikkuna.

Kesällä uitiin paljon, kun järvi lähellä.

Kylmä vesi tuli keittiöön, talvella otettiin kaivosta, kun putket jäätyi.

Ei ollut suihkua, kerran viikossa peseydyttiin saunassa. Talvella wc:nä oli ämpäri, johon pissattiin, ulkohuusissa käytiin isommilla tarpeilla.

Arvatkaa haistiinko ja saiko siitä koulussa kuulla. Alapääkin pestiin talvella vain kerran viikossa.

toinen (tosi harvoin käytetty) sauna noin 50 m päässä kotitalosta. Sisällä wc-suihkuhuone, jossa epämuodikkaasti valkoiset laattaseinät. Sitä suihkua käytettiin todella harvoin, yleensä käytiin rantasaunassa.

:( Voi niitä hyviä aikoja...

Vessa oli kylpyhuoneen yhteydessä. Bideesuihkua ei ollut.

Oli sisävessa, johon tuli kylmä vesi. Onneksi vessassa oli lattiakaivo, joten lämmitimme veden kattilassa ja kauhalla sitten "suihkuttelimme" itsemme. Eikä ollut edes saunaa. Kerran viikossa uimahallissa kävimme saunassa :O

seinät olivat jotain rosopintaista vaahtomuovia ja lattia muovimattoa. Suihku taisi olla, mutta sitä ei saanut käyttää, koska se olisi vanehmpien mukaan kuluttanut liikaa vettä. Hiukset pestiin ja huuhdeltiin pesuvatissa. Kroppa pestiin pesusienellä ja saippualla ja huuhdeltiin kaatamalla vesikupilla vettä päälle. Saunassa/pesulla sai käydä vain kerran viikossa.

Olen syntynyt vuonna 1981

ihan lapsena keskusta-asunnon kylppäri, vähän isompana omakotitalossa ihana rempattu saunaosasto ruskeine laattoineen. Ei ollenkaan valittamista.



Nykyään on surkeampaa. Oli sentään puusauna silloin:)

vanha ulkosauna, jota ei saanut edes kunnolla lämpimäksi.

Puucee ja keittiön kaapissa ämpäri.

Vettä otettiin aluksi omasta kaivosta, mutta kun se kuivui niin vesi haettiin aina yleisestä vesipostista jonkun matkan päästä.



Sitten muutettiin.

Ulkosauna myös, sementtilattiat, joiden päälle laitettiin sellaisia irto"nappula"muovimattoja muutama.

Vesipata joka lämmitettiin puilla, ja siinä saatiin kuumaa vettä.

Saunaan tuli kylmä vesi, joten se helpotti, kun veden sai hakea saunalta - sisään vettä ei tullut (mutta eipä tarttenut vesipostista hakea).

Puucee, mutta me lapset käytettiin kyllä paljon sitä keittiön ämpäriä.



Ja tosiaan aina peseydyttiin vaan vadeista ja kaadettiin vettä koililla hiuksille.



Uh miten kamalaa, en siedäkään nykyään mitään mökkeilyä, koko lapsuuteni oli sitä (vaikka asuimme pk-seudulla ihan normaalikaupunkioloissa, mutta aina jossain ihme mörskässä; kellään kaverillani siis ei ollut todellakaan vastaavaa.)

Navetan päädyssä oli sauna. Betonilattia ja jotain ihmeen levyä seinät. Kylmä vesi sinne tuli ja padassa lämmitettiin. Vadissa pestiin.



Myöhemmin saatiin taloon sisälle kylpyhuone ja sauna. Sinne tuli sitten jo lämmin vesi.



Navettaa laajennettiin ja entiseen saunaan tuli karjakeittiö/maitohuone.



Oi niitä aikoja.

Vessanpönttö, pyykinpesukone, lavuaari. Ei siellä muuta ollut.

Niin ja oli vessanpöntönsupistin, kakanruskea!

ihan vain vessa, jossa oli lavuaari. Bidesuihkua ei ollut. Kerran viikossa perjantai-iltaisin kävimme saunassa naapurissa olevassa kerrostalossa.

kellarissa oli sauna, ja saunan eteinen oli talvella jääkylmä. lattia oli betonia ja joku puusta tehty ritilä oli lattian suojana. pienillä varpailla oli inhottava kävellä siinä ritilän päällä. Suihku oli, mutta se oli kiinni katossa.

ulkosauna oli ja puucee. Sisälle tuli kylmä vesi.

Myös meillä, ja se kylmä vesi piti kantaa ämpärissä.

Joskus 1970-luvun lopussa laitettiin sitten vesijohto, sisävessa ja sauna.

oli vain savusauna noin 20m päässä asuinrakennuksesta. Siellä oli hatara eteinen, jonne vattupuskan varret tunkivat seinän alalaidasta. Voitte arvata, mikä oli tämän "pukuhuoneen" lämpötila -30 asteessa. Siellä oli muuripata, jossa oli lämmintä vettä.



Itse saunassa oli valtava kivinen kiuas, jota piti varoa. Valona oli joko kynttilä ikkulla tai ikkunan taakse roikalla vedetty lamppu. Silmiä kirveli.



Sitten rakennettiin uusi navetta, jonka toiseen päähän tuli myös sauna. Edelleen oli eteinen = pukuhuone ilman lämmitystä. Sauna sentään oli edellistä parempi. Lämmintä vettä otettiin viereisen karjankeittiön muuripadasta. Kylmää vettä oli saavissa ja pesuvadissa oli peseytymisvesi.



Sauna lämmitettiin kerran viikossa (kesällä heinäaikaan kahdesti). Yläasteella & lukiossa ollessani kävin lisäksi pesemässä tukan 2x viikossa kylmässä karjankeittiössä.



Opin vihaamaan saunaa. Unelmoin aina asunnosta, jossa olisi suihku, eikä minun tarvitsisi enää ikinä mennä saunaan. En edelleenkään ymmärrä, mitä ihanaa ihmiset näkevät saunassa. Varsinkaan savusaunassa.

pihan perällä oli sauna, minne kannettiin vesi. Kerran viikossa saunottiin.

Peseydyttiin kerran viikkoon puulämmitteisessä pihasaunassa, isä useimmin koska teki raskasta työtä.

Mummo ja vaari asuivat alakerrasa leveästi ja me viisihenkinen perhe yläkerran kaksiossa.

Meillä oli pieni sisävessa ja muistan että äiti teki alapäänpesuja pöntöllä kannulla kaataen vettä :)

Mummolla ja vaarilla oli vessan nurkassa pieni suihku alakerrassa ja me ei saatu käyttää sitä.

Muistan myös että kylvin usein keittiön lattialla lasten ammeessa vielä pitkäle koululaisena :)