Tältä palstalta olen oppinut, että on hirvittävä määrä aikuisia, jotka eivät vielä ymmärrä ironiaa.
Olen pyrkinyt välttämään sitä 7-vuotiaani kanssa keskustellessa, mutta näköjään täytyisi varoa myös monien, monien aikuisten kanssa...
Kommentit (38)
Jos joku tekee aloituksen, jossa ihmettelee sitä, miten aikuinen ihminen ei ymmärrä ironiaa, niin onko jotenkin olennaisesti väärin vastata siihen selittämällä, että kyse ei ole aina ironian ymmärtämättömyydestä, vaan myös monista muista seikoista, esim. siitä, että kirjoittaja ei välttämättä osaa tuottaa ironiaa?
#2Aika hyvin jaksat totisella asenteella, myönnetään Mutta osaan minäkin olla tosikko. Jos uskot ongelman olevan siinä, että kirjoittaja ei osaa tuottaa ironiaa, niin eihän hän silloin voi tuottaa ironiaa, eikä se että hänen tuotostaan ei ymmärretä ironiaksi suinkaan merkitse sitä etteikö ironiaa ymmärrettäisi. Se merkitsee vain sitä, että tuotosta, jonka tekijä ei ole osannut tuottaa ironiaa ja joka silloin ei voi olla ironiaa, ei tulkita ironiaksi. En tiedä miksi tällaista päätelmäketjua kielitieteessä kutsutaan, mutta yleensä sitä kutsutaan tautologiaksi. Jos tuotos ei ole ironiaa, on tosiaan todennäköistä ettei sitä ymmärretä ironiaksi.
Minusta tällainen looginen keskustelu on hiukan puuduttavaa, varsinkin kun asia ei ole kovin vakava.
tällaisessa asiassa - ei se ole mikään totinen asenne.
Sä edelleen sekoitat asiat keskenään. Mä en ole missään kohdassa sanonut, ettei ironiaa yleisesti ymmärrettäisi. Tämä aloitus käsitteli sitä, että ap on hämmästynyt siitä, miten aikuiset ihmiset eivät ymmärrä ironiaa. Minä kommentoin sitten siihen, että 1) aina kyse ei ole suinkaan siitä, että vastaanottaja ei ymmärrä ironiaa, vaan siitä, että kirjoittaja ei anna tarpeeksi vihjeitä. Kirjoitin myös, että 2) ihmiset eivät aina ymmärrä jotaikin kontekstia ironiseksi, koska eivät tunne sitä.
En siis sano, että joka kerta on kyse kohdasta 1 tai 2, vaan sanon sen, että ne ovat mahdollisia skenaarioita. Ja erittäin usein täällä AV:lla - mä ainakin käsitin, että ap viittasi siihen, että monesti täällä AV:lla monen ironiset letkautukset menevät täysin ohi - on kyse kohdasta 1. Jos joku kirjoittaa vaikka lauseen "Vittu miten AV-mammat on typeriä" sen voi tulkita joko niin, että kirjoittajan mielestä kaikki AV-mammmat todella ovat typeriä, tai sitten niin, etä kirjoittaja haluaa olla ironinen, koska hänen mielestään kaikkien tällä palstalla kirjoittavien leimaaminen typeräksi on, noh, typerää. Mutta mistä vastaanottaja tietää yhden lauseen perusteella, kumpaa kirjoittaja on mahtanut tarkoittaa? Ei mistään.
Tämä mun selitykseni ironiasta ei ole mikään looginen todisteluketju, vaan ihan tällaista perussettiä, joka liittyy viesteihin ja niiden vastaanottamiseen. Musta vaan tuntuu, että joko sua loukkaa se, että mä en koe kaikkea ironiaa viihdyttäväksi tai sitten sua jotenkin ärsyttää se, että että tästäkin aiheesta voi puhua muutenkin kuin haukkumalla AV-mammoja idiooteiksi. Joka tapauksessa tässä on nyt aika monta viestiä, jossa sä olet ottanut jotain aineksia mun viesteistä ja yhdistänyt ne niin, että ne ei olekaan yhtään sitä, mitä mä olen kirjoittanut, vaan jotain aivan muuta.
No, mutta kohta pitää ryhtyä töihin ja sanoa hyvästit AV:lle.
#2
Joka tapauksessa tässä on nyt aika monta viestiä, jossa sä olet ottanut jotain aineksia mun viesteistä ja yhdistänyt ne niin, että ne ei olekaan yhtään sitä, mitä mä olen kirjoittanut, vaan jotain aivan muuta.#2
Sinä et sitten oman logiikkasi mukaan osaa kirjoittaa ymmärrettävästi, koska viesteihisi on vastattu mielestäsi väärin. Tämä on ongelma myös ironian kanssa. Minun mielestäni taas on turhaa syyttää kirjoittajaa siitä, että vastaanottaja ei tajua tai halua ymmärtää tekstiä.
Enkä tosiaankaan koe loukkaavaksi sitä että sinä et pidä ironiasta. Minä vaan olen kyllästynyt tähän tosikkojen hegemoniaan, jossa monet ovat muka niin vakavia ja varteenotettavia keskustelijoita ja niin kyllästyneitä post-moderniin ironiaan, vaikka itsellään on keskusteluun tarjolla pelkkiä itsestäänselvyyksiä. Tosin löytyyhän näistä viesteistä sitten ainakin tahatonta ironiaa.
Lisään edellisiin puheenvuoroihin, että täällä AV:llä näyttää olevan maan tapana olla ottavinaan tosissaan sellaista, jonka tietää olevan läppää. Se vähän sotkee kun yrittää nähdä, kuka mitäkin mitenkin ymmärtää.
Lisään edellisiin puheenvuoroihin, että täällä AV:llä näyttää olevan maan tapana olla ottavinaan tosissaan sellaista, jonka tietää olevan läppää. Se vähän sotkee kun yrittää nähdä, kuka mitäkin mitenkin ymmärtää.
Se on vaan niin hauskaa, kun ottaa selkeästi ironiset viestit tosissaan ja kommentoi niihin aivan kuin ei olisi ymmärtänyt pointtia, ja sitten seuraa vierestä siitä kehkeytyvää väittelyä.
Joskus olen erehtynytkin: olen ottanut jonkin viestin ironiana ja kommentoinut samaan sävyyn, mutta lähettäjä onkin ollut tosissaan.
Siis minusta on ainakin hubaa lukea veripäistä diskurssianalyysia kaikista maailman paikoista juuri TÄLLÄ palstalla. Kaikkea muuta kuin puuduttavaa!
Ei, mutta nyt pitää lähteä vetämään kimaltavat, matalavyötäröiset farkut jalkaan, sitten nortti huuleen ja mukuloiden kanssa toimeentulotukihakemusta viemään
AV on vain yksi konteksti, jossa tekstejä luetaan koko ajan tahallisesti 'väärin' eli toisin kuin kirjoittaja on ajatellut. Hauskuus syntyy juuri siitä!
Kakkonen kiihtyy siitä, että hänen lauseitaan on yhdistelty väärin (en tosin ymmärrä miten noinkin simppeliä tekstiä voi muka lukea väärin). Miltähän Hazardista tuntui kun hänelle tehtiin postmoderni ruse (en muista mikä 'ruse' on suomeksi, mutta diskurssianalyytikot persvakofarkuissaan tietävät kyllä mitä tarkoitan) ja tuomion anjat kieltäytyivät näkemästä ilmiselvää ironiaa.
että tällaisessa kirjoittamalla käydyissä keskusteluissa ironiaa on hieman vaikeampi ilmaista kuin kasvokkain käydyssä keskusteluissa. Se, että joku ei tunnista sun kirjoittamaasi viestiä ironiaksi ei automaattisesti tarkoita sitä, että vastaanottaja ei ymmärrä ironiaa. Se voi tarkoittaa - ja oikeasti tällaisessa palstakontekstissa usein tarkoittaakin - sitä, että et ole käyttänyt tarpeeksi semmoisia markkereita, jotka ohjaisivat viestin vastaanottajaa ironiseen tulkintaan.
Vastaanottaja ei voi tietää sinun intentioitasi, koska täällä et ole kukaan, viestisi on kasvoton muiden joukossa. Siksi joku lakoninen tokaisu ei ole välttämättä kovin helppo tulkita ironiaksi, vaikka sinä oletkin sen niin ajatellut. Joku voi ihan oikeasti seisoa sellaisen mielipiteen takana, jota sinä tarjoat ironiana.
itse olen myös havainnut, että jopa Hesarin kolumneihin tulee kommentteja joissa ironia ja pointti on kommentoijalta mennyt täysin ohi.
itse olen myös havainnut, että jopa Hesarin kolumneihin tulee kommentteja joissa ironia ja pointti on kommentoijalta mennyt täysin ohi.
Se, että joku käyttää ironiaa ei ole osoitus mistään säkenöivästä älykkyydestä (kuten moni tuntuu luulevan, sehän on oikeasti nykymaailmassa puuduttavan tavallinen retorinen keino), eikä se, että ironiseen tulkintaan ohjaavat markkerit menevät ohi, ole automaattisesti osoitus tyhmyydestä. Ironiseen tulkintaan voi ohjata vaikkapa se, että jonkun kolumnistin tiedetään käyttävän ironiaa. No, jos ei ole koskaan lukenut kys. kirjoittajan tuotoksia, on jo aika suuri mahdollisuus tulkita kirjoitus täysin toisin.
Ironia ja sen ymmärtäminen on myös kulttuurisidonnaista, kaikissa kulttuureissa ironiaa ei käytetä. Eipä se länsimaisessakaan retoriikassa ole niin vanha juttu, tarkoitan siis siinä mittakaavassa, missä sitä nykyään käytetään.
#2
itse olen myös havainnut, että jopa Hesarin kolumneihin tulee kommentteja joissa ironia ja pointti on kommentoijalta mennyt täysin ohi.
Iltalehden Kaarina Hazard sai tuomion "ironisesta" Tony Halme kirjoittelusta. Ilmeisesti myös tuomion anjat oli jotenkin yksioikoista porukkaa...
Oikeesti on todella vaikeeta KIRJOITTAA ironiaa. Se harvoin onnistuu hyvin edes toimittajilta. Pitää myös muistaa, että ironian kohde harvemmin ymmärtää asiaa.
tunnustaa, niin olen aika väsynyt ironiaan. Nykyään kaikki haluavat olla ironisia. Mitään ilmiötä ei voi ottaa sellaisenaan, vaan aina on piilouduttava ylenkatseen taakse. Eräs ystäväni kutsuu tätä postmoderniksi ironiaksi.
Älkää ymmärtäkö väärin, ironia on oikein - ja säästeliäästi - käytettynä hieno juttu, mutta nykyisellään sitä on liikaa. Keksikää jotain muuta välillä, jooko!
#2
Kakkonen on oikeassa.
t. viestinnän suunnittelija
oikeessa olet!! Kakkonen on ykkönen!!!
tunnustaa, niin olen aika väsynyt ironiaan. Nykyään kaikki haluavat olla ironisia. Mitään ilmiötä ei voi ottaa sellaisenaan, vaan aina on piilouduttava ylenkatseen taakse. Eräs ystäväni kutsuu tätä postmoderniksi ironiaksi.
Älkää ymmärtäkö väärin, ironia on oikein - ja säästeliäästi - käytettynä hieno juttu, mutta nykyisellään sitä on liikaa. Keksikää jotain muuta välillä, jooko!
#2
Ironia on nopeeta, halpaa ja helppoa tehdä. Ei tarvitse vaivautua kaivelemaan taustoja. Jos joku tieto ei pidä paikkaansa niin aina voi sanoa, että se oli vain ironiaa.
Esimerkiksi lehdistön hyökkäys persuja vastaan on hyvä esimerkki. Ei tunneta asiaa mutta pitää lyödä niin laitetaan homma läskiksi. Helppoa ja nopeaa. Näin kävi esim. Rasismin vastaisen julistuksen kanssa. Halla-Ahon kuitattua pahimmat mokat blogissaan lehdistö on joutunut nuolemaan haavojaan hiljaa. Mielenkiinnolla odotan seuraavaa matsia. Nyt Halla-Aho vs. Lehdisto 1-0
Ilmeisesti myös tuomion anjat oli jotenkin yksioikoista porukkaa...
Ilmeisesti myös tuomion anjat oli jotenkin yksioikoista porukkaa...
kännykän kosketus näytöllä näpyttää niin tulee noita huteja....
Ja entä sitten jos joku ei ymmärräkään? Jos aina pitäisi esiintyä yleisön typerimmille ihmisille, huumori olisi hyvin nopeasti pissa-kakka-osastolla, mutta sehän olisi ok, koska sitä ainakin kaikki ymmärtävät, vaikka joku saattaa tietenkin siihenkin puutua ennen pitkää.