Vaatekaupan myyjä päästää höyryjä!
Sanon heti alkuun, ennen kuin ehditte toivottaa minulle alanvaihtoa, että piän kyllä työstäni ja asiakaspalvelusta. Joskus vain keittää yli. Toki ystävällisesti hymyilen ja palvelen asiakkaan silloinkin, mutta sisällä kihisee, kun kohdalle osuu esim. seuraavanlainen asiakas:
1. Ensin sanotaan, että katselen vaan, enkä etsi mitään erityistä. Kohta tullaan kuitenkin paljastamaan, että oikeastaan etsiikin ihan tietynlaista paitaa, ja odotetaan minun tekevän sen puolestaan, osaamatta kuitenkaan kertoa mitään johtolankoja siitä mitä etsii. Edes sitä, onko vailla lyhyt- vai pitkähihaista vaatetta. Minun pitäisi siis etsiä täydellinen paita, tuntematta ihmisen makua, tietämättä paidan käyttötarkoitusta tai mitään muitakaan ykityiskohtia. Olen myyjä, en ajatuksenlukija.
2. Asiakas sanoo jakku, mutta tarkoittaa toppi tai hame kun tarkoittaa mekkoa, ja minun pitäisi tämä automaattisesti tajuta.
3.Asiakas, jolla pn vääristynyt kehonkuva. Koon 42 nainen, joka kuvittelee mahtuvansa kokoon 36, ja se on sitten minun vikani, kun ei mahdukaan.
4.Tai sitten nämä, jotka sanovat haluavansa sen vaatteen, joka oli yhdessä näyteikkunoistamme kaksi ja puoli kuukautta sitten. Ne vaihdetaan parhaimmillaan pari kertaa viikossa, eikä niistä pidetä kirjaa. Muistini ei ole rajaton...
5. Ja asiakkaat jotka jättävät hirveän sotkun jälkeensä. Vaatteet sikin sokin sovituskopin lattialla, meikkivoiteella tahrittuna, ja sitten vielä koetetaan tinkiä...
6. Tai ne, jotka tulevat viisi minuuttia ennen sulkemisaikaa, ja kuvittelevat silti voivansa sovittaa 15 vaatetta. Myyjän kohtelias muistutus sulkemisajan lähestymisestä koetaan joko vittuiluna tai jätetään kokonaan huomiotta. Minä saan palkkaa tasan sulkemisaikaan asti, ja vapaaehtoistyö ei kuulu iltasuunnitelmiini.
PUUH! Helpotti. Minkälaisia aasiakaita sinä kammoat?
Kommentit (66)
vessaan liikkeen takahuoneeseen, vaikka lähin yleinen vessa on noin 50 metrin päässä. Ja sitten kun valitellen kieltäytyy ja kertoo, missä lähin vessa on, niin alkaa pahimmillaan kauhea pliis-pliis-ulina.
Meilläkin vessaan kuljetaan varaston ja myyjien sosiaalitilojen läpi, eikä sinne voi mitenkään asiakasta yksin laskea, enkä tietenkään voi jättää myymälätilaa valvomatta, Sitä ei vain jotkut tahdo ymmärtää. Tottakai myötätuntoni on esim. pienen pissahätäisen lapsen äidin puolella, mutta en vain voi sinne ketään päästää. Kerran tuli asiakkaaksi kööri vanhoja ukkoja, joista yksi pyysi päästä vessaan. Kerroin ettei se onnistu, kuten myös syyn. Seuraava kysymys olikin sitten, että onko minulla luuttua. Kun pissa tulee sit alle tähän teidän lattialle!
Hankalia tilanteita. Kauppakeskukset ovat silti suuria ja matka vessaan voi olla enemmän kuin 50 m. Vessa voi olla toisessa kerroksessa jne. ja mutkien takana. Esimerkiksi Turun Hansakortteli on vessojen suhteen melko mahdoton ainakin niille jotka eivät siellä usein liiku.
myyjaa palvelemassa, varsinkin jos on vahan kalliimpi liike, voi jaada valiin. Esim. jos kyselen kokoja, odotan etta myyja etsii sen minulle, eika vain osoita tankoa josta sen voisi loytaa.
Yleensa kun on 1 tai 2 vaatetta kasissa, myyja tulee kysymaan voiko laittaa ne sovituskoppiin odottamaan. Jos ei kukaan ala kysella, alan jo kuikuilla myyjaa avuksi.
Rintaliiviostoksilla esim. Nordstromilla erittain ammattitaitoinen myyja tulee koppiin mittailemaan ja tutkimaan istuvuutta. Ei haittaa yhtaan. Miksi ostaa huonosti istuvia kun samalla hinnalla+myyjan asiantuntemuksella saa hyvat ja mukavat.
Kerran tarvitsin pikaisesti uimapuvun kylpylareissua varten. Soitin kauppaan (tais olla just Nordstrom) etta tarvittaisiin kokoa XX, musta, voitko laittaa valmiiksi kun tulen ruokatunnilla. Olivat odottamassa, karsin pois tyyliltaan sopimattomat, sovitin kahta, maksu+ulos alle 20 min.!
asuessani jenkeissä opin nauttimaan palvelusta ja ottamaan kaiken hyödyn irti. Kun käyn alusvaateostoksilla joka toinen painajainen farkkujen jälkeean, todellakin haluan että myyjä tsekkaa koot ja hakee uusia minulle ettei minun tarvi pukea uudelleen.
Olkaa onnellisia että on myyjiä auttamassa. JOs ahdistutte avusta ja tarjoamisesta, niin tilatkaa herrantähden vaatteenne sieltä ellokselta tai hm:sta ;)
t. se edellinen
Sisällä kihisee, kun kohdalle osuu esim. seuraavanlainen asiakas:
1. Ensin sanotaan, että katselen vaan, enkä etsi mitään erityistä. Kohta tullaan kuitenkin paljastamaan, että oikeastaan etsiikin ihan tietynlaista paitaa, ja odotetaan minun tekevän sen puolestaan, osaamatta kuitenkaan kertoa mitään johtolankoja siitä mitä etsii. Edes sitä, onko vailla lyhyt- vai pitkähihaista vaatetta. Minun pitäisi siis etsiä täydellinen paita, tuntematta ihmisen makua, tietämättä paidan käyttötarkoitusta tai mitään muitakaan ykityiskohtia. Olen myyjä, en ajatuksenlukija.
2. Asiakas sanoo jakku, mutta tarkoittaa toppi tai hame kun tarkoittaa mekkoa, ja minun pitäisi tämä automaattisesti tajuta.
3.Asiakas, jolla pn vääristynyt kehonkuva. Koon 42 nainen, joka kuvittelee mahtuvansa kokoon 36, ja se on sitten minun vikani, kun ei mahdukaan.
4.Tai sitten nämä, jotka sanovat haluavansa sen vaatteen, joka oli yhdessä näyteikkunoistamme kaksi ja puoli kuukautta sitten. Ne vaihdetaan parhaimmillaan pari kertaa viikossa, eikä niistä pidetä kirjaa. Muistini ei ole rajaton...
5. Ja asiakkaat jotka jättävät hirveän sotkun jälkeensä. Vaatteet sikin sokin sovituskopin lattialla, meikkivoiteella tahrittuna, ja sitten vielä koetetaan tinkiä...
6. Tai ne, jotka tulevat viisi minuuttia ennen sulkemisaikaa, ja kuvittelevat silti voivansa sovittaa 15 vaatetta. Myyjän kohtelias muistutus sulkemisajan lähestymisestä koetaan joko vittuiluna tai jätetään kokonaan huomiotta. Minä saan palkkaa tasan sulkemisaikaan asti, ja vapaaehtoistyö ei kuulu iltasuunnitelmiini.
inhoat joka ainoaa asiakasta, joka putiikkiinne erehtyy.
Eilen oli oma eka työpäivä vaatekaupassa. En ole koskaan viettänyt kamalampaa päivää. Kukaan asiakas ei ollut hankala,eikä epäystävällinen, vaan työnantaja! Se tantta juorusi toisen myyjän kanssa kaukaisessa nurkassa niin ettei varmasti nähnyt tai kuullut minua, ja tuli sitten paasaamaan asiakkaiden lähdettyä etten juttele asiakkaille tai katso heitä. JOKAISELLE olin jutellut mukavia ja usean saanut jopa nauramaan, ja aina pidin katsekontaktia kun puhuin tai otin vaatteita vastaan. Olin aktiivinen ja kiertelin viemässä sovituskopeista sinne jätettyjä vaatteita paikoilleen ja nostelin lattialle pudotettuja vaatteita. Usein tuli uusia juttuja kassakoneella (esim. alennukset ja palautukset) eikä silloin minua ohjaamaan laitettua myyjää näkynyt missään, koska hän vain viikkasi pipoja varastoon. Päivän päätteeksi en saanut ainuttakaan kehua, pelkästään valitusta "tylystä käytöksestä". Tuntuu että kohtelu oli tosi epäasiallista työnantajan puolelta. Liekkö kyseessä joku sitkeystesti tai muu vastaava, tai sitten työnantaja vain on mulkvisti...
[quote author="Vierailija" time="22.06.2011 klo 15:50"]
vaatekauppojen myyjissä kun ne aina kysyvät sitä voivatko auttaa tms. vaikka olen vasta astunut liikkeeseen ja vasta katson mitä heillä siellä on myytävänä.
Minusta kontaktiksi riittää aivan mainiosti se hei, päivää tai nyökkäys kun asiakas tulee liikkeeseen niin pitkäksi aikaa. Kyllä asias sitten pyytää myyjän apua jos tarvitsee. Ainakin minä teen niin.
Kamalinta oli kun yhdessä liikkeessä kaikki paikalla olevat 4! myyjää vuoron perään kysyivät voivatko auttaa/tarvitsenko apua. Päätin vaihtaa maisemaa neljännen kyselyn jälkeen enkä ihan lähiaikoina kurkannut siihen vaatekauppaan uudelleen.
[/quote]
Juu olin itse töissä vaatekaupassa ja meidät pakotettiin tarjoamaan apua HETI. Ehdotin pomolle että eikö voisi tervehtiä ja sitten hiippailla apuja tarjoilemaan kun on hetken kierrellyt. Ei kuulema käy koska kimppuun pitää käydä heti. Kauppias ei näe asiakasta normaalina täyspäisenä ihmisenä vaan rahana, ja siitä täytyy taistella vaikka järki sanoo vastaan. Kun pomon silmä vältti niin en vainonnut asiakasta heti alkuun vaan tervehdin ja menin siihen lähistölle tekemään muka jotain hyllynjärjestelyä, että olin tarvittaessa käytettävissä ja sitten saatoin samalla kysyä että voinko auttaa. Mutta tuntui vastenmieliseltä hyökätä asiakkaan luo jo ennen kuin koko keho oli edes liikkeen sisällä. :( Mutta minkäs teet jos myymäläpäällikkö huohottaa niskaan kun ketjun isot jehut sanoo että liike lopetetaan jos ei tuu myyntiimyyntiimyyntii. :(
Mä en itse muuten shoppaile vaateketjuissa, niissä ei ole asiakkaalla mitään arvoa. Paskaa laatua, ylihinnoiteltuna ja yksilöllisyydestä ei tietoakaan. Mutta näköjään ihmiset eivät vaan halua mitään muuta.
Mä kysyin yhen kerran joltain äijältä että tarvitsetko apua? Ukko vastas vittumaisesti : Näytänkö vammaselta??? :DD
En kysyny sen jälkeen keltään tuolla tavalla. :D
[quote author="Vierailija" time="23.06.2011 klo 09:04"]
6. Tai ne, jotka tulevat viisi minuuttia ennen sulkemisaikaa, ja kuvittelevat silti voivansa sovittaa 15 vaatetta. Myyjän kohtelias muistutus sulkemisajan lähestymisestä koetaan joko vittuiluna tai jätetään kokonaan huomiotta. Minä saan palkkaa tasan sulkemisaikaan asti, ja vapaaehtoistyö ei kuulu iltasuunnitelmiini. PUUH! Helpotti. Minkälaisia aasiakaita sinä kammoat?
Eli tämä ärsyttää minuakin. Eli kun myymälä on menossa muutaman minuutin päästä kiinni, niin tullaan ostoksille. Minulla loppuu 15 min päästä kaupan sulkemisesta työaika jase on tarkoitettu ihan muuhun ja jos asiakkaita on vielä 5 min yli, niin omalla ajalla tehdään muut iltahommat töissä. Palkka kun on muutenkin niin pieni.
[/quote]
Vihasin vaatekaupassa työntekoa argh. Yksi muija sovitti vittumaisen verkkaisesti vaatteita vielä tasalta, vaikka olin sanonut sille jo varttia aiemmin että suljen liikkeen tasalta että jos haluaa voi ostaa vaikka kotisovitukseen avokaupalla. Oli kuin en olis ollu olemassakaan ja mulkoili ylimielisenä. Tasalta laitoin sitten valot pois, suljin stereot ja laskin kassan (muija edelleen verhojen takana) ja sitten menin kopin luo ja sanoin että laitan kohta hälyt päälle, täältä ei pääse sitten enää ulos. :D Nainen tuli sieltä vittuuntuneena ja rynttäsi ne vaatteet lattialle. Päätin laittaa ne hyllyyn aamulla. Kerroin asiasta myymäläpäällikölle joka nauroi ja sanoi että ihan oikein teit, on väärin toisia asiakkaita kohtaan jos jotkut asiakkaat saa privaattishoppailu aikaa, plus että hän ei mielellään maksa turhista ylityötunneista.
Varmaanhan joku sanoo että olisi pitänyt jäädä odottamaan että se nainen EHKÄ ostaa ja palaa uudelleen liikkeeseen, mutta eihän nyt helvetti voi vaan kuvitella kukaan että liikettää pidetään auki juuri hänen takiaan. :D
vessaan liikkeen takahuoneeseen, vaikka lähin yleinen vessa on noin 50 metrin päässä. Ja sitten kun valitellen kieltäytyy ja kertoo, missä lähin vessa on, niin alkaa pahimmillaan kauhea pliis-pliis-ulina.
Meilläkin vessaan kuljetaan varaston ja myyjien sosiaalitilojen läpi, eikä sinne voi mitenkään asiakasta yksin laskea, enkä tietenkään voi jättää myymälätilaa valvomatta, Sitä ei vain jotkut tahdo ymmärtää. Tottakai myötätuntoni on esim. pienen pissahätäisen lapsen äidin puolella, mutta en vain voi sinne ketään päästää. Kerran tuli asiakkaaksi kööri vanhoja ukkoja, joista yksi pyysi päästä vessaan. Kerroin ettei se onnistu, kuten myös syyn. Seuraava kysymys olikin sitten, että onko minulla luuttua. Kun pissa tulee sit alle tähän teidän lattialle!
ajankohtainen aihe, kun Alet päällä;)
..niin ihan alkaa naurattaa, koska tiedän että ne yrittää pakkomyydä. Mielellään se 3 tuotetta myytävä /per asiakas. Kyllä siinä menee työstä ilo, jos sun on PAKKO tyrkyttää ja sitä vielä kytätään.
Niin läpinäkyvää touhua, hyi helvetti. Asiakkaalle pitää antaa tilaa ja homma etenee miten etenee.
T. Se ex vilan myyjä
inhoan tuota tyrkytystä. Ja sitä että myyjä tulee pyytämättä huutelemaan sovituskopin verhon taakse, pahimmillaan jopa kurkkimaan sinne ja tunkee väkisin lisää vaatteita sovitettavaksi.
että sano heti niille myyjille, että me emme tarvitse apua! Häntä ärsyttää äärettömän paljon se, että ei saa rauhassa katsoa valikoimaa.
Itsekään en yleensä tiedä, mitä olen oikeasti ostamassa eli ajatus on suunnilleen "mekko Salla-serkun synttäreille". Ei myyjän tarvitse lukea ajatuksiani, koska yleensä niitä ei ole, en tiedä, mitä haen-. Kunnes se onkin siinä rekissä, yhtä hyvin toppi, mekko, jakku tms. vaikka mekkoa luulin etsiväni.
Olen opetellut sanomaan, että kiitos, en kaipaa apua, mutta osaan sitä kyllä pyytää tarvittaessa. Ja 2 min kuluttua myyjä on taas kimpussa...
Ymmärrän ärsytyksenne, mitä tässäkin ketjussa toitte esille.
Mutta sitten ihan vaan ohis: minkä ihmeen takia vaatekaupoissa ne vaatteet on esillä ihan miten sattuu? Miksei ne ole järjestelmällisesti laitettuna? Esim. olin ostamassa itselleni toppeja. Löysin yhden ihan kivan mallisen, mutta väri vähän arvelutti. Jatkoin kaupassa kiertelyä muitakin vaatteita katsellessani, ja sit kyseistä toppia tulikin sitten vastaan ainakin kolmessa eri värissä. MIKSI niitä ei voisi kaikkia laittaa esille siihen yhteen ja samaan kohtaan???
kun esim. Tampereen Only/VeroModassa myyjät TERVEHTIVÄT! Siinä on se joku "miesten" osasto ensin, jo siinä myyjä yleensä sanoo "hei". Mutta itse liikkeessä saa olla rauhassa, eli huomataan ja tervehditään, sitten saa olla rauhassa katsella. Ja jos kysyttäävää tulee autetaan, esim. farkuissa on etsitty oikeata kokoa ja kun on ollut loppu on tilattu kokoa liikeeseen. Ja jos pari sanaa vaihtanut myyjien kanssa, niin usein huikkavat sovituskopin takaa "no mites ne sopi" tmv. mutta EIVÄT tyrkyttävään tyyliin, vaan juuri siihen OIKEAAN tapaan että jos jostain eri kokoa kaipaa, sano vaan tuon ettei tarvitse itse ko. kokoa hakemaan. Ja parasta tuossa on se, että myyjät (ainakin minun silmissäni;) nuoria, eli palveluasenne heillä kohdillaan :)
Ja se mitä kaipaan kaupoissa (toimii yleensä esim. Stocalla hyvin) että myyjä huikkaa jossain vaiheessa kopeille (ei siis minulle vaan yleisesti) kaipaako joku apua. Voi siis pyytää esim. toista kokoa ilman että pitää itse laittaa kaikkia vaatteita päälle, mikä ikävää varsinkin talvella jos vaikka rintaliivejä sovittelee.
Ja se mikä ärsyttää on liian täyteen tumpatut vaatetangot!!! Usein en jaksa edes katsoa niitä, koska jos tanko täyteen ahdettu en saa sieltä hyvin omaa kokoani, tai tarkemmin jo sen oman koon etsiminen on vaikeaa koska tanko täyteen ahdettu.
Ja hyvä juttu on myös se, että sovituskoppien vieressä on tanko "tähän voit jättää sovittamasi vaatteet", sillä aina niitä ei jaksa/muista viedä omalle paikalle, +on ikävää mennä sovituskoppiin joka täynnä aiempin kävijöiden jättämiä vaatteita. Ja kyllä: vien lähes aina sovittamani vaatteet paikoilleen, mutta joskus voi olla kiire/esim. alusvaatteita vaikea laittaa "nätisti" henkareihin takaisin. Monissa myymälöissä rintaliivit on laitettu nätisti, kun sovittaa pitää olkainten hihnoja pidentää jne. ja kamala vaiva saada ne taas kunnolla henkareihin...
minä taas pidän siitä että vaatteet ovat värien mukaan! Niin pääsee katsomaan että mitä löytyy siinä ja siinä värissä. Joissakin vaatekaupoissa (en taida olla Suomessa?) on myös hyvä juttu kun siinä vaatteen lapussa on esimerkiksi valmoinen, pinkki, musta, turkoosi ympyrä, tietää että noissa väreissä on on samaa vaatetta. Ja sekin hyvä jos vaatteessa lukee koot missä sitä saatavana, esimerkiksi xs-xl tai 75B-85D niin ei turhaan etsi olematonta.
ja katsoa miten myyjät toimii. En ole ennen käynyt ja läheisessä kauppakeskuksessa on Vilan liike :D
vaihtavan järjestystä monta kertaa viikossa. Se on tosi ärsyttävää. Joskuskin piti äkkiä hakea joku paita, mitä olin edellisella kerralla hipelöinyt, niin eipä ollut enää samassa paikassa ja oli pakko koluta koko myymälä läpi. Jos olisin nähnyt myyjän olisin piruuttani kysynyt että missä niitä paitoja on jotka oli toissapäivänä tässä.
Ymmärrän kyllä että vaihdellaan järjestystä että asiakkaan on pakko kierrellä ja mahdollisesti löytää jotain uuttakin, mutta perkele, joku jatkuvuus sentään.
Lisäksi vielä tuosta myyjän avun tarjoamisesta. On todella vaikea miellyttää kaikkia. Itse olen niitä, jotka kyllä pyytävät apua, jos tarvitsevat. Mutta hitto vie, kun on niitäkin (esim. äitini) joka haahuilee kaupassa ja suuttuu jos myyjä ei tule palvelemaan.
Myyjän osa on kyllä aika hankala, pitäisi olla paikalla ja tavoitettavissa, mutta ei kuitenkaan liian tyrkky. Minusta on ärsyttävää, kun jotkut myyjät tulevat tosi läpinäkyvästi "järjestelemään" vaatteita aina selän taakse ja vähän niinkuin kytikselle. Olen varmaan niin epäluotettavan näköinen, että pitää tarkkailla. Välillä vaihdan ihan tämän takia kauppaa.
Minusta asiakkaan huomaaminen kauppaan tullessa riittää aivan mainiosti aluksi. Ja tietenkin tervehtiminen. Viestitään, että ollaan huomattu ja saa tulla kysymään jos jotain tulee. Noh, näiltä vanhemmilta ihmisiltä tulee kyllä helpommin kysyttyä heti tarvitaanko apua. Aina ei vaan voi osata aavistaa asiakastyyppiä.
Myyjä itsekin
Tyrkyt myyjät on ärsyttävintä mitä tiedän. Ehkä tämä on myös suomalainen luonteenpiirre, mitä ulkomaisten ketjujen omistajat ja kouluttajat eivät ymmärrä. Ei normaali suomalainen ihminen halua, että joku kyylää koko ajan, vaan halutaan rauhassa etsiä ja katsella.
Myös tyo vaatteiden levittäminen ympäri kauppaa on rasittavaa. Oletan, että siinäkin on kyse samasta yrityksestä saada ihmiset käymään koko kauppa läpi ja tekemään heräteostoksia. Itse haluaisin, että housut olisivat yhdessä paikassa, puserot toisessa ja mekot kolmannessa, mutta niinhän se ei ole, vaan samankinmallin eri värit on ripoteltu ympäri kauppaa muiden vaatteiden kanssa sikin sokin. Omalla kohdallani taktiikka ei toimi - jos myymälä on liian sekava, niin lähden kokonaan pois ja moni kiinnostava tuote voi mennä ohi, koska en jaksa kiertää joka rekkiä katsomassa, mitä takaa löytyy... Ylipäänsä kaupat on nykyisin tehty ilmeisesti sellaisille shoppailumaanikoille, jotka aina kiertävät joka tangon ja kaupan perusteellisesti eivätkä minun laisilleni, jotka etsivät housuja silloin kun tarvitsevat housuja ja puseroa silloin kun on puseron tarvetta.
sovituskopin takana tai pakkomyynyt mitään. Itse asiassa viimeksi kun kysyin myyjältä jotain, niin vastaus oli tasoa "en kyl yhtään tiedä"... Kysyin että mitä materiaalia jokin minulle entuudestaan tuntematon materiaali oli, eli oliko luonnonkuitua vai jotain tekokuitua. Jäi sekin rätti ostamatta.
jossa on paljon erilaisia metritavaroita myytävänä. Mattoa, vahakangasta jne. Leikkuupisteillä ei ole koko ajan henkilökuntaa, mutta on ilmoitus, että tuotteita voi leikata vain myyjä, ja ohje mistä myyjän löytää. Kassa ei edes tiedä tuotteen hintaa, jos myyjä ei ole kirjoittanut mukaan lappua. Vaan ei, suomalainen mies menee ja leikkaa itse. Sörhii väärällä tekniikalla ja välineellä, leikkaa vinoon ja pahimmillaan tekee viiltoja sivullekin päin. Sitten kun myyjä ennättää paikalle valehdellaan vielä tuotteen mitta. Eikä tajuta edes nolostua, kun se tarkistettaessa on ihan jotain muuta...