"Yliluonnollisista kokemuksista"
Heippa vaan!
Onko kellään ollut minkäänlaisia yliluonnollisia kokemuksia?
Jos joo, niin millaisia?
Itselleni on tapahtunut selittämättömiä juttuja varhaisesta teini-iästä lähtien. Ei mitään kovin suuria juttuja, mutta ei ne ihan mielikuvituksen tuotettakaan voi olla. Näitä tapahtuu tosi harvakseltaan. Onneksi. Koska tapahtumat saavat minut aina hieman pelkäämään.
Useimmiten tunnen vaan että joku kävelee ohitseni tai koskettaa ihoani tai hiuksiani. Vaikka olen huoneessa yksin.
Mutta muutakin on tapahtunut.
Varsinkin muutama vuosi sitten oli hieman aktiivisempi kausi, kun olin juuri saanut keskenmenon. Iltaisin juuri ennen nukkumaanmenoa, valot sammutettuani alkoi makuuhuonessa tavarat tipahdella hyllyiltä. En kylläkään nähnyt mitään, koska oli talvi ja niin pimeää. Mutta kyllä jokainen tunnistaa lyijykynän tippumisen, tai paperi kahahduksen äänen lattiaa vasten. Tätä jatkui muutama viikon ja sitten se loppui.
Viimeisin tapahtui noin kuukausi sitten.
Heräsin keskellä yötä siihen, kun digitaalinen kuumemittari alkoi piipittä vieressäni yöpöydällä. Kotelossaan. Eikä kukaan ollut koskenutkaan siihen ainakaan vuorokauteen.
Siskollani on ollut samankaltaisia kokemuksia. Vesihanat menevät itsekseen päälle. Tavarat vaihtavat paikkoja luvatta. Ja hän on myös kuullut outoja ääniä asuntonsa sisällä, ollessaan yksin kotona.
Mieheni ei usko mihinkään yliluonnolliseen. Eikä siskonikaan mies. Eli keskenään saamme näitä tapahtumia ihmetellä.
Eli, nyt en kaipaa mitään kommentteja näille kokemuksilleni, sillä tiedän että aina on niitä joilta löytyy se Luonnollinen selitys kaikkeen. En kaipaa selityksiä. Haluan vain tietää onko minulla enemmänkin kohtalotovereita. :)
Kommentit (12)
No höh. Juuri tällaisia vastauksia en kaipaa. Kiitos vain. :(
Mä olen ensinnäkin nähnyt kolme enneunta elämäni aikana. Ei mitään traagisia unia, vaan ihan arkipäivän elämästä.
Yhdessä rivitalossa asuessamme kerran yöllä näin mummon meidän sohvalla. SIis kuulostaa unelta, mutta harvinaisen todentuntuinen uni oli jos oli, sitähän kun en tiedä itsekkään.
Kerran näin keittiön ovella sellaisen jännän väreilevän ilman, joka ei selvästi kyllä ollut ihmisen muotoinenkaan, mutta selvästi siinä oli joku.
Siinä kämpässä muutenkin oli koko ajan sellainen olo että joku katselee, jänniä tunteita. 4 vuotta siinä asuttiin ja viimeisenä siivous päivänä sain vahvistuksen tunteilleni. Pyysin ilmoittamaan itsestään jos on paikalla, ja niin vain tapahtui että se jokin näytti minulle kyllä ihan selvästi olevansa paikalla.
Uuteen kämppään kun muutettiin, olo oli heti alkuun hyvä ja levollinen, en koskaan tuntenut siellä olevan minkään.
Myös olen työpaikallani saanut olla todistamassa muutamaa juttua, jonka on kuullut joku muukin. Että ei ne vaan mun päässä ole.
Pyysin ilmoittamaan itsestään jos on paikalla, ja niin vain tapahtui että se jokin näytti minulle kyllä ihan selvästi olevansa paikalla.
aiheesta on aiemminkin ollut todella pitkiä ketjuja:
http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/117754/pelottavintay…
http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/117668/onko_teille_k…
Siis tämä on kolmesta unesta yhteenpantu juttu. Voisiko tästä tehdä jotakin? Onko tämä teennäinen tms? Voiko tästä tehdä jonkun "diagnoosin"? Jos voi, niin tehkää vaan!
________
Näin unta: Aborttibloggari kuoli Hornsgatanilla Tukholmassa
Ja sillä oli valkoiset vaatteet...
Ja se ajatteli, että...
Ja kansa kerääntyi katsomaan sen kuolemaa...
Jo aikoja sitten se oli nähnyt unen, jossa kaivinkone oli repinyt sen koko kodin ja se oli kaivanut ja kaivanut... ja kaivanut ison montun... ja koko maallinen elämä oli tippunut sinne monttuun... ja se oli jo toteutunut... ja sitten siitä tuli koditon baglady ja se katosi, mutta nousi jälleen ... ja nyt Hornsgatanille ei enää saa ajaa autoilla... se on siis hyvä paikka kuolla... ja sinne se oli nyt eksynyt... kuolemaan keskelle katua...
Ja kaikki sen maalaukset siirrettiin taivaaseen... eikä sen tarvinnut enää maalata maan päällä...
Taivaaseen se menisi kaikkien abortoitujen lasten äidiksi... ja kaikkien abortoitujen lasten sielut leijuivat mustissa pilvissä... ja ne pilvet roikkuivat uhkaavasti maiden ja meren yllä... ja eräänä päivänä tuo meri halkeaisi kahtia...
Ja kansa tuli katsomaan sen kuolemaa ja ihmetteli, että onkos täällä tuollainenkin joskus elänyt... ja vasta silloin se sai huomiota...
Ja ihmisten radiot pauhasivat... Taivaanisän radiokanava tunkeutui jokaiselle kanavalle ja soitti maailman laulun megatähtiä... toinen toisensa jälkeen yhä upeampi ääni kuului.. ensin korkeat naisäänet sitten matalat äänet... miehet... viimeisenä kuului Aborttibloggarin ääni... se oli todella matala eikä sitä oltu ennen kuultu... kuitenkin ihmiset tunsivat tuon äänen... ja jokainen ääni keräsi maan päältä omia ihmisiään, jotka halusivat seurata sitä... Ihmiset menivät laulun pauhatessa pitkässä jonossa taivaan portista sisään kunnes maa oli autio ja tyhjä...
Maan päällä käveli enää vain yksinäinen, surullinen nainen ainoastaan turkki asunaan... yht'äkkiä hän kuuli sydämessään miehen hätähuudon.... eikä hän voinut ymmärtää tuota hätähuutoa... eihän hänellä edes ollut miestä... mutta sitten hän kuuli Aatamin äänen toiselta puolelta maapalloa... ja hän ymmärsi... ja maa oli muuten autio ja tyhjä...
Eeva ja Aatami löysivät taas toisensa... heidän sielunsa olivat ajelehtineet niin kovin kauas toisistaan... mutta nyt heillä oli uusi pitkä matka edessään... tässä uudessa, puhtaassa ja autioksi muuttuneessa maailmassa... kun kaikki heidän lapsensa olivat jo taivaassa... ja he ymmärsivät kaikkien olleen murhaajia...
kokemusta.
Olin muuttanut pois kotoa 18-vuotiaana, tosin muutaman korttelin päähän vanhemmistani. Illalla katselin telkkaria, kävin sängylle maate aikeissa alkaa nukkua. Silloin eteisestä kuului kolahdus, ja kun käännyin katsomaan, käveli eteisestä olohuoneeseen mies jolla oli päällään pitkä musta takki ja punainen kauluspaita. Kasvojen tilalla oli tyhjää. Makasin peloissani sängyllä ja tuo "mies" tuli sänkyni viereen, laittoi kädet ylleni ja pudotteli paksua mustaa kettinkiä käsistään rintakehäni päälle. Tuntui että tukehdun. Sitten mies katosi ja minä vedin vaatteet niskaan ja juoksin vanhempieni luokse. En kertonut mistä syystä tulin niin myöhään illalla heidän luokseen.
Toinen tapaus:
Asuin vielä kotona ja heräsin yöllä vessaan. Kävelin olohuoneen halki vessaan ja huomasin että äiti nukkuu sohvalla (äiti nukkui usein sohvalla kun isä kuorsasi). En kiinnittänyt asiaan sen ihmeempää huomioita, paitsi aamulla sanoin vaan äidille aamiaispöydässä että kuorsasko isä kun nukuit sohvalla. Äiti katsoi minua kummeksuen ja sanoi että ei hän ollut nukkunut sohvalla, vaan koko yön omassa sängyssään.
Kuka siinä sohvalla sitten nukkui, sitä en tiedä tänäkään päivänä, mutta sen tiedän että joku siinä nukkui.
Eka tapaus: näit unta.
Toka tapaus: olit puoliunessa tai näit unta käyväsi vessassa.
Appiukko kuoli keväällä. Syksyllä kun anoppi kävi viimeistä kertaa sille kesälle mökillä oli kuulemma outo olo. Tuntui ettei ollut yksin vaan ihan kuin miehensäkin olisi paikalla ja muutenkin vähän outo olo. Jälkeenpäin mietti tuliko kaikki tehtyä ja kävi vielä tarkistamassa ja yllätyksekseen oli vienyt keinunkin istuinosan varastoon kuten on ollut tapana (ei oikein muistanut kyseistä asiaa selvästi). Sitä ei vaan mummo jaksa yksin kantaa hyvä jos iso poikansakaan yksin vaan aina ollaan kaksistaan kannettu. Jäi selvittämättä miten tuo keinu päätyi sisälle varastoon mummon voimin...
En tiedä onko yliluonnollista vai ei, mutta sattui mun äidille tällanen tapaus. Hän asuu yksin kerrostaloasunnossa, jossa hänen mukaansa tapahtuu outoja asioita (paukuttelua, tavaroiden tippumista, näkee enneunia ja tuntee että huoneessa on joku muukin, kerran tunsi että joku kuristaa ja säikähti kamalasti). Hän oli laittanut kattilaan vettä kiehumaan puuroa varten. Meni hetkeksi olohuoneeseen, kun kuului keittiöstä ihan järkyttävä pamaus! Niin kova että ajatteli josko jääkaappi tai pakastin oli räjähtäny tai jotain. Meni sitten keittiöön ja kaikki vesi kattilasta oli lentänyt pitkin keittiön lattiaa, seiniä ja hellaa. Pikku tilkka vettä hiljalleen poreili kattilassa mutta kaikki muu oli pitkin keittiötä. Mitenköhän tuokin on mahdollista? Ei ollut kuin ihan pelkkää vettä, että eikai nyt vesi voi tuolla lailla alkaa räiskyä niin että koko kattila on melkein tyhjä... Mun äiti on niin tarkka siivoamaankin ettei varmasti ollut hellalla mitään ylimääräistä.
Kun olin n. 10v näin valkoista hohtavan "ihmisen" joka meni erään talon nurkan taakse. Ketään muita ei ollut silloin ulkona, vaikka oli kirkas kesäpäivä, joten kiinnostuneena lähdin perään katsomaan tätä kummaa tyyppiä ja kun pääsin nurkan taakse (meni ehkä 30sek), niin se oli kadonnut! Taisi olla enkeli.
Ja kiitos varsinkin linkeistä muihin keskusteluihin.
Tuli tässä vielä yksi juttu mieleen. Ei tosin pelottava.
Minulla ja siskoillani on joku outo (telepaattinen?) yhteys. Esimerkiksi, tiedämme välillä ihan oudolla tavalla mitä toinen tarkoittaa, vaikka ei ole selittänyt vielä paljon mitään. Lisäksi jos toiselle tekee kipeää, tulee joskus ikään kuin sellainen myötä-kipu/pahoinvointi.
Kerran, kun pikkusiskomme pyörtyi muutaman kymmenen metrin päässä minusta ja isosiskostani, tuli minulle ja isosiskolleni samalla hetkellä selittämättömästi huono olo. Näimme vasta hetken päästä että pikkusiskomme oli pyörtynyt. :)
Hauska tapaus sattui viime viikolla, kun pikkusiskoni oli tulossa kylään. Laitoin itselleni hiukset saparoille. Tyttärenikin halusivat saparot, ja kun olin laittamassa niitä toiselle, tuli sellainien olo että siskollanikin on IHAN varmasti hiukset saparoilla. Vaikka en ole nähnyt hänellä hiuksia saparoilla varmaan vuosiin. Naureskelin siinä sitten jo valmiiksi, että ollaan varmaan näky kaupungilla, kun kaksi naista ja kaksi pikkutyttöä, kaikilla saparot päässä. Ja kun siskoni sitten tuli, niin juuri näinhän se oli, kuin olin tuntenut. :)
pelottavaa!
Ei kokemuksia. Mutta siis kun on katsonut esim Paranormal activityt niin hui!