Miten kehtaatte valittaa jostain koulukirjan ostosta!?

12

juu varmaan voi jos ei omista mitään. Mutta me pienituloiset asuntovelalliset emme saa sossusta mitään, kun pitäisi myydä se asuntonsa ja muuttaa yhteiskunnan maksamana vuokralle.

Kustantajan tekemä kirja kyllä on parempi kuin mikään monistenippu, jonka itse keräisin, ainakaan lyhyellä varoitusajalla. Kustantajan päätös on kuitenkin tehdä kirjat siten, että 'lukukirja' ja 'harjoituskirja' ovat sanassa niteessa. Jos ne olisivat erikseen, kierrättäminen olisi helpompaa.



Itse suosittelen opiskelijoille, etteivät tekisi merkintöjä kirjaansa. Kaikki vastaukset vihkoon, ja kirjan huolellinen säilyttäminen. Sellaisesta kirjasta saisi myöhemmin sen myydessään noin puolet ostohinnasta takaisin. Useat ovatkin ryhtyneet toimimaan näin.



Yhtä englannin kirjasarjaa käytetään meidän koulussamme 6-8 vuotta, joten kierrätys kyllä onnistuu.



Ilmankin kirjaa saa kurssille tulla, mutta se tarkoittaa sitä, että koskaan ei ole läksyt tehtynä. Ei ole materiaalia, josta kerrata kokeeseen. Ei ole keskeistä aineistoa, jota kerrata kirjoituksiin valmistautuessa (kirjat ja yo-kokeiden sisältö ovat samankaltaiset). Se, että on aina läksyt tekemättä, jo pelkästään vaikuttaa alentavasti numeroon. Lisäksi opiskelu on tyhjän päällä, eikä taitavatkaan pääse tasolleen kurssikokeessa. Kun tilanne kertautuu, se saattaa vaikuttaa lopulliseen arvosanaan, mikä taas saattaa vaikeuttaa mieleiseen opiskelupaikkaan pääsemistä.



Monasti olen ihmetellyt, miksi opiskelijoiden keskuudessa ei yhteistyö toimi. Kaveruksista toinen voisi hankkia vaikkapa historian kirjan, ja toinen englannin kirjan. Jos olisivat eri aikaan ko. kursseilla, kirjan vaihtaminen kävisi helposti välitunnin aikana.

Lapsi menee vuoden päästä lukioon. En usko että paljon viisari värähtää, jos ja kun ostelen hänelle ne kirjat. T DI (koulutus tähän siksi, että joku sanoi ettei koulutettuja hetkauta ostaa kirjoja, kai se niin on )

miksi ne kirjat pitää suurinpiirtein joka vuosi vaihtaa, eikä niitä voi kierrättää. Älytöntä paperintuhlausta.

tuskinpa niitä nyt "joka vuosi" vaihdetaan.

Mutta maailma muuttuu, tieto muuttuu ja siksi myös oppikirjoja "päivitetään", koska järjetöntähän olisi opiskella jotain vanhentuneita tietoja.

Esim. historia, uskonto, maantiede ja terveystieto ovat tällaisia aineita, joissa kirjat vanhenevat nopeasti, koska maailma ei ole pysähtynyt paikoilleen vaan uutta tietoa tulee jatkuvasti...

Ja vähentäähän se motivaatiota opiskella, jos lukee esim. vanhoja nuhjaantuneita oppikirjoja kuin että saisi ihan uunituoreen kirjan käteensä.

Tuleepa mieleen muuan kansanedustaja Hakkarainen, joka perusteli möläytyksiään sillä, että "koulukirjoissa luki"...

tuskinpa niitä nyt "joka vuosi" vaihdetaan.

Mutta maailma muuttuu, tieto muuttuu ja siksi myös oppikirjoja "päivitetään", koska järjetöntähän olisi opiskella jotain vanhentuneita tietoja.

Esim. historia, uskonto, maantiede ja terveystieto ovat tällaisia aineita, joissa kirjat vanhenevat nopeasti, koska maailma ei ole pysähtynyt paikoilleen vaan uutta tietoa tulee jatkuvasti...

Kyllä niitä vain joka vuosi välillä vaihdetaan. Itsellä lukiossa vaihdettiin osa kirjoista joka vuosi. Eikä mikään "Suomen historia esihistoriasta autonomian aikaan" kovin helpolla sisällä vanhaa tietoa. Kun opettaja vaihtuu, hän haluaa käyttää itsekirjoittamaansa kirjaa, mikäli tällainen on. Tai jos jokin on hänestä paremmin etenevä. Oikeasti monikaan asia ei kirjoissa muutu. Meidän lukiossa ei muuten noiden em. aineiden kirjoja vaihdeltu kovin paljoa, terppaa varsinkaan kun kirjoja ei ole vielä tullut liki ollenkaan. Eniten vaihdeltiin matematiikan sarjoja. Ja tiedon vanhenemisesta ei ole kyse, koulut tuntuvat vaihtavan sarjoja päikseen. Kirjoista tuli aina päivitetyt versiot, mutta vanha versio kävi kursseille yhtä hyvin. Harmi vain, että turhan usein oli tapana vaihtaa koko sarjaa aivan yhtä vanhaan. Yksi filosofian kirja vaihdettiin, koska toisessa oli paremmat kuvat. Näitä suurin osa vaihdoista on, asiat ei kovin nopeasti muutu varsinkaan esim. historiassa. Kannattaa ottaa selville kurssien sisällöt ennen kuin sanoo asioiden muuttuvan. Esimerkiksi uskonnon etiikka-kurssi ei kovin paljoa muutu saati kirkkohistorian kurssi. Eikä maantiedon aluetutkimuskaan kovin muuttuvaista sorttia ole saati Ge1, jossa käsitellään erilaisia ilmiöitä, kuten tuulta ja kivien syntyä. Biologiassakaan perusteet eivät erityisemmin muutu, bi5 syventävä on ainut muuttuva bilsankurssi. Terveystietoa taas ei ole tullutkaan kuin muutama kirja, sen verran uusi aine. Eikä asia kovin paljoa muutu, ei niin paljoa etteikö uusi painos riittäisi. Ja uusi painos tehdään joka vuosi joka tapauksessa. Muistan vielä tuoreeltaan em. aineiden kurssisisällöt, sillä luin kaikki näiden aineiden pakolliset ja syventävät ja kirjoitinkin näistä kolme. Yhtä luen yliopistossa, joten ainetuntemus on aika hyvällä pohjalla.

Kirjat eivät nuhraannu, sillä jokainen haluava ostaa kuitenkin uuden. Uusia painoksia tehdään usein, mutta näitä ei ole kursseille pakko tuoda (usein korjattu esim. kirjoitusvirheitä tai vaihdettu kuva, ei merkittäviä eroja). Mutta itse otin mieluummin sen pari kertaa käytetyn kuin "uunituoreen", sillä kustansin itse kirjani. Äidillä ei kauheasti rahaa neljän lapsen yksinhuoltajana.

Tiesittekö, että kustantajat kustantavat myös opettajille etuja, kuten risteilyn?

Itsellä suht tuoretta tietoa, eikä vain mututuntumaa, kirjoitin v. 09.

Tiesittekö, että kustantajat kustantavat myös opettajille etuja, kuten risteilyn?

Siis että kustantaja antaa opettajalle risteilyn palkaksi kirjasarjan vaihtamisesta? Perustelepas väitteesi! Missä tuollaista tapahtuu?

Oma lapsi kirjoitti juuri ylioppilaaksi. Hän oli helsinkiläisessä lukiossa kolme vuotta.



Säästin kaikki kuitit kirjoista ja muista koulutarvikkeista. Osa kirjoista ostettiin käytettynä ja osa uutena. Liäksi rahaa meni jonkin verran kuvaamataidon tarvikkeisiin, vihkoihin jne.



Yhteensä kulut lukion kirjoista ja koulutarvikkeista olivat 950 euroa koko lukion ajalta. Lapsi myi nyt kaikki kirjat pois ja sai niistä vielä n. 200 euroa. Eli nettokulut koko lukion ajalta n. 750 euroa. En pidät tätä kalliina.

jotka käyttävät WSOY:n kirjasarjaa. Mutta sekään ei ole syy vaihtaa kirjasarjaa, kun ei niitä sieltäkään uusia tule kuin harvakseltaan.



Aika huvittava ajatella, että jonkun risteilyn takia joku vaihtaisi kirjasarjan etuajassa. On melko iso vaiva tutustua uuteen kirjasarjaan. Sen vanhan osaa ulkoa, tarpeelliset lisämateriaalit on jo kerättynä, ja osaa kiinnittää huomiota olennaisiin kohtiin. Uudessa kirjassa on opellakin paljon tutkittavaa ja pohdittavaa. Kyllä se kirjasarja vaihdetaan ihan aiheiden vanhentumisen takia.



t. enkunope

ja kun maikat vaihtavat kirjoja kesken lukukauden:( Ostimme tyttärelleni kirjat, listan mukaan minkä hän sai ennen koulun alkua. Kurssit alkoi, opettaja keretoi vaihteneen lukukirjan ja vaati oppilaita ostamaan kyseisen kirjan:((



Käytettynä olemme onnistuneet löytämään esikoiselle ja kakkoselle vain muutaman harvan kirjan...



En ole viitsinyt laskea kuinka paljon rahaa on mennyt, se mikä on mennyt on mutta kyllä harmittaa ostaa esikoiselle kirjoja, mitkä on seuraavana vuonna vanhoja:((

meinasin tippua tuolilta!



Ostaa kirjat myös pojan serkulle joka on vuoden vanhempi, hyvällä tsägällä osa kirjoista on jo sieltä saatavilla.



Meillä yhteishuoltajuus, lukion kirjat oltaisiin ostettu puoliksi exän kanssa.

Lukion kirjat eivät todellakaan ole "muutaman satasen", jos ne ostaa uusina.



Silkkaa kiusantekoa on se, että aina pitäisi olla se uusin painos, jossa ei ole edelliseen juuri muuta muutosta kuin ehkä kuva vaihdettu toisee tai muuta sivunumerointi on muuttunut.

Aika harvoin siihen on asiallista perustetta.



Kaikilla ei ole töitä, ja jos ei ole vanhemmillakaan, niin lukiokirjojen kustantaminen ei ole helppoa.



Ammattikoulu on sentään käytännössä yleensä (ainakin melkein) ilmainen, vähän linjasta riippuen. Ja hyvä asia on se, että sitäkin kautta voi nykyään edetä yliopistoon eikä vain kalliimmaksi tulevan lukion kautta.

Silkkaa kiusantekoa on se, että aina pitäisi olla se uusin painos, jossa ei ole edelliseen juuri muuta muutosta kuin ehkä kuva vaihdettu toisee tai muuta sivunumerointi on muuttunut.

Jos käyttää vanhempaa painosta, on vaan itse oltava tarkkana esimerkiksi sivunumeroinnin kanssa ja huolehdittava, että tietää, mitä uuteen painokseen on lisätty (vaikka kaverin kirjaan vertaamalla).

Ehkä se keskivertojampalle sitten on vaan liian vaikeaa miettiä, mitkä sivut omassa painoksessa vastaavat koealuetta s. 10-84 :D

Olen kotoisin aika pienestä pitäjästä, kaikki tiesivät toisten taustat jne jne.

Vuosien jälkeen tapasin rehtorin ja kysyin oliko joku tukipaketti vähävaraisille, kun meidän luokalla oli muutama tosi köyhistä perheistä ja rehtori sanoi kyllä. 9-luokalla otettiin yhteyttä perheisiin, ehdotettiin lukioon menoa ja heille järjestettiin joko käytetyt tai uudet kirjat lainaksi.

Ja sama on käytössä edelleen.

Taatusti kannattaa kysyä koulusta jos rahaa ei ole mistä voi avustuksia anoa.

Silkkaa kiusantekoa on se, että aina pitäisi olla se uusin painos, jossa ei ole edelliseen juuri muuta muutosta kuin ehkä kuva vaihdettu toisee tai muuta sivunumerointi on muuttunut.

Jos käyttää vanhempaa painosta, on vaan itse oltava tarkkana esimerkiksi sivunumeroinnin kanssa ja huolehdittava, että tietää, mitä uuteen painokseen on lisätty (vaikka kaverin kirjaan vertaamalla). Ehkä se keskivertojampalle sitten on vaan liian vaikeaa miettiä, mitkä sivut omassa painoksessa vastaavat koealuetta s. 10-84 :D

jos vanhasta painoksesta puuttuvat kokonaan sivut 18-26 ja 67-71. Kopiot eivät ole ilmaisia

ja kun maikat vaihtavat kirjoja kesken lukukauden:( Ostimme tyttärelleni kirjat, listan mukaan minkä hän sai ennen koulun alkua. Kurssit alkoi, opettaja keretoi vaihteneen lukukirjan ja vaati oppilaita ostamaan kyseisen kirjan:(( Käytettynä olemme onnistuneet löytämään esikoiselle ja kakkoselle vain muutaman harvan kirjan... En ole viitsinyt laskea kuinka paljon rahaa on mennyt, se mikä on mennyt on mutta kyllä harmittaa ostaa esikoiselle kirjoja, mitkä on seuraavana vuonna vanhoja:((

ennen kuluvuoden alkua, eikä siellä sooloilla.

Silkkaa kiusantekoa on se, että aina pitäisi olla se uusin painos, jossa ei ole edelliseen juuri muuta muutosta kuin ehkä kuva vaihdettu toisee tai muuta sivunumerointi on muuttunut.

Jos käyttää vanhempaa painosta, on vaan itse oltava tarkkana esimerkiksi sivunumeroinnin kanssa ja huolehdittava, että tietää, mitä uuteen painokseen on lisätty (vaikka kaverin kirjaan vertaamalla).

Ehkä se keskivertojampalle sitten on vaan liian vaikeaa miettiä, mitkä sivut omassa painoksessa vastaavat koealuetta s. 10-84 :D

meillä parikin opee vaati, että kirjan pitää olla tiettyä vuotta uudempi. Asia tarkastettiin jossakin vaiheessa kurssin alussa.

Kavereiden kanssa vertailtiin uudempaa ja vanhempaa niin ei siä ollut muuttunut kuin muutamat sivu numerot...

paljon auttaisi jos opettajat pitäisi edes yhtenä kriteerinä kirjasarjan hintaa. Valittaisiin kahdesta tasavahvasta ehdokkaasta se hakvempi, valittaisiin se kirjasarja missä tehtävä kirja on erikseen, jne...

ja siellä yhdellä kurssilla painotettiin moneen kertaan, miten kurssin kirja on täysin välttämätön, paljon tärkeämpi kuin muilla kursseilla. No, hankin kirjan, ja yllätys yllätys, sitä ei käytetty kuin yhden kerran. Kirja oli todella tyhjänpäiväinen, kaikki asiat oli täysin maalaisjärjellä pääteltävissä ja kurssi oli peräti yhden opintoviikon laajuinen. Myöhemmin kirjaa ei tarvittu, vaikka nimenomaan sanottiin että siitä on hyötyä koko opiskeluajan, eli ei kannata myydä eteenpäin.



Varmaan oli ihan sattumaa, että toinen kirjan tekijöistä oli koulumme rehtori...

juu varmaan voi jos ei omista mitään. Mutta me pienituloiset asuntovelalliset emme saa sossusta mitään, kun pitäisi myydä se asuntonsa ja muuttaa yhteiskunnan maksamana vuokralle.

asuntolainan korkojen verovähennyksen eli maksatte pienempää veroa.