Miksi hitossa kissojen pitää kantaa ne kuoleet hiiret kotiovelle

Meidänkin kissa teki niin. Se ei edes syönyt niitä.

eh he he.. oli pakko. No joo en tiedä miksi ne kantaa ne kotivelle tuo sulle evästä?

Saalistusvietti ja muu eläimelläkin! ;)

Jos ne katit meinaa, että isäntäväki kuoloo nälkään ihan just.

HYI YÖK,MISTÄ SE NIITÄ LÖYTÄÄKI!

Sun pitää kiittää kissaa,sehän tuo hiiret koska haluaa osallistua perheensä ruokintaan.

mutta vaikka asuttekin maalla, niin kyllä kissa on aika tehokas tuhoamaan alueensa alkuperäiseläimistön. ennenkaikkea huolestuttaa linnut, jotka nyt ovat juuri pesimässä.



http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/06/1347727/luonnossa-lisa…

ja itseasiassa kissa saa ulkoilla vapaana, jos se ei mene lasten leikkipaikoille, yleisille uimarannoille yms.

ja tarjoilla kissalle kultalautaselta.

lähinnä myyriä. Naapuritkin kiittelee, että meillä on kissoja kun on myyriä niin paljon.

Minusta ne on vaan niin kamalia :S



ap

mä asun ihan maalla, ja silti mun pihassani hyppelee (jopa auton ja talon katolle kiipeävät) kuseksimassa naapurin ulkokissoja. Joku päivä vielä väännän niskat niiltä nurin, sori vaan.

Naapureihin on matkaa satoja metrejä, peltoa ja pusikkoa, mutta silti ne perhanan otukset ovat kusemassa mun kasvimaahani ja marjapensaisiini.

Eläinrääkkääjä sä olet pitämällä kissaasi vapaana.

muutaman kerran on ollut sulkia pihalla.

Mutta luulisin, ettei ne nyt ihan linnunpesiä kyttää kun aika laiskoilta ne aina tossa pihapiirissä näyttää. Yönaikana imestyy joku jyrijä oven eteen tai ainkin osa siitä. YÄK.

ap

ja itseasiassa kissa saa ulkoilla vapaana, jos se ei mene lasten leikkipaikoille, yleisille uimarannoille yms.

et voi tietää missä kissasi kulkee. Vaikkapa naapurin lasten hiekkalaatikolla.

Oli kovin tyytyväinen ollut kuulemma. Kookas kissa se oli, mutta kyllä mä silti vähän ihmettelen miten se on sen jäniksen sinne saanu raahattua. Kyllähän sellasesta suorituksesta kehuja jo vähän ansaitseekin :D

mä asun ihan maalla, ja silti mun pihassani hyppelee (jopa auton ja talon katolle kiipeävät) kuseksimassa naapurin ulkokissoja. Joku päivä vielä väännän niskat niiltä nurin, sori vaan.

Naapureihin on matkaa satoja metrejä, peltoa ja pusikkoa, mutta silti ne perhanan otukset ovat kusemassa mun kasvimaahani ja marjapensaisiini.

Eläinrääkkääjä sä olet pitämällä kissaasi vapaana.

täällä kulkee paljon muitakin kissoja, eikä meillä missään kissankusi haise. Meidän kissat on leikattu ja niilla on sisälläkin vessa jossa käyvät joskus.

ap

"Kissa sisälle vai ulos? - Omistajan valinta ja vastuu

Kevät on tulollaan, ja kissojen mourunta on jälleen alkanut. Monet omistajat laskevat leikkaamattomatkin lemmikkinsä vapaaksi. Naapurisopu rikkoontuu, kun kissat mellastavat ulkona ja merkkailevat reviiriensä rajoja. Kollien öiset tappelut aiheuttavat raivoa naapureissa, itse eläimille haavoja tai jopa katoamisia. Kesäkissojen hankkiminen aloitetaan ja kesän tullen alkaa löytyä yhä enemmän kuolleita huono-onnisia teiden varsilta. Vanhat, syvälle juurtuneet asenteet ovat edelleenkin suurin tällaiseen välinpitämättömyyteen.



Maalaistalojen isäntien ja emäntien kissanarvostus on usein heikoin. Monesti kuulee sanottavan: "Kyllä ne on aina pärjänny", "Ennen vanhaankin pidettiin navettakissoja", "Mitä nyt yhdestä kissasta". Tällainen vanhoillinen ajattelutapa koituu monen maalaiskatin kohtaloksi sen lähtiessä hieman tavallista pidemmälle reissulle tai päätyessä ketun, ilveksen tai huuhkajan ruokalistalle. Hyvin usein myös naapurit päästelevät toistensa kissoja hengiltä. Kissaa on aina pidetty yhtenä itsenäisimmistä eläimistä, usein ehkä liiankin itsenäisenä. Syy siihen, miksi taajamissakin kulkee kissoja vapaana, on niiden huolettomuus, itsenäisyys ja viihtyminen seikkailu- ja saalistusmatkoilla. Tämän pidemmälle omistajat eivät sitten ajattelekaan. Tietämättömyys rakasta lemmikkiä uhkaavista vaaroista ja sen aiheuttamista haitoista kostautuu ennemmin tai myöhemmin. Kissa vain yksinkertaisesti katoaa. Hyvällä onnella omistaja voi saada selville, mihin se katosi tai mikä sen turmioksi koitui.



Kissalla on hirvittävästi vaaroja sen kuljeksiessa yksin ulkona. Vapaana kulkevan kissan keskimääräinen elinikä onkin noin 2-4 vuotta riippumatta siitä, ulkoileeko se maaseudulla vai taajamassa. Hyvin hoidettu sisäkissa saavuttaa usein 15-20 vuoden iän. Suurin näiden vapaasti kulkevien petojen vaaroista on ihminen. Hirvittävän iso osa joutuu vuosittain liikenteen uhriksi. Yliajetut jätetään yleensä tienposkeen muiden huolehdittaviksi, oli eläin sitten elävä tai kuollut, jos nyt ylipäänsä vaivaudutaan pysähtymään ja katsomaan. Kissanvihaajat ovat toinen vaaranaiheuttaja. Ihmisillä on tunnetusti mitä hirveimpiä harrastuksia, ja joillakin on elämäntehtävänä kissojen kiduttaminen ja tappaminen, mikä on täysin vastoin lakia ja moraalia, mutta harvoin näitä mielenterveysongelmaisia kiinni saadaan.



Kissojen vapaanapitäjät tulevat harvoin ajatelleeksi Suomen petoeläimiä — varsinkin ilveskanta on alkanut elpyä. Ilveksiä, kettuja sekä kanahaukkoja voi tavata taajamienkin lähistöillä, mutta eritoten maaseudulla. Myös huuhkajalle kissa on mieluinen saalis. Vaikka kissa tällaisen pedon hyökkäyksestä elävänä selviäisikin, olisi se todella huonossa kunnossa eikä välttämättä pystyisi palaamaan kotiin.



Eläinlääkäreille tulee jatkuvasti tappeluissa pahasti loukkaantuneita kissoja, koska etenkin leikkaamattomat kollit ottavat yhteen hyvinkin raivoisasti. Pienetkin karvojen suojissa olevat purema- ja raapimahaavat voivat tulehtua pahasti, ja tulehdus saattaa levitä kehon muihin osiin. Alakynteen jäänyt kissa voi joutua myös karkotetuksi kotiseuduiltaan eikä palaa kotiin.



Jos kissa eksyy talvella, se voi paleltua ja nääntyä nälkään. Varastot, tallit, navetat ynnä muut ulkorakennukset ja puut ovat paikkoja, joihin taiturimaisinkin kiipeilijä helposti jää loukkuun. Rotanmyrkkyä syömällä tai jäähdytysnestettä juomalla se järjestää itselleen nopean eläinlääkärikäynnin, mikäli omistajat sen tajuavat viedä. Sananlaskun mukaan kissalla on yhdeksän henkeä, mutta ulkona olevista vaaroista ei välttämättä selviäisi edes yhdeksällä, saatika sitten yhdellä.



Vapaasti kuljeksivista kissoista aiheutuu kaupunki- ja taajama-alueilla suoranaista haittaa naapurustolle, mikä ilmenee yhä leviävänä, niihin kohdistuvana, vihana. Paitsi että kissat ovat haittana naapureille, ne myös verottavat Suomen luonnonvaraisten eläinten populaatioita joillakin alueilla. Ruotsalaistutkimuksen mukaan kissojen kynsiin jää Suomessa vuosittain yli kuusi miljoonaa lintua, mikä näkyy jo varpus- ja fasaanikannoissa. Kaikki saalistajat toimivat kuitenkin yksilöllisesti. Jotkut kissat eivät osaa tappaa saalistaan, vaan tyytyvät leikkimään sillä. Jotkut pyydystävät yksinomaan jyrsijöitä tai pääosin lintuja. Jokainen ulkokissa kuitenkin metsästää, eivätkä siihen auta omistajan kieltelyt.



Madot ja muut loiset ovat ulkona liikkuvalle lemmikille iso riesa. Matohäätö onkin tehtävä ulkoilevalle katille vähintään kolmen kuukauden välein. Loisten taltuttama eläin ei ole kaunis näky. Matoriesan lisäksi ulkokissat tartuttavat toisiinsa kuolettavia tauteja. Kissojen immuunikadon eli FIV:in saanut kuihtuu pikkuhiljaa, eikä sitä voi parantaa. FIV tarttuu kissasta toiseen samoin kuin ihmisilläkin eli ruumineritteiden, esimerkiksi veren, kautta. Kun kissat tappelevat ulkona toistensa kanssa, FIV leviää edelleen uusiin yksilöihin. Toinen vakava, etenkin ulkokissojen, sairaus on FeLV eli leukoosi. Rokottaminen on välttämätöntä terveydenhuoltoa. Kissat rokotetaan säännöllisesti ruttoa ja flunssaa vastaan.



Harmittavan monet ulkokissat ovat edelleenkin leikkaamattomia, ja naaraat synnyttävät useita pentueita vuodessa vapaan ulkoilun seurauksena. Leikkaamaton naaras on alttiina kohtu- ja nisäkasvaimille sekä -tulehduksille. Sterilointi naaraalla ja kastrointi uroksella kuuluvat jokaisen kissan perusterveydenhoitoon.



Kun rakas kissa katoaa, sen kohtalo vaivaa luultavasti monia omistajia. Useimmat ottavatkin opikseen, kun yhden kissan omaa typeryyttään menettävät, mutta toiset toistavat samaa kierrettä aina vain ajatellen katoamisen kuuluvan kissan elämään jossain vaiheessa. Lyhyt, kauhean lopun saava ulkoelämä mielletään paremmaksi kuin pitkä, terve ja virikkeellistetty elämä sisällä. Tällaisilta ihmisiltä puuttuu vastuu lemmikistä kokonaan. Tuskin he pientä, noin kolmevuotiasta, lasta yksin ulos päästäisivät, mutta kissan kohdalla tilanne on toinen. Koiratkin ovat jo saavuttaneet suuremman arvostuksen. Harvemmin yksin juoksentelevia koiria näkyy, ja ne muutamatkin ovat yleensä karkulaisia. Miksi siis kissan suhteen asia olisi eri?



Eläinsuojeluyhdistykset ovat pullollaan ulkoa löydettyjä kissoja. Suurin osa näistä on leikkaamattomia, arkoja ja huonokuntoisia. Selviä lemmikkejäkin yhdistykset saavat haltuunsa, mutta ei niitä kukaan käy kyselemässä. Ellei omistajaa ilmaannu 15 vuorokauden sisällä, kissa yleensä leikataan, rokotetaan ja madotetaan ja sille aletaan etsiä uutta kotia, mieluiten sisäkissaksi.



Viime syksynä tuli voimaan uusi laki, joka kieltää kissan päästämisen esimerkiksi toreille, uimarannoille, lasten leikkipaikoille ja toisten pihoille. Tätä lakia voi noudattaa ainoastaan valvotulla ulkoilulla. Silti "pikkupetojaan" pitää vapaana noin puolet omistajista. He eivät piittaa laeista, lemmikkinsä tai muiden eläinten terveydestä, luonnosta eivätkä muista ihmisistä. Kissaihmiset onkin yleisesti leimattu itsekkäiksi. "Eihän meidän Mirri mitään tee!" sanovat vanhemmat rouvatkin.



Sisäkissojen onnellisuus mietityttää monia. Miten on mahdollista pitää talossa voimakasviettistä eläintä, jota on iankaiken pidetty ulkona? Kissasta saa sisälemmikin, jos sitä on pennusta asti pidetty sisällä. Vanhemmankaan eläimen totuttaminen ei ole vaikeaa, vaikka se omistajan kärsivällisyyttä vaatiikin. Miten kissan sitten saa viihtymään ihmisten parissa? On omistajan velvollisuus järjestää kissalle virikkeitä — erilaisia kiipeily- ja raapimapuita sekä tasoja leikkimistä ja mahdollista lajitoveria unohtamatta. Leikkiminen laukaisee petoeläimessä saman mielihyvän tunteen kuin sen oikeasti saalistaessa. Jos kissa pitää ulkona olemisesta, sille voi rakentaa tarhan virikkeineen tai totuttaa sen valjaisiin. Ulkoilu ei ole kuitenkaan välttämättömyys. On vain omistajan laiskuutta päästää kissa pihalle virikkeellistämään itse omaa elämäänsä.



Kotikissojen, joihin luetaan maatiaiset, rotusekoitukset ja rekisteröimättömät "rotukissat", arvostus on vähitellen nousemassa, ja yhä useampi tekee lemmikkinsä kohdalla valinnan kohti sen parempaa hoitoa. Paljon on silti vielä tehtävää, jotta kotikissojen arvostus saataisiin nousemaan rotuserkkujensa tasolle. Yhtä arvokkaita lemmikkejä luulisi kummankin olevan, mutta valitettavasti raha taitaa ratkaista tämänkin asian. Lapset ja nuoret ovat avainasemassa. Heidän suhtautumisensa kissoihin ja eläimiin yleensä ratkaisee sen, miten lemmikkejä kohdellaan tulevaisuudessa."

http://www.incat.fi/Tiedotteet/El%C3%A4insuojelu/Kissojenvapaaulkoiluv%…

Kun kissasi käy naapurin raskaanaolevan kasvimaalla?



"Säännöksen mukaan koira on taajamassa pidettävä kytkettynä, eikä sitä (eikä

kissaa) saa päästää 14 § 1 momentin 2 kohdan mukaan erikseen mainituille

paikoille. Näille paikoille ei kissakaan saa mennä kytkemättömänä tai lainkaan. Järjestyslain 14§:n 5 momenttia koskevien esitöiden mukaan kohtaa sovellettaisiin koti- ja lemmikkieläimiin, jotka vastaisivat kooltaan tai muilta

ominaisuuksiltaan koiraa, koskisi tähän verrattavia eläimiä myös taajamassa

kaikilla alueilla kytkettynä pitämisen sääntö. Lain esitöissä ei ole tässä yhteydessä mainittu kissaa.

Rikoslain 44 luvun 15§:n pykälän perusteella sellaisen eläimen, jonka tiedetään olevan vaaraksi ihmiselle, tulee olla asianmukaisesti vartioitu.

Vastuullaan olevan eläimen asianmukaisen vartioinnin laiminlyönnistä on sää-

detty rikoslaissa sakkorangaistus.

Kissojen ulosteen on todettu olevan infektoituneen lihan ohella keskeisin tartunnanaiheuttaja toksoplasmoosi- nimiseen tautiin, jonka aiheuttaja on Toxoplasma gondii -niminen alkueläin. ” Taudin tärkein ilmenemismuoto on sikiön

toksoplasmoosi, joka voi syntyä, kun nainen saa tartunnan odotusaikana. Tauti aiheuttaa sikiölle elinvaurioita. Suomessa syntyy vuosittain noin 50 synnynnäisen toksoplasmoositartunnan saanutta lasta, joista suurin osa on syntyessään oireettomia. Myöhemmin, 10–20 vuoden kuluessa, lähes kaikille ilmaantuu näkö-, kuulo- tai aivovaurioita. Jos tauti todetaan heti syntymän jälkeen,

vammat voidaan välttää lääkityksellä. Taudin ehkäisynä etenkin raskausaikana odottavan äidin on syytä välttää tartunnanlähteitä, kissoja ja raakaa tai

huonosti kypsennettyä lihaa.”

1

Aiemmin mainituissa lemmikkieläinten pitämistä koskevissa säännöksissä on

edellytetty, että eläimen omistajan tai haltijan tulee ryhtyä kohtuullisiin toimiin eläimen karkaamisen estämiseksi. Vailla omistajansa tai haltijansa suoraa

valvontaa kulkeva kissa on eläinten suojelua koskevissa säädöksissä määritelty

heitteillä olevaksi.

Järjestyslaissa kissan pääsyä on rajoitettu erikseen mainituille alueille. Muuten

kissan tulee olla taajamassa omistajansa tai haltijansa suoran valvonnan alla,

vaikkei sitä tarvitsekaan järjestyslain mukaan kytkeä. Suora valvonta tarkoittaa

käytännössä toimia, joilla omistaja voi puuttua välittömästi kissansa kulkuun

tai tekemisiin. Tätä edellyttävät jo aiemmin mainittu karkaamisen estäminen ja

kissan hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtiminen.

Vastaus kysymykseenne ei ole yksinkertainen tai johdettavissa vain yhdestä

laista, mutta yllä mainittujen säädösten perustein kissa ei saa kulkea vapaana

taajamassa ilman valvontaa. Kissan tulee suoran valvonnan lisäksi olla kytkettynä kuntopoluilla tai sen kaltaisilla juoksuradoilla.

1

Huovinen, Pentti: Lääkärikirja Duodecim, 7.1.2008SISÄASIAINMINISTERIÖ 4

Kissan omistajan tai haltijan on pidettävä huolta, ettei eläin pääse lainkaan

järjestyslaissa erikseen mainituille alueille (yleinen uimaranta, lasten leikkipaikaksi varattu alue, toriaikana torille, yleiseen käyttöön kunnostetulle

ladulle tai urheilukentälle) jollei se ole erikseen sallittua.

Vaikka järjestyslaki ei suoranaisesti edellytä kissan pitämistä kytkettynä taajamassa, lienee se yksinkertaisin ja käytännöllisin keino samalla noudattaa

kaikkia säännöksiä ja huolehtia lemmikkieläimen turvallisuudesta."

http://www.poliisi.fi/poliisi/oulu/home.nsf/files/Vastaus%20kirjeeseen%…

tiedän kyllä mitä siinä sanotaan.

Meildän kissat on 10v ja 4v. Toinen on saanut yhdet puennut, jonka jälkeen se on leikattu. Kaikki pennut menivat hyvään kotiin, osaan ollaan yhteyksissä vieläkin. Molemmat kissat siis leikattu.

meillä pihalla oma hiekkalaatikko, jossa ei ole käyneet omat eikä vieraat kissat.

Joskus kissoilla on jotain pieniä naarmuja, mutta ei mitään suurempia vammoja. Molemmilla kissoilla on pukkipannat.

Mielestäni kissa on tarkoitettu metsästämään, miksi muuuten sillä olisi niin suuri metsästysvietti. Kotikissaakin leikitetään ja sielle ostettan leikkihiiriä.

Kaikki ei tajua, että kissa on myös hyötyeläin. Rotat ja myyrät tekee tuhoja ja levittää sairauksia. Lintua kissat myös ikävä kyllä pyydystää, mutta eikös luonnossa muutenkin heikommat aina kärsi.

pidät irti, sun on kuljettava perässä.

voi saada jos syö kissan paskaa. Tuskin monikaan sitä syö. Varmaan ne kasvimaan herkut kannattaa pestä, kuten kaupasta ostetutkin. Kissat ei sitä paitsi himu useasti minnekkään kasvuimaalle pasko.

Itse siivosin kissojemme vessaa raskaana ollessa ihan ilman hanskoja tai mitään.

Kai tajuatte, että luonnossa elää paljon muitakin eläimiä kuin ne naapurin kissat????