Jos n. 1v kenkkuilee syömisen kanssa ja pistätte ruuan pois

meillä ei mitään kauhean suuri ongelmia ole ollut syömistilanteissa, mutta ne muutama kerta kun on ollut, niin ollaan istuttu pöydässä kunnes lapsi on saatu rauhoitettua ja sitten jatkettu ruoan antamista. Aina on syönyt lautasen tyhjäksi lopulta. Syy kiukkuun ei siis ole ollut nälänpuute, koska on syönyt lopulta ihan mielellään. Poikkeuksena tietty, kun on ollut kipeä kerran, niin ei ruoka maistunut.

tunnin, parin päästä. Ellei koira syö ennen :)

ruokakenkkuilujen kanssa vielä niin tarkka mutta 2-3-vuotias saa lähteä pöydästä, jos vaan temppuilee ja seuraavaa ruoka-aikaa jäädään sitten odottelemaan.

1v:n kanssa vielä on pääasia että syö. Isommalle sitten tulee noita ruoka-aikatapakasvatuksia.

koska muuten menee ateriarytmit sekaisin. Eli jos lounas ei maistu, niin seuraavaksi on väliapala. Meillä lapsen kiukuttelun takana on hyvin harvoin uhma siitä ettei syö. Useimiten lapsen vireystila on sellainen, ettei hän jaksa keskittyä syömiseen, tai sitten hän on jo liian nälissään tai väsynty ettei ruoka vain maistu. Jos lapsi on esimerkiksi herännyt päikkäreiltä ja on vielä ihan hikinen ja kiukkuinen, annan ensin lasin mehua. Kun verensokeri nousee, hän rauhoittuu ja syö ihan normaalisti.



Näin hellesäällä lapselle ei maistu oikein mikään ennen kuin tulee ilta ja viileä. Pidänkin lähinnä huolen siitä, että hän saa riittävästi nestettä, enkä edes oleta että hän juurikaan söisi mitään.

Joskus sattuu, että ruoka ei oikein maistu, esim. tänä aamuna söi vain puolet puurostaan. Tyydyin siihen. Joskus auttaa, kun lapsi juo välillä maitoa, niin ruoka menee taas.

syö lapsi kiltisti yhdessä muun perheen kanssa. Olen laittanut 1-vuotisen syömään itse.

Syöttää ei anna yhtään, omalla lusikalla pelleillee jne. Ei ylipäätään halua istua ruokapöydässä. Mä en jaksa tapella. Tällä hetkellä syö vain sormiruokaa. Esimerkiksi eilen pilkoin pihviä pieniksi hippusiksi lautaselle ja sai syödä käsin olkkarissa. Banaanin annan osittain kuori laskettuna käteen jne. Sotkua tulee, mutta pääasia, että syö. On tosi kirppu, painoi 1-vuotisneuvolassa vain noin 9kg ja on vielä poika. Ruokaa tarvii saada keinolla tai toisella.



Eiköhän tässä homma ala jossain vaiheessa ryhdistäytyä. Esikoisen muistaisin olleen samanmoinen 1-vuotiaana jonkin aikaa ja en ottanut siitä stressiä. Nyt on 7-vuotias ja jo vuosia ruokatavat olleet moitteettomat. Muistaakseni jo 2-3 -vuotiaana meni ruokailut ihan hienosti.

antanut samaa ruokaa ollenkaan uudestaan, koska ruoka oli yleensä pakastimesta ja jo siis 2 kertaa lämmitetty siinä tarjoamisvaiheessa (itse tehty). Eli heitin valitettavasti pois.



Jos ruaon joutui ottamaan pois kertakaikkiaan, niin poistin pöydästä ja annoin vähän ajan päästä banaania tai leipää tms. (vähän ajan päästä siksi, että lapsi ei kuvittelisi saavansa jotain "herkkua" aina jos kieltäytyy ruoasta). Joskus, jos lapsi ei vaikuttanut nälkäiseltä, en antanut mitään ennen seuraavaa ruoka-aikaa. Ja sitten seuraavalla ruoka-ajalla uusi ruoka.

Mä en kanssa 1-vuotiaan kanssa nyt ihan hirveästi huolestuisi. Ateriarytmistä pidetään kiinni, mutta jos ei syö nyt, niin parin tunnin kuluttua on seuraava ateria.



Kyllä mä olen aina tarjonnut sitä ruokaa mitä muukin porukka syö siihen aikaa. Välipalaksi ei tarvitse vetää perunaa tai lihapullaa jos ne eivät maittaneet lounaalla.



Meillä ainakin tuon ikäiset ovat olleet niin pieniruokaisia, että hyvä kun on jotain saaneet alas.