Lue keskustelun säännöt.
Luuleeko joku ihan oikeasti, että pakkokeinoin saadaan ruotsin kieli kukoistamaan?
22.06.2011 |
Kokoomus-RKP:n johdolla hallitusohjelmaan kirjailtiin lisää pakkoja suomenkielisille: on pakkoruotsin aikaistusta ala-asteelle, on ruotsin kielen asemaa vahtiva kieliasiamies, on pääministerin johdolla laadittavaa kaksikielisyyden vahvistamista, on RKP:läinen oikeusministeri, joka avoimesti vihaa suomenkielisiä ja tulee lukemaan kielilakia kuin piru raamattua.
Luuleeko joku ihan tosissaan, että ruotsin kieli nousisi jotenkin kukoistukseen pakkokeinojen avulla? Uskon, että edellä mainitut toimenpiteet saavat ihmiset inhoamaan ruotsin kieltä entistä enemmän.
Kommentit (190)
Olen opiskellut niin saksaa kuin venäjääkin, kuten myös muutamaa muuta kieltäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät kaikki ajattele asioista samalla tavalla. Ja hui kauheaaa kun täällä maapallolla on ihmisiä (myös meitä suomenkielisiä), jotka opettelevat venäjän kuin vettä vaan ja tuskailevat ruotsin kanssa. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää?
Venäjää kauhistelevissa on paljon niitä, jotka pitävät ihan ylivoimaisena jo kyrillisten kirjainten opettelua. Se on mukamas niin vaikeaa...vaikka kyseiset kirjaimet oppii puolessa tunnissa jos haluaa.
Kielen vaikeuden kokemiseen vaikuttaa suurelti myös se, että miten hyödyllisenä kielen kokee. Jos pääset esimerkiksi arkielämässä jatkuvasti käyttämään kieltä niin motivaatio opiskella sitä on aivan toinen kuin opiskella kieltä, jota et koskaan kuule yhtään missään.
Ja kannattaa mysö muistaa, että nykyään monilla perheillä on tuttavia/sukulaisia muissa maissa ja tätä kautta tulee luonnollinen motivaatio kielen opiskeluun, oli se sitten venäjää, viroa tai vaikka ranskaa.
Kaikkien pakottaminen yhteen muottiin pakkoruotsin avulla on suurta typeryyttä ja kansan kielitaidon kaventamista.
riippuvat ihan siitä miten sinua kiinnostaa joku kieli ja miten hyödylliseksi sen koet.
Kirjaimet on todella helppo juttu oppia, kirjoitinkin jo että ne oppii puolessa tunnissa jos haluaa.
Sanat on niin venäjän kuin ruotsin kielessä ihan erilaisia kuin suomen kielessä.
Meidän suomenkielisten on joka tapauksessa opiskeltava ihan erilainen sanasto (kuin omassa kielessämme) opiskelimme sitten venäjää, saksaa, ruotsia tai vaikka englantia.
esim. venäjä? Mun perustelut miksi venäjä on aivan hemmetin paljon vaikeampaa:
- on opeteltava lukemaan ja kirjottamaan uudet aakkoset
- on opeteltava erottamaan ja sanomaan uusia äänteitä, esim. venäjän 7 s-kirjainta
- sanat on logiikaltaan tosi erilaisia kuin eurooppalaisissa kielissä koska juuri on ihan eri.Mitkä on sun perustelut sille että ruotsi on vaikeampaa kuin venäjä?
esim. venäjä? Mun perustelut miksi venäjä on aivan hemmetin paljon vaikeampaa:
- on opeteltava lukemaan ja kirjottamaan uudet aakkoset
- on opeteltava erottamaan ja sanomaan uusia äänteitä, esim. venäjän 7 s-kirjainta
- sanat on logiikaltaan tosi erilaisia kuin eurooppalaisissa kielissä koska juuri on ihan eri.Mitkä on sun perustelut sille että ruotsi on vaikeampaa kuin venäjä?
Mitä väliä tällä asialla oikeasti on? Jos oppilas saa valita esim. venäjän, ruotsin ja saksan välillä, niin hän (tai perheensä) varmasti osaa punnita vaikeuden, tarpeellisuuden ja motivaation väliltä sopivan kielen opiskelvaksi. Miksi ihmeessä RKP:n pitäisi tehdä tämä valinta lastemme puolesta varsikin kun se vaikeus on kovasti subjektiivinen asia.
Jos kokee pärjäävänsä kieliopinnoissa niin miksi ei sitten samantien valitsisi hiukan vaikeampana pidettyä kieltä?
Nythän moni opiskelee koulussa englantia, ruotsia, ranskaa, saksaa, venäjää samanaikaisesti. Sinä kuitenkin pidät ihan mahdottomana ajatuksena sitä, että joku haluaisi opiskella B1-kielen tilalla venäjää. Miksi?
Kaikki eivät halua mennä siitä mistä aita on matalin. Kukaan ei kiellä sitä, että sen ruotsin saisi edelleen valita B1-kielenä. Joten se teidän helppo ruotsi on kaikkien mahdollista valita vaikka kielen pakollisuudesta luovuttaisiinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän suomenkielisten on joka tapauksessa opiskeltava ihan erilainen sanasto (kuin omassa kielessämme) opiskelimme sitten venäjää, saksaa, ruotsia tai vaikka englantia.
sekä englanti, ruotsi että saksa kuuluvat germaanisiin kieliin, joilla on paljon yhteistä ja siksi esim. englannin logiikan oppiminen auttaa seuraavan kielen kanssa. Kun taas venäjä on ihan oma pallopelinsä. Lisäksi noissa on paljon vaikutteita latinasta, joka sekin auttaa hahmottamaa kieltä mikä sitten taas näkyy tieteen kielessä ja noi kaikki yhteydet jotenkin tukee toisiaan. Niin että esim. mun mies joka ei ole koskaan lukenut sanaakaan saksaa onnistui suomentamaan yhden lauseen vaan sen perusteella mitä se oli oppinut ruotsin ja englannin tunnilla ja kun osalla sanoista oli lisäksi latinalainen juuri.
Meidän suomenkielisten on joka tapauksessa opiskeltava ihan erilainen sanasto (kuin omassa kielessämme) opiskelimme sitten venäjää, saksaa, ruotsia tai vaikka englantia.
sekä englanti, ruotsi että saksa kuuluvat germaanisiin kieliin, joilla on paljon yhteistä ja siksi esim. englannin logiikan oppiminen auttaa seuraavan kielen kanssa. Kun taas venäjä on ihan oma pallopelinsä. Lisäksi noissa on paljon vaikutteita latinasta, joka sekin auttaa hahmottamaa kieltä mikä sitten taas näkyy tieteen kielessä ja noi kaikki yhteydet jotenkin tukee toisiaan. Niin että esim. mun mies joka ei ole koskaan lukenut sanaakaan saksaa onnistui suomentamaan yhden lauseen vaan sen perusteella mitä se oli oppinut ruotsin ja englannin tunnilla ja kun osalla sanoista oli lisäksi latinalainen juuri.
Ja tämän vuoksi ei ole järkevää opettaa koulussa pakolla toisilleen läheisiä kieliä, vaan pitäisi olla mahdollisuus opiskella juuri eri niitä toisistaan poikkeavia kieliä, esim. englantia, ranskaa ja venäjää. Sitten aikuisena voi tarvittaessa opiskella englannin pohjalta vaikka sen ruotsin, jos siltä tuntuu. Nuorena, kun pää leikkaa, pitäisi panostaa siihen, että oppisi perusteet erityyppisistä kielistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tämän vuoksi ei ole järkevää opettaa koulussa pakolla toisilleen läheisiä kieliä, vaan pitäisi olla mahdollisuus opiskella juuri eri niitä toisistaan poikkeavia kieliä, esim. englantia, ranskaa ja venäjää. Sitten aikuisena voi tarvittaessa opiskella englannin pohjalta vaikka sen ruotsin, jos siltä tuntuu. Nuorena, kun pää leikkaa, pitäisi panostaa siihen, että oppisi perusteet erityyppisistä kielistä.
miten upeaa ja fantastista ruotsin kieli ja kaksikielisyys on, mutta todellisuus menee niin, että ruotsin kielen merkitys on hyvää vauhtia kuihtumassa ihan luonnollista kehityksen myötä. Tässä ei hallitusohjelmat auta! Ei mustaa saa valkoiseksi, vaikka säädettäisiin kymmeneniä lakipykäliä, jotka määräävät mustan valkoiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tähän voi nyt kyllä vain todeta että buahaha :D
Meidän suomenkielisten on joka tapauksessa opiskeltava ihan erilainen sanasto (kuin omassa kielessämme) opiskelimme sitten venäjää, saksaa, ruotsia tai vaikka englantia.
sekä englanti, ruotsi että saksa kuuluvat germaanisiin kieliin, joilla on paljon yhteistä ja siksi esim. englannin logiikan oppiminen auttaa seuraavan kielen kanssa. Kun taas venäjä on ihan oma pallopelinsä. Lisäksi noissa on paljon vaikutteita latinasta, joka sekin auttaa hahmottamaa kieltä mikä sitten taas näkyy tieteen kielessä ja noi kaikki yhteydet jotenkin tukee toisiaan. Niin että esim. mun mies joka ei ole koskaan lukenut sanaakaan saksaa onnistui suomentamaan yhden lauseen vaan sen perusteella mitä se oli oppinut ruotsin ja englannin tunnilla ja kun osalla sanoista oli lisäksi latinalainen juuri.
Eli siis hetkinen. Lähdet olettamuksesta, että kieltä opiskellaan istuen kielityhjiössä kunnes kieli on täysin opittu.
Vieraan kielen opiskelun vaikeuteen vaikuttaa aika perkuleen paljon motivaatio sekä se, että kuuluuko kyseinen kieli arjessa. Latina on vaikea kieli opiskella, koska opiskelu on teoreettista, eikä kieltä käytetä arjessa. Eli aivan sama tilanne kuin suurella osalla suomenkielisiä ruotsin kanssa.
Esim. saksa ja venäjä on kieliä, joita kuulee arjessa ja työelämässä todella paljon englannin lisäksi (jos on hiukankaan viennin tai tuonnin kanssa tekemisissä) Ruotsi sen sijaan on kieli, jota kuulee työelämässä lähinnä silloin jos on ruotsinkielisille suunnatussa aspassa. Edes ruotsinkielisen työnantajani työkieli ei ole ruotsi. Meillä työkielenä on englanti, koska se on ainoa kieli jota jokainen osaa ja kuulee arjessa jolloin se on helppo myöskin omaksua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tähän voi nyt kyllä vain todeta että buahaha :D
opiskellaan päivät pitkät kieliä :D. Että sen perusteella tässä nyt laitetaan Arska opiskelemaan venäjää, se voi sitten aikuisena opetella vaikka huvikseen bulgariaa. Buahahahahahahahahhhahaa
eikä pakkona.
Suomalainen tosin vaikenee jo sillä yhdelläkin kielellä, joten on ihan turhaa opiskella muita kieliä. Suomellahan pärjää maailmalla tosi hyvin. ;-D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[i)Esim. saksa ja venäjä on kieliä, joita kuulee arjessa ja työelämässä todella paljon englannin lisäksi (jos on hiukankaan viennin tai tuonnin kanssa tekemisissä) Ruotsi sen sijaan on kieli, jota kuulee työelämässä lähinnä silloin jos on ruotsinkielisille suunnatussa aspassa. Edes ruotsinkielisen työnantajani työkieli ei ole ruotsi. Meillä työkielenä on englanti, koska se on ainoa kieli jota jokainen osaa ja kuulee arjessa jolloin se on helppo myöskin omaksua
[/quote]
Työelämässä eniten tarvittu kieli on englanti. Sen jälkeen tulevat ruotsi ja saksa ja venäjä, tässä järjestyksessä. Arkielämässä venäjä kiilannee saksan ohi koska Suomessa asuu paljon enemmän venäläisiä kuin saksalaisia, mutta ei kuitenkaan läheskään niin paljon kuin (suomen-) ruotsalaisia ja skandinaaveja.
Venäjän merkitystä työelämässä on liioiteltu siksi että täällä käy paljon venäläisiä turisteja. Mutta se turismi perustuu pelkästään verovapaaseen kauppaan. Jos se loppuu niin vähenee turistienkin määrä. Suomalaisia taas matkailee Venäjällä vain murto-osa siitä kuin mitä matkailee Ruotsissa ja Pohjoismaissa, johtuen Venäjän viisumipakosta ja byrokratiasta josta Venäjä ei halua luopua. Vientikauppa Venäjälle hoidetaan keskitetysti kuten ennen vanhaan. Suuryrityksillä on omat idänkauppaostastot tulkkeineen, ei perusinsinöörin tarvitse venäjää osata, kun on tulkkityttö mukana. Perusinsinöörin olisi sensijaan syytä osata miten ylipäänsä käyttäytyä Venäjällä, ettei ole pakko juoda kaikkea ilmaista viinaa.
Suomenkielinen saa arkikosketuksen ruotsin kieleen katsomalla ruotsinkielisiä TV-ohjelmia tai kuuntelemalal ruotsinkielistä radiokanavaa. Muunkielisiä TV-ohjelmia kuin suomen, englannin ja ruotsinkislisiä näytetään Suomen telkkarissa hyvin vähän. Itse asiassa pitäisi näyttää enemmän mutta kun ihmisiä eivät näytä kiinnostavan muut.
toiset näkevät kielet mahdollisuutena eikä pakkona.
Suomalainen tosin vaikenee jo sillä yhdelläkin kielellä, joten on ihan turhaa opiskella muita kieliä. Suomellahan pärjää maailmalla tosi hyvin. ;-D
Niin, pakollista kielten opiskeluahan kukaan ei ole poistamassa. Mutta halutaan juuri niitä mahdollisuuksia, ja moni muu kieli tarjoaa enemmän mahdollisuuksia kuin ruotsi.
voisivat opiskella kolmea kieltä yhtä aikaa. Jos resurssit riittää hätinä kahteen kieleen, niin pakollisten enkun ja ruotsin jälkeen vapaaehtoisille kielille ei jää tilaa enää lainkaan.
Jollekin, joka on kielissä tosi huono, olisi varmasti tehokkainta opiskella vaan yhtä kieltä koko se aika, kun muut opiskelee useampaa.
Suomenkielinen saa arkikosketuksen ruotsin kieleen katsomalla ruotsinkielisiä TV-ohjelmia tai kuuntelemalal ruotsinkielistä radiokanavaa. Muunkielisiä TV-ohjelmia kuin suomen, englannin ja ruotsinkislisiä näytetään Suomen telkkarissa hyvin vähän. Itse asiassa pitäisi näyttää enemmän mutta kun ihmisiä eivät näytä kiinnostavan muut.
Ei jumankauta mitä perusteluja! Että pitäisi katsoa jotain FST:tä, koska kieltä ei muuten kuule ikinä missään!
Ja hei, meidän TV:ssä näkyy myös mm. saksalainen ja ranskalainen kanava. Että pitäisikö olla pakkosaksa ja pakkoranska, koska näin näppärästi saa arkikosketuksen näihin kieliin?
voisivat opiskella kolmea kieltä yhtä aikaa. Jos resurssit riittää hätinä kahteen kieleen, niin pakollisten enkun ja ruotsin jälkeen vapaaehtoisille kielille ei jää tilaa enää lainkaan.
Jollekin, joka on kielissä tosi huono, olisi varmasti tehokkainta opiskella vaan yhtä kieltä koko se aika, kun muut opiskelee useampaa.
Ruotsissa, jossa kieliopinotja ei sanele yksi rasistinen puolue, tämä on mahdollista. Toisen vieraan kielen tilalla on mahdollista opiskella englannin lisäkursseja.
Olen opiskellut niin saksaa kuin venäjääkin, kuten myös muutamaa muuta kieltäkin.