Adoptoivan ikärajaa pitäisi nostaa eikä laskea. Ikäennusteet ovat nousussa.
Minusta adoptoivan ikärajaa pitäisi nostaa tai poistaa kokonaan. Ihminenhän elää nykyään hyvissä voimissa ennätyksellisen pitkään. Ihan hyvin voisi vielä 55-vuotiaskin nykypäivänä adoptoida vauvan. (Vaikka ajateltaisiinkin lapsen etua.)
Jos puhutaan siitä, että Suomen väkilukua pitäisi nostaa, niin parhaitenhan se kävisi, jos adoptiota helpotettaisiin tuntuvasti ja saataisiin suomalaiset vanhemmat kotouttamaan ulkomaalaiset (lapset) ihan ilmaiseksi.
(Itse olen 45-vuotias ja vasta nyt alan kypsyä ajatukselle, että voisinpa minäkin adoptoida vielä kaksi pientä lasta ulkomailta. Minulla on kyllä yksi biolapsi, mutta on ollut vaikeuksia saada lisää. Lapseni on jo teini-ikäinen.)
Kommentit (57)
Mutta oikeasti on todellakin eri asia saada biologinen lapsi kuin adoptiolapsi. Kokemusta on molemmista. Biologisen lapsen voisin vielä 45-vuotiaana pyöräyttää, jos terveys sallisi, mutta adoptiolasta (ainakaan pientä) en tuossa iässä enää uskoisi jaksavani.
mutta olen eri mieltä ap:n kanssa. Pikkulapset kuuluvat nuorille vanhemmille, siinä 25 v. paikkeilla on aika hyvä. Yli 50-vuotiaat eivät voi tulla vanhemmiksi ihan syystä. Nuoret jaksavat paremmin ja ovat ajatusmaailmaltaan lähempänä lastensa sukupolvea.
Ei ole pakko käyttää suomalaisia adoptiojärjestöjä.
vaikka viisikymppinen jaksaisikin hyvin vauvan kanssa, niin jaksaako 65-vuotias teinin kanssa? Mielestäni kannattaisi hieman ajatella myös tulevia vuosia.
Uusi adoptiolaki kielsi yksityisen adoption. Enää ei ole mahdollista tehdä kuten ennen, hyvä niin.
niin varmastii lapset mieluummin tulevat tänne. Sosiaalitantat haluavat vain näyttää paremmuuttaan keksimmällä näinnäisiä rajoja.
vanhukset, niin lapsen etu on kasvaa normaalin ikäisten vanhempien kanssa. Vaihtoehtona ei siis ole joko lastenkoti tai mummot ja papat, sorry :)
Teini-ikäisen adoptiolapsen perässä juokseminen ja nyky-ajassa pysyminen on mahdotonta jos itse on siinä vaiheessa joku 70-vuotias. Miettikää itse. Vaikeaa on ihan keski-ikäistenkin jaksaa biologisia teinejään, saati, että kyseessä olisi lapsi, jolla jo varhais-lapsuuden traumat ja päälle teini-ikä täällä missä aikuisilla ei ole mitään oikeuksia saada lastaan kuriin.
vaikka jaksaisi vielä alkuvaiheessa, niin mikään ei takaa, että niin on myös tulevaisuudessa. Mietitään tosiaan tilannetta vaikka 10 vuoden päähän, jolloin lapsi on kymmenvuotias ja vanhemmat kuusikymppisiä. Mahtavatko jaksaa? Eivät välttämättä.
Voisi mennä ulkomaille lastenkoteihin tutustumaan lapsiin ja valita tarkoin mietittyään.
HYVÄ että adoptiolapsen saaminen on vaikeaa. Lapsi on jo kerran hylätty biologisten vanhempiensa taholta, häntä ei varmaan enää tarvitse altistaa uusille hylkäämisille, jos kaikki urpot saavat adoptoida hetken mielijohteesta "kun se thaimaalainen katulapsi oli vaan niin söpö..."
että haaveeksi jää saada kaksi pientä lasta ulkomailta!
vanhukset, niin lapsen etu on kasvaa normaalin ikäisten vanhempien kanssa. Vaihtoehtona ei siis ole joko lastenkoti tai mummot ja papat, sorry :)
Nuori perhe jossa asuntovelkaa tai asutaan vuokralla, ei vakituista työpaikka ei säästöjä ja vastaavasti vanhempi varakas perhe mitäs luulisitte kumpi on lapsen etu?
vanhukset, niin lapsen etu on kasvaa normaalin ikäisten vanhempien kanssa. Vaihtoehtona ei siis ole joko lastenkoti tai mummot ja papat, sorry :)
Nuori perhe jossa asuntovelkaa tai asutaan vuokralla, ei vakituista työpaikka ei säästöjä ja vastaavasti vanhempi varakas perhe mitäs luulisitte kumpi on lapsen etu?
ei kaikkien halukkaiden tarvitsekaan saada adoptiolasta. Adoptiossa lapselle haetaan kotia ja adoptiossa lapsen etu on se tärkein.
säännölliset tulot ja työpaikka. Vuokralla asuminen sen sijaan ei ole este.
Jokaisella kohdemaalla on omat kriteerinsä. Me adoptoitiin maasta, joka suosii varakkaita ja "iäkkäämpiä".
Mutta ap on kyllä ihan myöhässä, koska hänhän on lähempänä 50 vuotta siinä vaiheessa, kun lapsi olisi heille tulossa. Ja minustakin auttamatta liian vanha.
Ikärajaa pitäisi nostaa ainakin viiteenkymmeneen. T. itse 45-vuotiaana ottolapsen saanut.
suurimmalle osasta maita on suuri häpeä antaa lapsia ulkomaiseen adoptioon.
lapsen etuakin, puoltavat ikärajaksi 42 vuotta. Ne jotka haluavat adoptoida haluaisivat tehdä sitä vielä mummo-ikäisinäkin, kun mäniinhaluun ja munpitääsaadakaikkimitähaluan!
50-vuotias ajattelee, että MINÄ haluaisin vielä kasvattaa yhden kehitysmaan orvon aikuiseksi.
sille joka tuolla pohti 50 vuotiaan adoptiota.