Miksi oletat että, syntyy helppo vauva ja äiti jaksaa järjestäämyös isommille virikettä?

eivät jaksa hoitaa omia lapsiaan. Niitä ei sitten pitäs tehdä ollenkaan, sori vaan.

Ja näitä 3 kpl. Ja silti riitti paukut, enkä pitänyt sitä mitenkään ihmeellisenä.

se äiti, jolla ei riitäkään ja joka masentuu ja joutuu psykiatriselle osastolle, ei olisi koskaan pitänyt lapsia saadakaan.

Lapset kerralla pois, ei mitään avohuollon tukitoimia päiväkodissa tai muuta.

Jos äiti ei jaksa, hän ei ole äiti.

pidin esikoisella hoitopaikkaa, kunnes vauva täytti 2 kk. Toki senkin jälkeen olisi voinut tapahtua vaikka mitä, mutta siihen asti kaikki oli mennyt hyvin.



Lapsi kävi hoidossa vauvan syntymän jälkeen ehkä 16 kertaa eli kaksi kertaa viikossa.

ja toivoin näin, eli peruin oman esikoiseni pk-paikan, vaikka hän oli peräti 4v silloin, eli juuri siinä iässä, kun kavereita yms tarvitaan niin vimmatusti.



No, kakkonen oli kaukana helposta vauvasta, mutta taidan olla hieman vahvempaa tekoa, että jaksoin ja pärjäsin ihan hyvin kotona heidän kanssaan.

että jos ihminen hankkii lapsia hänellä on paukkuja ne myös hoitaa.

jaksa ensimmäisenkään kanssa. Kyllä meillä ainakin on ihan pohdittu jo ennen petipuuhia, että mitä jos tuleekin vaativa vauva jne., mietitty omaa jaksamista ja sitten kun aika tuntunut oikealta, niin annettu lapselle lupa tulla.



Toki ymmärrän, että nämä mietinnät voivat tuntua vaikeilta, kun nykymaailmassa on totuttu siihen, että "ongelmat" voi siirtää eteenpäin, ei niitä tarvitse itse hoitaa, voi vain sanoa, etten jaksa tai siis naamioida ja perustella sen itselleen, että isompi lapsi on hankala, koska hän kaipaa virikkeitä...

luin hienon kirjoituksen paikallisesta sanomalehdestä vuosia sitten, siinä vanha rouva ihmettele kuinka nykypäivänä isommat sisarukset viedään hoitoon kun perheeseen syntyy vauva, meillä on sentään sähköt, juoksevat vedet, pyykkikoneet.. arkisissa asioissa apuna. Hän kun oli hoitanut monta lasta miehen ollessa rintamalla, kantanut vedet kaivosta, lämmittänyt taloa, niin ja hakannut ja kantanut ne puut sisälle, pessy nyrkkipyykkiä jne. Toki löytyy näitä masennusperheitäkin, mutta kyllä silloin jo lastensuojelun kuuluu olla perheen tukena, ei pelkkä päivä päiväkodissa riitä. Suurin osa vie omaa laiskuuttaan lapset hoitoon ku ite vauvan kans kotona. mutta minkä teet..

ja kanna vesi kaivosta jos haluat. Jos kerran nykyelämä on helppoa, niin miksi siitä ei voisi nauttia.

Ja mistä tiedät vituttaako roikkua hirressä jos et ole koskaan sellaista kokeillut???

Et voi tietää mitä on olla koomaväsynyt kahden lapsen kanssa, et ennenkuin sinulla on ollut ne kaksi lasta.

Ja oma jaksaminenkin on ollut kortilla, kun kuopus olikin sairas vauva. Enkä todellakaan ole aina jaksanut mitään ihmeellisiä "virikkeitä" järjestää. Mun mielestä pääsääntöisesti ihan normaalin kotielämän täytyy riittää pienelle lapselle. Puuhastellaan yhdessä, ulkoillaan, tehdään ruokaa, siivotaan, leivotaan, luetaan, leikitään. Myös tylsyyttä täytyy jonkun verran oppia sietämään. Keksimään itse jotain tekemistä ja leikkimistä.

kyllä sylettää tuollaiset laiskimukset

kyllä sylettää tuollaiset laiskimukset

Kompaan täysin! Kuka käski hankkiin lapsia? Voisko käyttää järkeä ennenkö lapsia hankkii? Ai niin, mutta jos ei ole ollut paikalla kun järkeä on jaettu, tsori.

ja kanna vesi kaivosta jos haluat. Jos kerran nykyelämä on helppoa, niin miksi siitä ei voisi nauttia.

Ja mistä tiedät vituttaako roikkua hirressä jos et ole koskaan sellaista kokeillut???

Et voi tietää mitä on olla koomaväsynyt kahden lapsen kanssa, et ennenkuin sinulla on ollut ne kaksi lasta.

En halua kantaa vettä kaivosta, enkä olla kantamassa halkoja taloon. Hyvällä mielellä astianpesukonetta täytän. Minulla on kaksi lasta. Selväähän se on, että nykypäivänä arkisissa asioissa pääsee helpommalla

Eikö riitä ne kotipuuhat. Kyllä meillä on leluja joilla leikkiä, on kirjoja joita katsoa/lukea, lähellä on myös puistoja. Meillä voi myös kotona piirtää ja maalata tai vaikka muovailla. Hädän hetkellä voi katsella vaikka DVD:tä. Kotihommissakin (pyykit, siivous, ruuanlaitto, leipominen) voi auttaa jos haluaa. Tokikaan en mitään ohjattua jumppatuokiota ehkä ala järjestämään, mutta harvoimpa niitä pk:ssakaan on. Läheltä löytyy erilaisia kerhoja joihin voi mennä yhdessä tai jättää lapsen muutamaksi tunniksi.



Mitä muuta virikettä 3v tarvitsee? Että osaan nyt sit varautua, kun vauva syntyy kuukauden päästä ja esikoisen pk paikka on jo irtisanottu.

Eikö riitä ne kotipuuhat. Kyllä meillä on leluja joilla leikkiä, on kirjoja joita katsoa/lukea, lähellä on myös puistoja. Meillä voi myös kotona piirtää ja maalata tai vaikka muovailla. Hädän hetkellä voi katsella vaikka DVD:tä. Kotihommissakin (pyykit, siivous, ruuanlaitto, leipominen) voi auttaa jos haluaa. Tokikaan en mitään ohjattua jumppatuokiota ehkä ala järjestämään, mutta harvoimpa niitä pk:ssakaan on. Läheltä löytyy erilaisia kerhoja joihin voi mennä yhdessä tai jättää lapsen muutamaksi tunniksi. Mitä muuta virikettä 3v tarvitsee? Että osaan nyt sit varautua, kun vauva syntyy kuukauden päästä ja esikoisen pk paikka on jo irtisanottu.

mukamas lapsen parhaaksi juttuun.

Kavereita, kavereita, kavereita. Niitä kaivataan, ja nimenomaan oman ikäisiä. Onneksi keväältä jäi "mukaan" paljon kerhokavereita, joiden kanssa voi kesän leikkiä. Kovasti jo lapsi kyselee, milloin kerho taas alkaa.

Varaudu tekemään itsekin töitä kavereiden löytymiseksi, sillä lapsesi nykyiset kaverit ovat siellä päiväkodissa eikä kerhoissa.

Itse otin esikoisen kotihoitoon vähän alle kolmivuotiaana, enkä kadu yhtään. Nelivuotiaan kohdalla miettisin jo vähän.

Eikö riitä ne kotipuuhat. Kyllä meillä on leluja joilla leikkiä, on kirjoja joita katsoa/lukea, lähellä on myös puistoja. Meillä voi myös kotona piirtää ja maalata tai vaikka muovailla. Hädän hetkellä voi katsella vaikka DVD:tä. Kotihommissakin (pyykit, siivous, ruuanlaitto, leipominen) voi auttaa jos haluaa. Tokikaan en mitään ohjattua jumppatuokiota ehkä ala järjestämään, mutta harvoimpa niitä pk:ssakaan on. Läheltä löytyy erilaisia kerhoja joihin voi mennä yhdessä tai jättää lapsen muutamaksi tunniksi. Mitä muuta virikettä 3v tarvitsee? Että osaan nyt sit varautua, kun vauva syntyy kuukauden päästä ja esikoisen pk paikka on jo irtisanottu.

joka oksensi eilen, mutta on jo tänään ihan normaali. Varsin leppoisa päivä on ollut, lapsi on leikkinyt paljon itsekseen, kun mun oli pakko hoitaa pari työasiaa koneella, välillä leikitty yhdessä, ruokaa lämmitin pakastimesta kun en viitsinyt lähteä eilen oksentaneen lapsen kanssa kauppaan... Jos lapsi olisi terve tai meillä olisi auto, oltais varmaan jossain käytykin.



Jään pian äitiyslomalle ja luulen, että vaativan vauvan kanssa kädet olisi täynnä töitä ja itse väsynyt riippumatta siitä, olisiko tuo esikoinen kotona vai ei. Omaa aikaa nukkumiseen tai vauvanhoitoon saan kun esikoinen menee kerhoon 2 x vko.



Ollaan myös miehen kanssa juteltu asiasta. Miten hän voi iltaisin huomioida esikoista, jos tulee mustasukkaisuutta, miten jaksetaan, jos vauva nukkuu huonosti (myös esikoinen nukkui 1,5 v. tosi huonosti) yms. Esikoisen univaikeudet oli yksi syy, miksi meillä tulee lapsille yli 3 v. ikäeroa.



Esimerkiksi synnytyksen jälkeinen masennus on asia erikseen, silloin pitääkin saada apua, mutta yleinen virikehoitokäytäntö tuskin on ratkaisu näiden perheiden ongelmiin.

Kavereita, kavereita, kavereita. Niitä kaivataan, ja nimenomaan oman ikäisiä. Onneksi keväältä jäi "mukaan" paljon kerhokavereita, joiden kanssa voi kesän leikkiä. Kovasti jo lapsi kyselee, milloin kerho taas alkaa.

Varaudu tekemään itsekin töitä kavereiden löytymiseksi, sillä lapsesi nykyiset kaverit ovat siellä päiväkodissa eikä kerhoissa.

Itse otin esikoisen kotihoitoon vähän alle kolmivuotiaana, enkä kadu yhtään. Nelivuotiaan kohdalla miettisin jo vähän.

Eikö riitä ne kotipuuhat. Kyllä meillä on leluja joilla leikkiä, on kirjoja joita katsoa/lukea, lähellä on myös puistoja. Meillä voi myös kotona piirtää ja maalata tai vaikka muovailla. Hädän hetkellä voi katsella vaikka DVD:tä. Kotihommissakin (pyykit, siivous, ruuanlaitto, leipominen) voi auttaa jos haluaa. Tokikaan en mitään ohjattua jumppatuokiota ehkä ala järjestämään, mutta harvoimpa niitä pk:ssakaan on. Läheltä löytyy erilaisia kerhoja joihin voi mennä yhdessä tai jättää lapsen muutamaksi tunniksi. Mitä muuta virikettä 3v tarvitsee? Että osaan nyt sit varautua, kun vauva syntyy kuukauden päästä ja esikoisen pk paikka on jo irtisanottu.

Kyllä lakia voidaan muuttaa, miksi tätä älyttömyyttä ei poisteta?

parempi äiti, kun 2,5v esikoinen on 2-3 päivänä viikossa kuusi tuntia hoidossa. Hän viihtyy siellä, on samassa päiväkodissa, jossa oli jo ennen kuin jäin äitiyslomalle. Meillä ei ole sukulaisapuja täällä lähistöllä ja ystävälapsiperheillä on omia kiireitä, eivät voi olla lastenhoitoapuna. Jos esikoinenkin olisi päivät pitkät kotona (niinkuin silloin tällöin viikon ajan onkin) menetän malttini aika helposti ja pinna on kireällä kaikilla. Kun saan välillä levähtää ja hoitaa vain vauvaa (joka ei ole mikään helppo tapaus ja lisäksi hänellä on viikottaisia polikäyntejä vaativa sairaus), jaksan esikoisenkin seurassa olla iloisempi ja läsnäolevampi. Nämä eivät siis ole mitään hiki hatussa keksittyjä perusteluja päivähoidolle, vaan olen ihan oikeasti tätä mieltä. Ja en jättänyt toista lasta tekemättä, koska lapsille on silti seuraa toisistaan ja he saavat kaikki sisarusten "edut", vaikka esikoinen onkin siellä hoidossa osan viikosta.