Miten keski-iässä miehensä hylkäämiksi tulleet naiset

Nyt 47, erotessa 44.

Meillä on itse asiassa tänä vuonna puhuttu vakavasti avioerosta ja molemmille se sopisi, mutta kun toisaalta ei ole mitään tiettyä syytäkään erota niin olemme yhä yhdessä. Tiedän varmasti, etten jäisi loppuiäkseni yksin, jos eroaisimme - paitsi jos itse haluaisin.



Ymmärrän kyllä sen, mikä nuoremmissa naisissa ja miehissä viehättää, koska olen sen itsekin kokenut. Ihastuin nuorempaan mieheen, kun aikuistunut nuoremme oli muuttanut pois kotoa. Elämääni oli jäänyt hänen kokoisensa kolo, ja tuo ihastukseni kohde oli monilta ominaisuuksiltaan samanlainen kuin hän. Tyhjän pesän vaihe on oikeasti hankala kehityskriisi ja uskon, että useimmiten nuorempaan rakastuminen on yritys ratkaista tuo kriisi.

mies lähti nelisen vuotta sitten vanhemman naisen matkaan, koska ajatteli että se oli parempi kuin minä ( missä kyllä on erehtynyt kuulemma ), minä löysin uuden miehen, joka arvostaa ja ihailee minua.



46 olen.

naisissa ensisijaisesti viehättää varmaankin sileä iho ja timmi vartalo. Mutta katuuhan ne monet sitten kuitenkin että vaihtoivat.

kuvitella että jos elämässä on muutakin kuin mies, niin se koko itsetunto ei riipu miehestä ja hylkäämisestä pääsee yli yhtä hyvin kuin nuorempanakin. Voihan sitä ettiä sitten uuden miehen.

mutta itseä ei voisi vähempää piinata.odotan innolla, että hylkäisi.ja tiedän kyllä löytäväni siinä tilanteessa uuden miehen, mikäli tarvetta/halua olisi.

Äidin pitkäaikainen miesystävä vaihtoi ihan lennossa nuoreen alle kolmikymppiseen naiseen ja muutti samantien tyylinsäkin ällöttävän tekonuorekkaaksi, viisikymppinen ruipelo ukko, kääk. Äiti oli eron jälkeen ihan sekaisin pari kuukautta ja laihtui sinä aikana yli kymmenen kiloa, sitten alkoi elämä taas voittaa ja äiti itsekin huomasi että pullerosta keski-ikäisestä tädistä oli tulluit aika näpsäkkä. Innostui kuntoilemaan ja pakko oli laittaa vaatekaappikin uusiksi. Miehet kiinostuivat ihan uudella tavalla ja äidilläkin alkoi menojalka pitkästä aikaa vipattaa, kunnes tapasi kivan ja paljon edellistä kaikinpuolin paremman miehen. Edellinenkin on jo ruikuttanut takaisin mutta ei äiti enää sitä huoli:D

Itse erosin pari vuotta sitten, tai siis mies lähti nuoremman matkaan helvetinmoisten riitojen ja haukkumisten kera (siis haukkui mut kaikin mahdollisin termein mitä nyt voi kuvitella...) Onneksi oli ystävät jotka vei illanistujaisiin jne. ja kyllä niitä ottajiakin löytyi, nuoriakin miehiä. Nyt seurustellut vuoden verran ja elämä on mallillaan!

Itse erosin pari vuotta sitten, tai siis mies lähti nuoremman matkaan helvetinmoisten riitojen ja haukkumisten kera (siis haukkui mut kaikin mahdollisin termein mitä nyt voi kuvitella...) Onneksi oli ystävät jotka vei illanistujaisiin jne. ja kyllä niitä ottajiakin löytyi, nuoriakin miehiä. Nyt seurustellut vuoden verran ja elämä on mallillaan!