Lue keskustelun säännöt.
oikeesti, kuka haluaa olla VUOSIA kotona tekemättä töitä??
25.06.2011 |
syynä muka angstia, paniikkikohtuksia ym. Tuttu ottanut vastaan monta eri työtä vuosien aikana mutta pärjää (jaksaa) olla siellä vain muutama viikko, sitten ei "onnistu" enää???!! Aikuinen nainen siis joka vain kotona 3 lasten kanssa, äly hoi. Ei minkäänlaista sympatiaa vaikka mies paiskii töitä niin että melkein pyörtyy, eeei... ei VOI mennä töihin koska se on niin RASKASTA ja häntä ei voi komentaa siellä (silloin tulee paha olo). Voi v...u sanon mä - näinkö eletään nykyään?? Jospa vaikka skarppaisi ja yrittäisi saada muutoksen aikaan eikä vaan lullaisi kotona. En oikeesti tajua kuinka joku haluaa elää näin, lapsiakin käy sääliksi, minkälainen mallikuva hän niille antaa??? Toiset vaan uskoo että elämän pitää olla helppoa, mut eihän se niin mee, varsinkaan jos ei itse tee asian eteen yhtään mitään. Kyllä meitä on monenlaisia....
Kommentit (31)
Sen minäkin haluaisin nähdä, miten KOLMEN (3) lapsen kanssa pystyy olemaan kotona TEKEMÄTTÄ MITÄÄN.
Minäkin olen ollut kotona lasten kanssa vuosikausia. Täytyy tunnustaa, että silloin tällöin on ollut niin paniikin kuin angstin oireita vuosien varrella.
Tässä on kuitenkin ollut täysin mahdotonta olla TEKEMÄTTÄ TÖITÄ, että on edes joten kuten saanut porukan ruokituksi, pidetyksi puhtaana ja huushollin jotakuinkin siedettävässä kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosin tilanne on vähän eri kuin täällä kuvatut.
Olen yli nelikymppinen kolmen lapsen äiti. Koulutus on hyvä ja valmistumisesta lähtien olen paiskinut töitä ja ylitöitä ja lisätöitä ja toista työtä ja... lähes 20 vuotta. Äitiyslomaa olen pitänyt yhteensä alle kaksi vuotta ja senkin siis pätkissä. Muuten olen tehnyt ympäripyöreää päivää.
Nyt alkaa riittää. Voisin hyvin jäädä kokonaan kotiin useammaksi vuodeksi, mutta kun talous ei pyöri pienituloisen miehen tuloilla. Omassa työssäni on käytännössä lähes mahdotonta ruveta osa-aikaiseksi: jos on töissä, niin sitten pitäisi olla 100% tavoitettavissa ja käytettävissä + tehdä niitä ylitöitä aina tarvittaessa. Alanvaihtokaan ei oikein innosta, koska olen pitkälle kouluttautunut, työssäni hyvä ja tienaan hyvin.
Mutta siis vuosi vuodelta tämä tuntuu raskaammalta. Haluaisin osa-aikaisen homman, 20-30 tuntia viikossa, ja lopun ajan voisin olla lasten kanssa ja saisin ehkä vähän aikaa itsellenikin. Kaikki omat harrastukset olen joutunut lopettamaan, kuntoilemaankaan ei ehdi,... Ihan puhdasta irtisanoutumistakin olen ajatellut, mutta sydän ei riitä ilmoittamaan lapsille, että harrastukset pitää lopettaa kun niihin ei ole varaa.
Se on kuule kiva tunne kun luulee kuolevansa.
Sen minäkin haluaisin nähdä, miten KOLMEN (3) lapsen kanssa pystyy olemaan kotona TEKEMÄTTÄ MITÄÄN. Minäkin olen ollut kotona lasten kanssa vuosikausia. Täytyy tunnustaa, että silloin tällöin on ollut niin paniikin kuin angstin oireita vuosien varrella. Tässä on kuitenkin ollut täysin mahdotonta olla TEKEMÄTTÄ TÖITÄ, että on edes joten kuten saanut porukan ruokituksi, pidetyksi puhtaana ja huushollin jotakuinkin siedettävässä kunnossa.
lapsia vain on neljä. kokeilehan ap olla tekemättä yhtään mitään.
Olin viisi vuotta lasten kanssa kotona, nyt olen ollut saman ajan töissä, molempi parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän miehen tulee tienata senverran ettei naisen tarvitse töissä käydä. Olet valinnut väärän miehen jollei hän kykene elättämään sinua
mutta mulla viisi lasta ja töissä, enkä todellakaan jaksaisi olla vaan kotona ja siivota lasten sotkuja.
Ei tyydytä mun kunnianhimoani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä todellakin käyn töissä vain lasten takia, on kuule tosi ihanaa pystyä kustantaamaan heille koti, ruokaa, vaatteita ja harrastuksia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja oon ollukin. :D ja oon vielä ainakin vuoden tai pari. kivaa on!
en tekisi päivääkään työtä jos se olisi vain mahdollista.