Ratsasin äsken 15v teinin huoneen - mitä nyt?
Kyllä, minkäkin olen periaatteessa sitä mieltä, että ei ole lupaa köntätä teinin huonetta. Hänelle on kuitenkin ilmoitettu, että jos vanhemmilla on perusteltu oikeus epäillä sääntöjen rikkomista, on meillä oikeus hänen huoneensa tarkistaa.
Tarkistuksissa on aikaisemmin löytynyt muilta kadonneita tavaroita, kuten äidin kännykkä, isän muistitikku, siskon koulukirja. Kadonneet siis mystisesti ja hän pyhästi vakuuttanut, että ei tiedä niistä mitään. Halunnut tehdä kiusaa, kun vapauksia on rajoitettu (esim. kotiintuloaika).
Kerran tuli tupakalta haisevalta kotiin ja seuraavana päivänä patjan alta löytyi pari tupakka-askia.
Nyt hain huoneesta taas yhtä mystisesti kahdonnutta tärkeää tavaraa, mutta mitä löytyikään. Karpalolonkeroita viisi tölkkiä. Tein tölkkeihin pienen pienen reiän ja valutin sisällön lavuaariin.
Harmittaa: arvasin ,että tämä jossain vaiheessa tulee esiin. Harmittaa kuitenkin taas myöntää teinille, että huonetta on pengottu (muistan viekäkin ihan vastaavan tilanteen omasta nuoruudestani). Palautin tölkit koskemattoman näköisenä takaisin ja mieli tekisi olla asiasta hiljaa.
Vastuuntuntoisena äitinä kuitenkin otan asian esille ja kysyn perusteluita, eikö?
Huoh tätä kapinoivaa nuorta naista! Aina kyseenalaistanut säännöt, ihan toisin kuin perheen muut lapset
Kommentit (69)
Huhhuh!
Ihan kauheesti et saa ainakaan luottamusta kasvatettua välillenne tollasella kyyläämisellä. Multa menis ainakin kunnioitus sua kohtaan ihan täysin.
Mulla on 20v ja 17v. Eipä ole tollasia ongelmia ollut, sillä keskinäinen kunnioitus ja puheyhteys ovat kondiksessa.
oli tehdä reiät ja valuttaa neste? ja palauttaa koskemattoman näköisenä? siis oikeasti ihan uteliaisuutta.
JOskus on rikottava niitä omiakin moraalisääntöjäkin ihan vain kasvatuksen takia. Mikä olisi vaihtoehto? Että muu perhe menettää tavaroitaan ja ostaa uusia, kun tämä yksi tekee kiusaa? Että teini saa juoda lonkeronsa ja pitää tupakkansa, koska kukaan ei saa hänen huoneenseensa koskea?
Luottamus ansaitaan. Jos ei ole syytä epäillä tällaisista asioista, ei ole syytä ratsata huonettakaan. Jos kuitenkin toinen käyttäytyy epäluotettavasti ja antaa aihetta epäilyyn, joudutaan yksityisyyttäkin rikkomaan. Tämän vain selität sille teinillesi, joka tietysti on (syystäkin?) raivoissaan. Hän ei näe perusteluja oikeutettuina, mutta tajuaahan hänkin, että hän on tehnyt väärin. Jos häneen ei voi luottaa, ei hänellä ole noita itsestään selviä oikeuksiakaan.
Tsemppiä taisteluun, ap. Välittävä äiti jaksaa taistella, välinpitämätön äiti luovuttaa ja raukkisäiti ostaa ne lonkerot teinilleen itse, jotta teini rakastaisi häntä... Olet valinnut oikean (ja vaikean) tien!
ja annettava joku rangaistus.vaikka itselläni ne ei tehonneet,kapinoin vain lisää,kunnes viimein aika teki tehtävänsä ja kasvoin.
Eikö toi, että raukka parka vie (passiivi-aggressiivisesti) perheenjäsenten tavaroita, herätä sua miettimään?
Huhhuh!
Ihan kauheesti et saa ainakaan luottamusta kasvatettua välillenne tollasella kyyläämisellä. Multa menis ainakin kunnioitus sua kohtaan ihan täysin.
Mulla on 20v ja 17v. Eipä ole tollasia ongelmia ollut, sillä keskinäinen kunnioitus ja puheyhteys ovat kondiksessa.
Teinejä on monenlaisia. On helppoa ajatella, että on itse onnistunut kasvattajana, kun omat teinit eivät kapinoi. Tuollainen ei kuitenkaan auta ap:tä, pääset vain itse kehuskelemaan. Miten itse olisit toiminut tässä tilanteessa? Kunnioittanut teinin yksityisyyttä ja jättänyt tupakat ja alkoholit huoneeseen, ostanut uudet kännykät ja muut tavarat ja uskotellut itsellesi, että lapsestasi kasvaa rehti ja rehellinen, kun et vain avaa hänen huoneensa ovea? Voi niitä ongelmia lakaista maton alle mutta niin ei ratkota ongelmia.
Mistähän syystä meillä ei ole lainkaan tollasia ongelmia, vaikka emme ole lainkaan harrastaneet epäreilua vallankäyttöä?
Esikoinen kyseli 15-vuotiaana, saisiko juoda muutaman siiderin. Funtsailin sitä juttua pari päivää, ja totesin, että ehkä vielä ooteltas vähän aikaa.
Okei, sanoi tyttö, ja odotti 17v asti.
Sama muidenkin hommien kanssa, vaikka meillä ei koskaan huudeta, ratsata eikä muutenkaan ylitetä inhimillisiä rajoja.
Eikö toi, että raukka parka vie (passiivi-aggressiivisesti) perheenjäsenten tavaroita, herätä sua miettimään?
automaattisesti kärsimässä ja asioissa oikeassa, vaan tarvitsevat kyllä peräänkatsomista, rajoja ja kuriakin. Päätäkö pitäisi silitellä jos esim. kotiintuloajoista ei pidetä kiinni?
Onko sellainen hankala teini, jolla on viisi karpalo-lonkeroa huoneessaan? :)
Mä olen tehnyt työurani lastensuojelussa, ja todennut myös siellä keskinäisen kunnioituksen ja rakkauden voiman.
Nuorillekin tulee asettaa rajat ja määrätä rangaistus. Anteeksipyyntö nuorelta on paikoillaan ja aikuiselta vastuunotto.
kun sinulla on kiltti ja kuulias teini niin ne kaikki muutkin on samanlaisia!?? Entäs jos se tyttösi olisikin mennyt salaa hommaamaan ja juomaan ne siiderit? Olisit hymistellyt vaan?
Mistähän syystä meillä ei ole lainkaan tollasia ongelmia, vaikka emme ole lainkaan harrastaneet epäreilua vallankäyttöä? Esikoinen kyseli 15-vuotiaana, saisiko juoda muutaman siiderin. Funtsailin sitä juttua pari päivää, ja totesin, että ehkä vielä ooteltas vähän aikaa. Okei, sanoi tyttö, ja odotti 17v asti. Sama muidenkin hommien kanssa, vaikka meillä ei koskaan huudeta, ratsata eikä muutenkaan ylitetä inhimillisiä rajoja.
Niin palstaa, niin palstaa. Tuollainen ei todella auta ap:tä, käännätte vain puukkoa haavassa. No, mutta se vissiin on joidenkuiden palstamammojen tarkoituskin; brassailla omilla teoillaan muiden kysyessä ihan vilpittömin mielin apua johonkin ongelmaan.
On selvä, että jos vanhemmat rääkyvät päät punaisina huoneen siivoamisesta ja muista irrationaalisista rajoista ennemmin, kuin keskustelevat etiikasta ja syvemmistä arvoista, niin etiikka ei sisäisty.
ovat noin lapselliset niin ei ihme ettei homma toimi. Keskustelu olisi tuossakin ollut paikallaan. Meillä puhutaan kaikki asiat halki enkä koskaan pengo lasteni tavaroita/huonetta.
Vanhemmilla on kasvatusvastuu omien periaatteittensa mukaisesti. Sääntörikkomuksista seuraa sanktio. Rajojaan ja itseään etsivän nuoren vanhempi ei ole helppo olla.
Katso, miten reagoi, ja sanot sitten itsekin, ettet tiedä asiasta mitään. Jospa tajuaa fiksuna tyttönä pikku vinkin, että valehtelu on aika typerää, jos toinen kuitenkin tietää, että on vastapuolen sormet pelissä...
Ja toisaalta, jos marisee huoneen penkomisesta, voit sanoa, että hän ei ole osoittanut pitävänsä sääntöjen kunnioittamisesta. Kyllä tuon ikäisen järkeen pitäisi jo moni asia käydä, eri juttu pienempien kanssa...
Eikö kannattaisi keskustella asiat halki, ja jos epäilette että teini piilottelee huoneessaan muiden tavaroita yms., niin antaa aluksi mahdollisuuden itse nuorelle myöntää tekonsa, eikä mennä salakavalasti tämän huoneeseen nuuskimaan. Sanoo nuorelle, jos on menossa huoneeseen. Teini tarttee kuitenkin omaa yksityisyyttä, eikä luottamusta synny, jos ei voi luottaa edes siihen, että vanhempi kunnioittaa omaa tilaa ja yksityisyyttä.