Tältä palstalta olen oppinut, että on hirvittävä määrä aikuisia, jotka eivät vielä ymmärrä ironiaa.

Ensin hän väittää kaikkien käyttävän ironiaa jatkuvasti, ja perään sitten lataa, että ei sitä voi kukaan ymmärtää kun se on niin halpaa ja helppoa.



Joko 2 on tooodella ironinen, tai sitten törppö. En osaa kirjoitetun tekstin perusteella päätellä, mutta jos joku irl tuntemani henkilö pläjäyttäisi tuollaista potaskaa päin naamaa, nauraisin luottavaisesti. Ironia on taitolaji, ja parhaat ironian käyttäjät paljastavat mm. massapsykooseja herkullisesti esittämällä ne pokerinaamalla. Tutustupa kakkonen vaikka Charlie Brookerin tuotantoon ja tule sitten valittamaan miten helppoa ja halpaa ironia on.

Ensin hän väittää kaikkien käyttävän ironiaa jatkuvasti, ja perään sitten lataa, että ei sitä voi kukaan ymmärtää kun se on niin halpaa ja helppoa.

Joko 2 on tooodella ironinen, tai sitten törppö. En osaa kirjoitetun tekstin perusteella päätellä, mutta jos joku irl tuntemani henkilö pläjäyttäisi tuollaista potaskaa päin naamaa, nauraisin luottavaisesti. Ironia on taitolaji, ja parhaat ironian käyttäjät paljastavat mm. massapsykooseja herkullisesti esittämällä ne pokerinaamalla. Tutustupa kakkonen vaikka Charlie Brookerin tuotantoon ja tule sitten valittamaan miten helppoa ja halpaa ironia on.

En sanonut ollenkaan sitä, mitä sinä kirjoitit.

Kirjoitin, että

1) Ironian tuottaminen vaatii jotain myös kirjoittajalta

2) Että MINUN MIELESTÄNI sitä käytetään aivan liikaa, siitä on tullut puuduttavaa.

En kirjoittanut, että ironia on automaattisesti halpaa tai helppoa. En myöskään kirjoittanut, ettei sitä voi kukaan ymmärtää.

Ota ja lue vastaukseni uudelleen, ajatuksella.

#2

jotka ovat sen verran huonoja kirjoittajia, ettei heidän tekstistään ironia välity lukijalle saakka.

Se, että joku käyttää ironiaa ei ole osoitus mistään säkenöivästä älykkyydestä (kuten moni tuntuu luulevan, sehän on oikeasti nykymaailmassa puuduttavan tavallinen retorinen keino), eikä se, että ironiseen tulkintaan ohjaavat markkerit menevät ohi, ole automaattisesti osoitus tyhmyydestä. Ironiseen tulkintaan voi ohjata vaikkapa se, että jonkun kolumnistin tiedetään käyttävän ironiaa.

Ironia ja sen ymmärtäminen on myös kulttuurisidonnaista, kaikissa kulttuureissa ironiaa ei käytetä. Eipä se länsimaisessakaan retoriikassa ole niin vanha juttu, tarkoitan siis siinä mittakaavassa, missä sitä nykyään käytetään.

#2

Miten muuten tämän voi ymmärtää kuin niin että ironia on nykymaailmassa puuduttavan tavallinen retorinen keino, mutta siitä huolimatta on aika suuri mahdollisuus tulkita kirjoitus täysin toisin. Jos huomasit, kopioin suoraan itse kirjoittamasi tekstin, ja mielestäni tätä ei voi muuten tulkita kuin siten miten siinä lukee.

Ironiaa käytetään mielestäsi puuduttavan paljon, mutta silti on suuri mahdollisuus, että ihmiset eivät sitä tunnista. Ilmeisesti sinä kuitenkin tunnistat, kun pystyt väittämään, että muut eivät sitä sen puuduttavasti omnipresenssistä huolimatta tunnista. Että minä rakastan av-eksperttejä (markkerina ilmoitan, että tämä on ironinen kommentti).

jos joku lainaa tekstiä, jonka on allekirjoittanut kakkonen ja laatii lainaukseen vastauksen niin yksinkertaisemmankin ihmisen pitäisi ymmärtää, että vastauksen kirjoittaja ei ole kakkonen.



Mutta itse asiaan. Väittelyn perusjippoja on puhua yleistää ja tarkentaa sujuvasti sekaisin. Me kakkosen kanssa puhuttiin yleisestä ironian käytöstä, kuten nykylehdistössä niin helposti tehdään. Lehdisto on täynnä huonoa halpaa paskaa, joka leimataan ironiaksi aina kun jäädään kiinni asia virheistä, Kaarina Hazard on hyvä esimerkki samoin aika moni persuja arvosteleva cityvihreä.

Sinä puolestasi vedit keskusteluun ironian mestarin, jonka tuotannolla ja tämän ketjun aikaisemmilla kirjoituksilla ei ollut mitään tekemistä keskenään.



Ironia nyt vaan on laji, jota väärinkäytetään lehdistössä peittämään epäpätevyyttä!!

Mutta itse asiaan. Väittelyn perusjippoja on puhua yleistää ja tarkentaa sujuvasti sekaisin. Me kakkosen kanssa puhuttiin yleisestä ironian käytöstä, kuten nykylehdistössä niin helposti tehdään. Lehdisto on täynnä huonoa halpaa paskaa, joka leimataan ironiaksi aina kun jäädään kiinni asia virheistä, Kaarina Hazard on hyvä esimerkki samoin aika moni persuja arvosteleva cityvihreä.

Sinä puolestasi vedit keskusteluun ironian mestarin, jonka tuotannolla ja tämän ketjun aikaisemmilla kirjoituksilla ei ollut mitään tekemistä keskenään.

Ironia nyt vaan on laji, jota väärinkäytetään lehdistössä peittämään epäpätevyyttä!!

Tai sitten et vaan ymmärrä ironiaa. Sinun mielestäsi jokaisen sanomalehtitoimittajan pitäisi olla henkeen ja vereen asti valmis puolustamaan mielipiteitään asiasta kuin asiasta ja varmistaa, että kaikki hänen kirjoittamansa jutut ovat hamaan tappiin asti erehtymättömän oikeassa. Onko mielessäsi käynyt, että ehkäpä kirjoittajat käyttävät ironiaa juuri siksi, että suurin osa nyky-yhteiskunnan pikkupulmista ei ansaitse vakavaa käsittelyä. Ironian avulla voimme kaikki hymähdellä huvittuneesti persujen tai kokkareiden typeryyksille ja tuntea täysin ansaittua ylemmyydentunnetta. Ei kukaan täysjärkinen jaksa suhtautua vakavasti esim. politiikkaan.

Se, että joku käyttää ironiaa ei ole osoitus mistään säkenöivästä älykkyydestä (kuten moni tuntuu luulevan, sehän on oikeasti nykymaailmassa puuduttavan tavallinen retorinen keino), eikä se, että ironiseen tulkintaan ohjaavat markkerit menevät ohi, ole automaattisesti osoitus tyhmyydestä. Ironiseen tulkintaan voi ohjata vaikkapa se, että jonkun kolumnistin tiedetään käyttävän ironiaa.

Ironia ja sen ymmärtäminen on myös kulttuurisidonnaista, kaikissa kulttuureissa ironiaa ei käytetä. Eipä se länsimaisessakaan retoriikassa ole niin vanha juttu, tarkoitan siis siinä mittakaavassa, missä sitä nykyään käytetään.

#2

Miten muuten tämän voi ymmärtää kuin niin että ironia on nykymaailmassa puuduttavan tavallinen retorinen keino, mutta siitä huolimatta on aika suuri mahdollisuus tulkita kirjoitus täysin toisin. Jos huomasit, kopioin suoraan itse kirjoittamasi tekstin, ja mielestäni tätä ei voi muuten tulkita kuin siten miten siinä lukee.

Ironiaa käytetään mielestäsi puuduttavan paljon, mutta silti on suuri mahdollisuus, että ihmiset eivät sitä tunnista. Ilmeisesti sinä kuitenkin tunnistat, kun pystyt väittämään, että muut eivät sitä sen puuduttavasti omnipresenssistä huolimatta tunnista. Että minä rakastan av-eksperttejä (markkerina ilmoitan, että tämä on ironinen kommentti).

ihmiset ei sitä tunnista, koska se on usein niin kontekstisidonnaista! Ei kaikille ole tuttuja kaikki kontekstit.

En mä väittänyt, että itse tunnistan kaiken mahdollisen ironian. Mä olen nyt tässä kirjoittanut ironiasta sekä lingvistisestä näkökulmasta (miten ironia syntyy tulkinnasta ja millaiset asiat mahdollistavat ironisen tulkinnan - mm. konteksti) SEKÄ siitä, miten itse suhtaudun ironiaan retorisena keinona. Mä en nyt suoraan sanottuna ymmärrä, mitä sä ajat takaa: haittaako sua se, että mä pidän ironiaa inflaation kärsineenä keinona, vai haittaako sua kenties se, että mä tuon esille tekstianalyyttisiä näkemyksiä ironiasta?

Mä en nyt väitä olevani mikään ironian asiantuntija - tunnen kyllä semmoisen ihmisen, joka on (hän on väitellyt ironiasta) - mutta kyllä mulla on hallinnassa ihan tuollaisia perustason tekstianalyyttisiä taitoja. En ole niitä täältä AV:lta saanut, vaan ihan pääaineeni opinnoista.

#2

ihmiset ei sitä tunnista, koska se on usein niin kontekstisidonnaista! Ei kaikille ole tuttuja kaikki kontekstit.

En mä väittänyt, että itse tunnistan kaiken mahdollisen ironian.

#2

Et väittänytkään, sanoit ainoastaan että ironia on puuduttavan yleisesti käytetty retorinen keino, mutta silti yleisesti vaikea ymmärtää. Täytyyhän sinun silloin itse nähdä ironiaa joka paikassa, vaikka muille ihmisille kaikki nämä tuntemasi kontekstit eivät olekaan tuttuja eivätkä nämä ihmisparat siten näe siellä ironiaakaan.

Mielestäni olet silloin omasta mielestäsi ironian asiantuntija, koska koet hallitsevasi alan paljon paremmin kuin ihmiset yleensä. Vai olitko sittenkin vain ironinen tai kentien itseironinen? Jos olit, miksi käytät ironiaa, vaikka se sinua niin kyllästyttää?

Monen kyllästyvät lapsentekoonkin jo parin mukulan jälkeen. Ehkä 2 on törmännyt ironiaan jo useita kertoja elämässään eikä vaan jaksaisi enempää kun ikääkin tulee koko ajan lisää. Ironia on nuorempien juttu, se valvottaa öisin ja vie kaikki voimat.

ei hän sitä koskaan opi ymmärtämäänkään tai ainakin on jo kiire opettaa hänelle että kaikki ei ole ihan niin kuin sanotaan tai kirjoitetaan.

Tuli tästä avauksesta mieleen, kuinka tuskaista on katsoa jotain ironisen huumorin komediaa telkkarista sellaisen kanssa, joka ei ymmärrä ironiaa. Itse höröttää ja toinen on ihan ihmeissään ja hiljaa. Tai pahimmillaan koettaa vähän tekonauraa muodon vuoksi. Kiusallista! :D

ihmiset ei sitä tunnista, koska se on usein niin kontekstisidonnaista! Ei kaikille ole tuttuja kaikki kontekstit.

En mä väittänyt, että itse tunnistan kaiken mahdollisen ironian.

#2

Et väittänytkään, sanoit ainoastaan että ironia on puuduttavan yleisesti käytetty retorinen keino, mutta silti yleisesti vaikea ymmärtää. Täytyyhän sinun silloin itse nähdä ironiaa joka paikassa, vaikka muille ihmisille kaikki nämä tuntemasi kontekstit eivät olekaan tuttuja eivätkä nämä ihmisparat siten näe siellä ironiaakaan.

Mielestäni olet silloin omasta mielestäsi ironian asiantuntija, koska koet hallitsevasi alan paljon paremmin kuin ihmiset yleensä. Vai olitko sittenkin vain ironinen tai kentien itseironinen? Jos olit, miksi käytät ironiaa, vaikka se sinua niin kyllästyttää?

ironia on yleisesti vaikeaa ymmärtää! Mä sanoin, että sitä ei ole välttämättä helppo tuottaa. Jos nyt luet tuon ensimmäisen tähän ketjuun kirjoittamani viestin, kerron siinä kielitieteellisestä näkökulmasta siitä, mitkä asiat estävät ironista tulkintaa - siis kirjoittaja on tarkoittanut viestinsä ironiseksi, mutta koska hän ei käytä tarpeeksi sellaisia keinoja, jotka tukevat vastaanottajan ironista tulkintaa, ironista tulkintaa ei vastaanottajalla synny. Tämä on siis kirjoittajan, ei vastaanottajan ongelma. Vastaanottaja ei voi olla perillä kirjoittajan aikomuksista, hän näkee vain viestin, ja kun nyt puhe oli AV:sta, vieläpä sellaisen viestin, joka ei vastaanottajan mielessä mitenkään linkity kirjoittajan persoonaan tai hänen aiempiin viesteihinsä. Jos nämä olisivat vastaanottajalle tuttuja, hän voisikin ymmärtää, että joku tosi lakoninen tokaisu onkin ironiaa. Mutta koska kaikki tämä konteksti puuttuu, mikään ei ohjaa ironiseen tulkintaan.

Multa siis menee tuollainen kontekstiton AV-ironia ohi yhtä suurella todennäköisyydellä kuin keltä tahansa muulta. Mitä tulee sitten mihin tahansa muuhun kontekstiin, saattaa olla, että joku on mulle tuttu ja joku ei. Pointtinani oli vastata ap:n aloitukseen ja kertoa syitä sille, mistä syistä ihmiset eivät osaa aina/joskus tulkita kirjoittajan viestiä ironiaksi.

No niin, sitten siihen, miten itse suhtadun ironiaan. Kuten jo tuossa aiemmin sanoin, mua ei mitenkään kyllästytä KAIKKI ironia, vaan mua kyllästyttää sen ryöstöviljely. Ironia on parhaimmillaan hauskaa ja älykästä, mutta mua ei houkuta ironinen suhtautuminen kaikkeen.

Musta tuntuu, että me jotenkin puhutaan eri asioista. Mä yritin selittää ironiaa ja sen tulkitsemiseen tai väärin tulkitsemiseen johtavia syitä. LISÄKSI kerroin omia tuntemuksiani ironian käyttmisestä. Sä oot nyt jotenkin sekoittanut iloisesti nämä kaksi eri asiaa keskenään.

#2

Tuli tästä avauksesta mieleen, kuinka tuskaista on katsoa jotain ironisen huumorin komediaa telkkarista sellaisen kanssa, joka ei ymmärrä ironiaa. Itse höröttää ja toinen on ihan ihmeissään ja hiljaa. Tai pahimmillaan koettaa vähän tekonauraa muodon vuoksi. Kiusallista! :D

Lukion opettajana hämmästyin aluksi sitä, että 16 - 21-vuotiaista todella suuri osa ei ymmärrä ironiaa. Siinä iässähän älyllinen suorituskyky on jotakuinkin hallussa, ja loppu on opittua. Ironian tajua voi jonkin verran toki opettaa - ja äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla opetetaankin.

Tuli tästä avauksesta mieleen, kuinka tuskaista on katsoa jotain ironisen huumorin komediaa telkkarista sellaisen kanssa, joka ei ymmärrä ironiaa. Itse höröttää ja toinen on ihan ihmeissään ja hiljaa. Tai pahimmillaan koettaa vähän tekonauraa muodon vuoksi. Kiusallista! :D

Entä jos se kaveri kyllä ymmärtää ironiaa lingvistiikan ja tekstianalyysiopintojensa pohjalta, mutta on vaan ihan pirun puutunut siihen? Se vasta kiusallista on. Eihän siinä kehtaa nauraakaan, koska jos kaverilta on sattunut menemään ironia ohi, siitä naurusta se viimeistää bongaa puuduttavan ironian ja puutuu täysin pökkelöksi. Olisi aika epäkohteliasta olla välillisesti puuduttavaa seuraa :-(

Jos se menee joltakulta ohi niin eipä se silloin ainakaan puuduta.

Tuli tästä avauksesta mieleen, kuinka tuskaista on katsoa jotain ironisen huumorin komediaa telkkarista sellaisen kanssa, joka ei ymmärrä ironiaa. Itse höröttää ja toinen on ihan ihmeissään ja hiljaa. Tai pahimmillaan koettaa vähän tekonauraa muodon vuoksi. Kiusallista! :D

Entä jos se kaveri kyllä ymmärtää ironiaa lingvistiikan ja tekstianalyysiopintojensa pohjalta, mutta on vaan ihan pirun puutunut siihen? Se vasta kiusallista on. Eihän siinä kehtaa nauraakaan, koska jos kaverilta on sattunut menemään ironia ohi, siitä naurusta se viimeistää bongaa puuduttavan ironian ja puutuu täysin pökkelöksi. Olisi aika epäkohteliasta olla välillisesti puuduttavaa seuraa :-(

Jos joku tekee aloituksen, jossa ihmettelee sitä, miten aikuinen ihminen ei ymmärrä ironiaa, niin onko jotenkin olennaisesti väärin vastata siihen selittämällä, että kyse ei ole aina ironian ymmärtämättömyydestä, vaan myös monista muista seikoista, esim. siitä, että kirjoittaja ei välttämättä osaa tuottaa ironiaa? Onko ainoa mahdollinen keskustelun taso se, että joo, vittu av-mammat on tyhmii kun ne ei tajuu ironiaa?

Oon nyt aika monta kertaa tässä ketjussa sanonut, että mua ei kyllästytä ironia sinänsä, vaan se, että sitä tungetaan joka paikkaan ja sen taaksen piiloudutaan.

Miksi sua jotenkin loukkaa se, että mä tuon näkemykseni julki? Selvästi se herättää sussa jotain negatiivisia tunteita, kun noin pitää irvailla. Onko asioista keskusteleminen jotenkin paha asia?

#2

Jos et tule ymmärretyksi kun yrität olla ironisesti hauska, niin sitten et ilmeisesti osaa itse sitä ironiaa. Sori.

tunnustaa, niin olen aika väsynyt ironiaan. Nykyään kaikki haluavat olla ironisia. Mitään ilmiötä ei voi ottaa sellaisenaan, vaan aina on piilouduttava ylenkatseen taakse. Eräs ystäväni kutsuu tätä postmoderniksi ironiaksi.

Älkää ymmärtäkö väärin, ironia on oikein - ja säästeliäästi - käytettynä hieno juttu, mutta nykyisellään sitä on liikaa. Keksikää jotain muuta välillä, jooko!

#2

Jos joku tekee aloituksen, jossa ihmettelee sitä, miten aikuinen ihminen ei ymmärrä ironiaa, niin onko jotenkin olennaisesti väärin vastata siihen selittämällä, että kyse ei ole aina ironian ymmärtämättömyydestä, vaan myös monista muista seikoista, esim. siitä, että kirjoittaja ei välttämättä osaa tuottaa ironiaa?

#2

Mutta osaan minäkin olla tosikko. Jos uskot ongelman olevan siinä, että kirjoittaja ei osaa tuottaa ironiaa, niin eihän hän silloin voi tuottaa ironiaa, eikä se että hänen tuotostaan ei ymmärretä ironiaksi suinkaan merkitse sitä etteikö ironiaa ymmärrettäisi. Se merkitsee vain sitä, että tuotosta, jonka tekijä ei ole osannut tuottaa ironiaa ja joka silloin ei voi olla ironiaa, ei tulkita ironiaksi. En tiedä miksi tällaista päätelmäketjua kielitieteessä kutsutaan, mutta yleensä sitä kutsutaan tautologiaksi. Jos tuotos ei ole ironiaa, on tosiaan todennäköistä ettei sitä ymmärretä ironiaksi.

Minusta tällainen looginen keskustelu on hiukan puuduttavaa, varsinkin kun asia ei ole kovin vakava.