Kaipaan yhtä miestä niin paljon, että
sattuu ihan fyysisesti. En tiedä mistä tämä tunne kumpuaa, sillä olemme toisillemme ihan vieraita, tapaamme kuitenkin päivittäin erään asian yhteydessä. Meidän välillä on vain pitkiä katseita, ei muuta.
Kommentit (7)
Olen itse naimisissa. Olen siis täysi sika ja lumppu. En ymmärrä miten näin pääsi edes käymään? t. ap
niin kauan kuin et teee mitään asian edistämiseksi. Been there, kuten moni muukin. Se menee ohi, kuukaudessa - vuodessa - kymmenessä vuodessa - haudassa ;)
Olen itse naimisissa. Olen siis täysi sika ja lumppu. En ymmärrä miten näin pääsi edes käymään? t. ap
niin kauan kuin et teee mitään asian edistämiseksi. Been there, kuten moni muukin. Se menee ohi, kuukaudessa - vuodessa - kymmenessä vuodessa - haudassa ;)
mutta en tiedä, mitä tapahtuu jos ajaudumme lähelle toisiamme...Tiedän kyllä, että olisi helpompaa vaan lopettaa pilvilinnoissa eläminen ja keskittyä perheeseeni ja mieheeni, mutta en ilmeisesti sitten halua, kun vaan mietin tätä toista miestä. Miten muut olette päässeet eroon tällaisista ajatuksista?
Se menee ohi, kuukaudessa - vuodessa - kymmenessä vuodessa - haudassa ;)
Niin siitä siis pääsee eroon.
Olen itse naimisissa. Olen siis täysi sika ja lumppu. En ymmärrä miten näin pääsi edes käymään? t. ap
niin kauan kuin et teee mitään asian edistämiseksi. Been there, kuten moni muukin. Se menee ohi, kuukaudessa - vuodessa - kymmenessä vuodessa - haudassa ;)
mutta en tiedä, mitä tapahtuu jos ajaudumme lähelle toisiamme...Tiedän kyllä, että olisi helpompaa vaan lopettaa pilvilinnoissa eläminen ja keskittyä perheeseeni ja mieheeni, mutta en ilmeisesti sitten halua, kun vaan mietin tätä toista miestä. Miten muut olette päässeet eroon tällaisista ajatuksista?
Et voi päättää lopettaa ihastumistasi, mutta tee itsellesi selväksi, että se ei siitä etene. Jos taas haluat edetä, se on toinen asia ja ole valmis seurauksiin. Älä pane asioita minkään kohtaslon tai vetovoiman piikkiin, sinä olet se, joka näistä päättää, puoleen ja toiseen.
Kuten sanoin, asia laimenee. Se voi aktivoitua uudelleen ja kihelmöidä taas jonkin aikaa, mutta jokainen kerta menee nopeammin ohi ja vaivaa sinua vähemmän (surullista tavallaan, mutta niin se vaan menee). Näin siis, jos et ruoki tunnetta aktiivisesti, fyysisestä kontaktista puhumattakaan.
Itselläni on mennyt näin pian viisi vuotta (tosin ei ihan platonisissa merkeissä, vaikkei seksiä olekaan ollut, ja muutenkin kontaktia on ollut kaverihengessä aika paljon). Nyt alkaa olla tunne, että tilanne on normaalimpi, mutta jos tulisi (taas) jotain säätöä humalan innostamana, se taas nostaisi asiaa pintaan.
Jostain syystä minulla suhde omaan mieheen on ollut hyvä ja normaali koko ajan. Ehkä siksi, että mitään varsinaista pettämistä ei ole ollut.
Kannattaisiko tehdä asialle jotakin? Vai onko hidasteena että toinen on varattu?
Olen itse naimisissa. Olen siis täysi sika ja lumppu. En ymmärrä miten näin pääsi edes käymään?
t. ap
samaa, mitä säkin oot kokenut?
Toivon sulle eheyttä ja kaikkea hyvää ihmissuhteisiisi :)