Ärsyttääkö teitä muita se, että vieraiden lapset riehuvat ja äiti ei sano

puhuu väliin koko ajan, en saa sanakaan sanottua. Kaveri vain nauraa. Kerran käskin olla keskeyttämättä ja yritin selittää että jokainen puhuu vuorollaan ja nyt minä puhun äidillesi.



Kaveri kyllä suuttui tästä, en saanut sanoa mitään hänen tytölle, vain kaverilla on oikeus puuttua huonoon käytökseen.



Mutta kun ei puutuu. Mutta toi on niin pientä..



Toisen tutun 3 v aina löi ja töni minun vauvaa, jouduin koko ajan selittää ja torjua sitä poikaa, tuttu vain katsoi sivusta eikä koskaan mitenkään reogoinut :(

ja antavat lasten huutaa, riehua, repiä kaikki lelut esille jne... Ja äiti vaan istuu ja jatkaa jutustelua. Lapsi saa siis käyttäytyä miten vaan ja äiti antaa kaiken tapahtua.

Tulee hyväksikäytetty olo, mamma saa kahvihetkensä ja toisen koti on ihan riekaleina!

Mitään ei tehdä, sanota, ei puututa.

Paitsi siinä kohtaa, kun minä komennan muita lapsia niin kahvitteleva ja kyläilevä äiti loukkaantuu, kun torun hänen mussukoitaan.

Ei aina oikein tiedä kumpi ärsyttää enemmän. Se riekkuva ja riehuva lapsi vai puuttumaton vanhempi.

Mua taas ärsyttää suunnattomasti äidit, jotka ottavat asiakseen komentaa mun lapsia, vaikka itse seison vieressä. Todellakin puutun epäkohtiin, ei saa keskeyttää kenenkään puhetta ja pitää antaa ruokarauha. Ei tietenkään saa heittää hiakkaa tai ottaa lapiota toisen kädestä. Keinussa vuorotellaan ynms. normaali hyvätapainen käytös.



Mulla on sellainen pätemisen haluinen naapuri, joka ehtii aina aloittaa mun lasten komentamisen, ennenkö sanon mitään. sellainen käytös ottaa päähän ja usein olenkin sitten vaan hiljaa ja katson mihin asti komentelee, annan naapurin viedä asian loppuun asti, kun kerran aloitti komentelun. Itse pyrin huomauttamaan lapsia huonosta käytöksestä lasta nolaamatta. Naapuri ikään kuin olettaa jo valmiiksi lasten tekevän asiat huonosta ja aloittaa heti mäkättämisen ja se ei ainakaan näytä hänen omiinkaan lapsiin tehoavan.

kans ärsyttää, että antaa repiä kodin kaaokseen.



montaa hoitanut

mulla on niin kivat kaverit että hoitavat itse lapsensa komentelun.itse komennan vieraita lapsia vain vaaran uhatessa.

kiivetään sohville,pöydille...riiputaan kattolampussa..(voi tuota meiän pikku tarzania...)hohhoijaa..

Kaikki lelut jätetään ympäri ämpäri kun lähdetään..en kutsu ketään enää kotiin,meillä ei ole mikään tiukka kuri mutta..tietyt asiat vaan on itestäänselvyyksiä.Meillä!

"Pikkjuttuihin" ei kehtaa itse puuttua, ettei äiti vedä hernettä nenään. Uhmiksien kanssa päivittäin tekemisissä tiedän, että ne ei todellakaan usko kaikkea ja kokeilevat rajoja 24h. V***tus kuitenkin puolittuu, jos vanhempi edes yrittää tehdä asialle jotain, eikä ole huomaavinaan.

vanhemmat ei ymmärrä välttämättä mitä heilläkin edessä. Arvostelin aikoinani paljonkin esikoisen ollessa pieni, no nyt ei jaksa joka pikku asiaan kiinnittää niin huomiota, perus käytöstavat riittää. Isot lapset ärsyttivät suunnattomasti huonoine tapoineen. Luulin ystäväni kuusivuotiasta häiriintyneeksi tai huonosti kasvatetuksi, no nyt on ääni kellossa muuttunut, kun olen kahden oman kuusivuitiset viettänyt :)

Enemmän ne äidit ärsyttää jotka KOKO AJAN jäkättää jotakin lapsilleen.

Meilläkin tuttavapiirissä äitejä, jotka kylässä kieltävät lapseltaan kaiken ja jäkättävät koko ajan. Leikin lopuksi käskevät vielä lapset (omat ja meidän) siivoamaan kaiken. Vaikka ovat siis meillä kylässä! Kyllä meillä isäntäväki siivoaa vieraiden lähdettyä, ei vieraiden tosiaan tarvitse.

Meilläkin tuttavapiirissä äitejä, jotka kylässä kieltävät lapseltaan kaiken ja jäkättävät koko ajan. Leikin lopuksi käskevät vielä lapset (omat ja meidän) siivoamaan kaiken. Vaikka ovat siis meillä kylässä! Kyllä meillä isäntäväki siivoaa vieraiden lähdettyä, ei vieraiden tosiaan tarvitse.

Minä olen sellainen äiti joka laittaa jälkikasvunsa siivoamaan sotkunsa. Ihan siksi koska minua itseäni ottaa päähän sellaiset perheet jotka käyvät vain sotkemassa talon, rikkovatkin paikkoja eikä vanhemmat sano mitään.

Minulla on itsellänikin aivan tarpeeksi tekemistä kotona yksin ollessani lasten kanssa, etten tarvitse mitään lisätöitä.

Tällä hetkellä sektiostani on aikaa parisen viikkoa, erehdyin päästämään tuosta ovesta sisään perheen joka ei välitä jälkikasvustaan. Tällä hetkelläkin talo on kaaoksen vallassa. Ja miksi? Koska lapsen vanhemmat eivät välitä. Meiltä ehdittiin repiä kirjoja lasten huoneesta, kaikki lelut on levitetty kaapista yms.

Kyseessä siskoni ja hänen lapsensa. Joten olen sanonutkin asiasta. Saan vain naureskelua osakseni. Pitäähän nyt lapsen saada kehittää itseään... Niin, repimällä tavaroita riekaleiksi...

Joten eiköhän kunnioiteta jokaisen kotia eikä jätetä sitä kaaoksen valtaan lähtiessä. Vaikka teille isäntäväki iloisesti hymyilisi lähtiessä, eivät välttämättä siltikään tykkää kakarastasi joka sotkee ja repii kaiken.

tulevat taloon kuin kroisokset ja eivät välitä yhtään mitä lapset puuhaavat, koska ei ole oma koti. Itse siinä saavat kivan lepohetken, kun ei tarvitse viihdyttää tai kieltää omaa ihanaa jessicaansa. Täysin itsekästä käytöstä siis.

Mutta miten ilmaista asia näille äideille?

Sanonko etten päästä sisään jos eivät pidä lapsiaan kurissa? Riitahan siitä syntyy...

leikkien ja tolkuttoman riehumisen ja rikkomisen välille. Minusta normaalien leikkien jälkeen vieraiden ei tarvitse ryhtyä siivoamaan enkä edes halua heidän tekevän sitä. Hirveä sekamelska (tyyliin kaikki lelut kaadettu lattialle)on eri asia, silloin lapset voivat yhdessä siivota pahimmat sotkut. Rikkominen ja riehuminen on sitten asia erikseen, siihen puutun kyllä heti.

ja jos vanhemmat vetää herneet nekkuun niin ihan sama. Meillä käyttäydytään meidän säännöillä ja kylässä kylän säännöillä. Ja oletan, että omaa lastanikin komennetaan kylässä, jos en itse asiaa satu huomaamaan tai olemaan paikalla.



Ei ihme että nykyajan lapset ei tottele mitään ja kunnioita aikuisia, vaan haistattelevat ja sanovat "mua et komentele". Kotoahan tuo on opittu, että muita aikuisia ei tarvitse kuunnella.

Jos haluaisin lapseni istuvan rauhallisesti paikoillaan, saisin komentaa ja käskyttää taukoamatta enkä siis todellakaan edes istahtaisi kahvikupin äärelle. Käynkin sellaisilla paikoissa harvoin kylässä, jossa odotetaan lapseni käyttäytyvän pikkuaikuisesti. Mielelläni käyn kylässä esim. hyvän ystäväni luona, joka ei pienistä hätkähdä, antaa minun komentaa lapsiani mutta voi itsekin huomauttaa, jos näkee, että en huomaa. Tärkeintä hänelle on se, että saamme hetken rauhassa jutella kahvikupposen äärellä, ja sinä aikana lapseni saa ottaa leluja esille mielin määrin. Kun tulee kotiinlähdön aika, lapseni ja hänen lapsensa keräävät yhdessä lelut jotenkuten kasaan ja pyrin katsomaan, että talo jää lähes samaan kuntoon kuin lähdettäessä.



Näin toimin myös omassa kodissani. MInuakin ärsyttää, kun lapset repivät kaikki lelut lelukoreista ja kirjahyllystä esille ja pahimmillaan eivät pätkääkään siisti paikkoja lähtiessään, mutta en yleensä ota asiasta stressiä, koska minustakin on hauska tarjota se pieni kahvihetki sille äidille. Joskus saatan huomauttaa, että korjataanpa jäljet mutta korjaan sitten itse vierailun jälkeen, jos muu ei auta.



Lelujen rikkomiseen puutun tietysti heti, samoin tokuttomaan juoksemiseen ja esim. tönimiseen, mutta onneksi tällaista ei ole vielä tapahtunut.

meillä käy riiviö joka ei leluista väliä ja haluaa esim. tiskata astioitamme, jolloin ne menevät rikki, paiskoo koriste esinetiä jne. Äitinsä ei sano koskaan mitään. Raivostuttaa katsoa vierestä.

Jos lapseni rikkoisi toisen kahvikupit niin hankkisin heille kyllä uudet, mutta kaikille se ei käy järkeen.

Ex-puolisoni ei pidä minkäänlaista kuria. Vituttaa selittää nelivuotiaalle tytölle, miksi kaupungilla ei heitetä sortseja jalasta, eikä käydä pissille lähimmän katupylvään juureen, miksi omenapuissa ei kiipeillä, miksi naapurin pihasta ei katkota kukkia jne.

Enemmän ne äidit ärsyttää jotka KOKO AJAN jäkättää jotakin lapsilleen.

Meilläkin tuttavapiirissä äitejä, jotka kylässä kieltävät lapseltaan kaiken ja jäkättävät koko ajan. Leikin lopuksi käskevät vielä lapset (omat ja meidän) siivoamaan kaiken. Vaikka ovat siis meillä kylässä! Kyllä meillä isäntäväki siivoaa vieraiden lähdettyä, ei vieraiden tosiaan tarvitse.

Siivouksesta huolehdin kanssa mielummin itse lasteni kanssa, joudutaan kuitenkin lasten kanssa järjestelemään lelut "oikein" oikeille paikoille omineen. Toisaala, en minä aikuisia kahvitteluvieraitakaan laita kuppeja tiskaamaan tai pöytiä pyyhkimään, itsestään selvästi hoidan ne itse. Sama pätee lapsivieraisiin. Muutenkin meillä saa leikkiä, ottaa useampia tavaroita ja leluja esille ja touhuta ilman että saa huonosti kasvatetun kakaran leiman otsaansa.

ärsyttävät ne isätkin, jotka eivät sano mitään. Useammin minusta isät.



Ei siis ole mikään äitien juttu. Vai ettekö tunne lapsia hoitaviaan isiä?

Meillä on mallina "talo elää tavallaan ja vieraat kulkee ajallaan", eli en minä omassa kodissani koskaan katso kenenkään riehumista sivusta.



Lapsille löytyy kyllä kuri niin pitkään kuin voimaa löytyy.



Varmaan arvaat, että hyvin harvoille lapsille meidän talo on mieleinen kyläpaikka.