En voi käsittää, että muutaman vuoden päästä vietän 50v juhlia!
50v pitäisi olla tosi aikuismainen mutta minä en ole.
Hypin trampalla ja leikin (pelleilen) lasten kanssa. Räppään terasilla Pienissä Häissä ja olen ihan kakara.
Kommentit (2)
Sama tuntuu oudolta minustakin (olen nyt 44), en siis ole päällepäin mikään riehakko ja leikkisä, mutta toisaalta olen yhtä kiihkeä ja utelias elämän ilmiöiden suhteen kuin olin teininä, ja se tuntuu jotenkin ei-aikuiselta :-)
Mutta varmaan kaikista tuntuu oudolta täyttää 50 koska melkein kukaan ei oikeasti tunne olevansa niin vanha kuin mitä ikä näyttää, vaan jotenkin iätön ja aina nuori. Näin sanovat myös kahdeksankymppiset vanhukset joita tunnen monta työni kautta.
Ikä onkin enemmän sosiaalinen kuin henkilökohtainen mittari, ja siksi ymmärrämme hyvin että MUUT vanhenevat, mutta omalla kohdalla se tuntuu oudolta.
ONNEKSI sosiaaliset lokerot ovat väljentyneet ja nykyään on ihan sallittua viisikymppisen käyttäytyä nuorekkaasti ja olla leikkisä, tosin ihan kaikkea ei sallita: liian nuorekas pukeutuminen voi aiheuttaa paheksuntaa (miksi? ketä oikeasti haittaa jos 50-vuotias haluaa käyttää minihametta, tennareita ja nilkkasukkia?). Katsotaan myös vähän pahalla, jos haahuilee työpaikkojen välillä tai vieläkin miettii mihin lähtisi kouluttautumaan, kun ikää on jo yli neljänkymmenen.
Mutta onneksi enää ei ole pakko pukeutua tummaan ja leikata hiuksia vaikka tulee menopaussiin!
Sehän on vain positiivista, että nuo ominaisuudet on säilyneet. Ei "aikuisen" tarvi olla vakava tiukkapipo. Kunhan kannat vastuusi "asioista", saa lapsettaa vaikka kuinka.
- 50+