Lue keskustelun säännöt.
Miksi et ota perhejuhliin (50v, yo, rippi jne) ulkopuolista apua keittiöön?
06.06.2011 |
Taas yo-juhlissa tuli nähtyä, mitä siitä seuraa, kun päivänsankarin äiti siskojensa kanssa häärää keittiössä.
Emännän ja isännän kuuluu juhlissa olla vieraiden kanssa ja pitää seurustelua yllä, eikä hiki päässä keittää kahvia ja vispata kermavaahtoa.
Kommentit (44)
käytiin sukulaisen yo-juhlissa, ja melkein jo kättelyssä emäntä tuli meidän 16v teinille supattamaan, että pitäisi kerätä käytetyt astiat ja mennä keittiöön tiskaamaan. Totesin iloisesti, että oli kiva käydä onnittelemassa, mutta harmi kun pitää kiiruhtaa seuraavaan paikkaan. Sille emännälle supatin, että me pestän teinin kanssa nämä alkumaljalasit, niin ei tarvitse heidän nähdä vieralusta vaivaa.
Miksi ihmeessä ei voi hankkia sitä apua vaan pitää vieraita vaivata?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä kun se juhlakalu ei oikein itse seurustele, vaikka jokaisen syliin pääseekin. ;)
Mies otti vastuukseen kuvauksen. Minulla oli keittiössä apuna siskoni ja äitini, ja kaikki tarjottavat oli tehty valmiiksi jääkaappiin. Ongelmana oli kuitenkin se, että seremonian aikana ei voinut tehdä mitään, mutta seremonia jälkeen pitäisi olla lämpimät piirakat lämpimiä ja jääkaapista salaatit nostettu pöytään. Siskoni sitten hipsi keittiöön kesken seremonian lämmittämään piirakoita. Kun saimme kaiken seremonian jälkeisessä hässäkässä laitettua pöytään ja aloin suunnitella kahvin keittoa (tarkoitus oli ensin ottaa suolaista ja sitten makean kanssa kahvia), alkoi pappi ihmetellä kahvin puutetta. Aloin keittää sitten sitä mutta melko pian eka salaattikulho oli tyhjä, piirakoita piti lisätä, samoin patonkia jne. Jääkaapista piti ottaa uusi voileipäkakku esille, lisätä kylmää vichyä juomapöytään. Juuri kun suunnittelin, että voisin syödä palasen voileipäkakkua, piti keittää lisää kahvia ja vauvakin tarvitsi ruokaa.
Huh huh! Ja mulla oli siis apuna sisko, joka raatoi koko ajan hartiavoimin ja äitini, joka myös oli suureksi avuksi. Ihmettelen edelleen, miten olisin voinut hyvällä suunnittelulla rennosti vain istuskella juttelemassa. Ylimääräisen avun palkkaaminen ei tullut ihan taloudellisista syistä kyseeseen.
Ihmettelin, että kuinka suuria juhlia palstamammoilla on. Meillä on vietetty iät ja ajat pieniä juhlia ja aina on saatu huseerattua keittössä hyvin. Vanhempien syntymäpäivillä huseerasimme me tytöt ja meidän tyttöjen juhlissa huseerasi äiti ja sisarukset.
Ja lisäksi rippijuhlat, synttärit ja yo-juhlat ovat olleet meillä sellaiset, että vieraita on käynyt ripotellen. Siinä olisi jo palkattu tarjoilijakin saanut istuskella ja huokailla, että mitä tekis.
Mutta ehkä palstamamman perusrippijuhlatkin ovat sellaisia, että vieraita on 100 ja on monen lajin päivälliset ja perusmammallahan on toli iso talo, missä on iso ruokasali, mihin mahtuu syömään tämä 100 ihmistä kerralla.
Minusta normaaleissa sukujuhlissa hetki huseerataankin keittiössä - tarjoilut nyt kun saa pöytään, niin eipä siinä nyt niin kauhean isoa hommaa enää ole. Maljojen kaatamisen meillä hoisi ensimmäisissä yo-juhlissa ylioppilaan pikkuveli, toisissa puolestaan se edellinen ylioppilas. Juuri olimme itse sukulaisen yo-juhlissa, joissa myös ylioppilaan äiti + sisarensa hoitelivat ruokia + kaatoivat kahvia, ylioppilaan isä puolestaan kaatoi onnittelumaljat. Ihan mukavaa oli mielestäni. Minulle ei ole ikinä tullut mieleen, että tuossa olisi jotain outoa. Vaikka äiti heiluisi hetken keittiössä, on ylioppilas / isä keskustelemassa vieraiden kanssa. Sukulaiset tuntevat kuitenkin toisensa ja voivat myös keskustella keskenään ihan ilman apua :). Miten suureellisissa rippi/yojuhlissa te sitten käytte? Ja eivätkö rippilapsi/ylioppilas olekaan teille läheisiä ihmisiä? Meillä on jo ihan normi mummit-kummit synttäreillä porukkaa vähintään 20-30 henkeä, eikä silloinkaan ole palkattua apua keittiössä.
Aamulla laittelin miehen kanssa kaikki melkein valmiiksi. Vieraat tulivat ja lapsi kastettiin. Panin kahvin tippumaan ja nostin lopputarkoilut pöytään ja sokerit ja maidot.
Ei kukaan vieraista ryysinyt hamstraamaan piirakoita ja muita ennen kuin kahvi oli valmista. Seurustelivat ihan nätisti keskenään sen aikaa kun kahvi tippui.
Siinä kun se juhlakalu ei oikein itse seurustele, vaikka jokaisen syliin pääseekin. ;) Mies otti vastuukseen kuvauksen. Minulla oli keittiössä apuna siskoni ja äitini, ja kaikki tarjottavat oli tehty valmiiksi jääkaappiin. Ongelmana oli kuitenkin se, että seremonian aikana ei voinut tehdä mitään, mutta seremonia jälkeen pitäisi olla lämpimät piirakat lämpimiä ja jääkaapista salaatit nostettu pöytään. Siskoni sitten hipsi keittiöön kesken seremonian lämmittämään piirakoita. Kun saimme kaiken seremonian jälkeisessä hässäkässä laitettua pöytään ja aloin suunnitella kahvin keittoa (tarkoitus oli ensin ottaa suolaista ja sitten makean kanssa kahvia), alkoi pappi ihmetellä kahvin puutetta. Aloin keittää sitten sitä mutta melko pian eka salaattikulho oli tyhjä, piirakoita piti lisätä, samoin patonkia jne. Jääkaapista piti ottaa uusi voileipäkakku esille, lisätä kylmää vichyä juomapöytään. Juuri kun suunnittelin, että voisin syödä palasen voileipäkakkua, piti keittää lisää kahvia ja vauvakin tarvitsi ruokaa. Huh huh! Ja mulla oli siis apuna sisko, joka raatoi koko ajan hartiavoimin ja äitini, joka myös oli suureksi avuksi. Ihmettelen edelleen, miten olisin voinut hyvällä suunnittelulla rennosti vain istuskella juttelemassa. Ylimääräisen avun palkkaaminen ei tullut ihan taloudellisista syistä kyseeseen.
Suomessahan on synti, jos ei tee kaikkea itse. Valmiin pullan ostaminen kaupasta on pahinta, mihin voi sortua. Ja kyllä kunnon emäntä pystyy yhdet juhlat itse hoitamaan, outoa, jos ei pysty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saahan sen sankarin vanhemmat+ sisaret häriä keittiössä vaikka kuinka, ei heidän kuulukkaan olla keskutelun ylläpitäjiä. Sen Nuoen juhlat ovat ja nuori on keskipisteenä.
Taas yo-juhlissa tuli nähtyä, mitä siitä seuraa, kun päivänsankarin äiti siskojensa kanssa häärää keittiössä.
Emännän ja isännän kuuluu juhlissa olla vieraiden kanssa ja pitää seurustelua yllä, eikä hiki päässä keittää kahvia ja vispata kermavaahtoa.
Todellakin - miksei ottaisi apuvoimia keittiöön ja saisi itse juhlia ja seurustella vieraiden kanssa?! Osalla lienee taustalla marttyyri-mentaliteetti: "ku ite pitää kaikki...".
Mutta tiedoksi, että lähes kaikkialla Suomessa on kohtuu matkan päässä osaavia ja kokeneita Marttoja tarjolla näihin tehtäviin edulliseen hintaan! Monet marttayhdistykset tienaavat rahaa juuri näillä töillä. Ottakaa selvää lähin marttayhdistys tai piiri ja kyselkää - tietoa löytyy netistä www.martat.fi. Mutta hyvissä ajoin kannattaa olla liikkeellä - kysyntää on enemmän kuin tarjontaa! Mm. oma yhdistykseni tekee monia perhejuhlakeikkoja vuosittain ja, joka kerran ottaa martat töihin, ottaa toistekkin! t. nimim. ensi su rippijuhlissa marttailemassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jospa varat menevät syötäviin ja juotaviin eikä muuhun sitten jää ylimääräistä? Ajatella, kun sellainenkin tilanne voi olla jollakulla!
sen vertaa ylimääräistä että voi palkata muutamaksi tunniksi tarjoilijan, niin sitten pitää kyllä katsoa peiliin ja pitkään!
Mäkin olin varakas työssäkäyvä mennessäni naimisiin mutta köyhä työtön lapseni rippijuhlien aikoihin.
Jospa varat menevät syötäviin ja juotaviin eikä muuhun sitten jää ylimääräistä? Ajatella, kun sellainenkin tilanne voi olla jollakulla!
sen vertaa ylimääräistä että voi palkata muutamaksi tunniksi tarjoilijan, niin sitten pitää kyllä katsoa peiliin ja pitkään!
Minäpä katson peiliin. Jotenkin naurettavalta tuntuisi ottaa kotona järjestettäviin pikkujuhliin apua. Oman perheen voimin ne voidaan järjestää aivan hyvin.
Jos kaikki järjestelyt on tehty hyvin etukäteen, ei emännän missään tapauksessa tarvitse puuhastella yksinään keittiössä koko päivää.
Ei juhlien aikana enää mitään kermaa vispata, korkeintaan täytetään astioita.
Tiskaaminen voi olla ainoa työvaihe, joka vaatii yhden ihmisen työpanoksen, jos ei ole käytettävissä riittävästi astioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vaan tajua!
Itse olen järjestänyt neljät ristiäiset, parit rippujuhlat ja yhdet yo-juhlat. Enkä ole kokenut rankaksi kuin juhlia edeltävän päivän, kun tehtiin kaikki valmiiksi.
Juhlapäivänä vaan tarjottavat pöytään ja se on siinä. Yleensä joku vieraista (oma äitini tai joku kaveri) on vielä HALUNNUT juhlapäivänä laittaa astioita tiskikoneeseen yms.
Mun mielestä rankinta noissa juhlissa on kuitenkin se, että kerkee seurustelemaan kaikkien vieraiden kanssa. Ei se keittiön kunnossapitäminen.
... kaikki tarjottavat oli tehty valmiiksi jääkaappiin.
- Miksi vain jääkaappiin? Kaiken muun olisi voinut kattaa pöytään valmiiksi, paitsi arimmat kylmäsäilytettävät (jäätelöt?) ja lämpimänä tarjottavat.
Kahvi olisi voinut olla valmiina siten, että olisit vain laittanut keittimen päälle.
se olisi valmistunut sillä aikaa, kun lämmitettävät olisivat kuumenneet uunissa.Ongelmana oli kuitenkin se, että seremonian aikana ei voinut tehdä mitään, mutta seremonia jälkeen pitäisi olla lämpimät piirakat lämpimiä ja jääkaapista salaatit nostettu pöytään.
- Miksi tehdä asia niin vaikeasti? Ei salaatti mene pilalla niin lyhyessä ajassa kuin mitä vauvan kastaminen kestää. Suojaava kansi vain päälle, ja siinä se olisi ollut.Siskoni sitten hipsi keittiöön kesken seremonian lämmittämään piirakoita.
- Kai ne olivat edes valmiiksi tarjoiluastioissa?
Miksi ne eivät olleet jo uunissa lämmittelemässä seremonian aikana?Kun saimme kaiken seremonian jälkeisessä hässäkässä laitettua pöytään ja aloin suunnitella kahvin keittoa (tarkoitus oli ensin ottaa suolaista ja sitten makean kanssa kahvia), alkoi pappi ihmetellä kahvin puutetta.
- Kannattaa tehdä tällaisten juhlien järjestys perinteisen kaavan mukaan, ettei kukaan ehdi ihmetellä mitään eikä tule sitä hässäkkää.Aloin keittää sitten sitä mutta melko pian eka salaattikulho oli tyhjä, piirakoita piti lisätä, samoin patonkia jne.
- Niin, miksi ei ollut valmiina salaatit, patongit ym tarjoiluastioissa, jotta ne olisi voinut nostaa suoraan pöytään tyhjentyneen tilalle? Astian vaihto käy nopeammin kuin täyttäminen.Jääkaapista piti ottaa uusi voileipäkakku esille, lisätä kylmää vichyä juomapöytään.
- Noissa menee yhteensä noin 20 sekuntia, jos ovat hyvin käden ulottuvilla. Jos jääkaappiin ei sovi, voi käyttää kylmälaukkua apuna.Huh huh! Ja mulla oli siis apuna sisko, joka raatoi koko ajan hartiavoimin ja äitini, joka myös oli suureksi avuksi. Ihmettelen edelleen, miten olisin voinut hyvällä suunnittelulla rennosti vain istuskella juttelemassa. Ylimääräisen avun palkkaaminen ei tullut ihan taloudellisista syistä kyseeseen.
Tässä tulee neuvoja siihen, miten olisit saanut ristiäiset kunnialla järjestetyksi. Vähän myöhässä, mutta ehkä teille tulee muitakin juhlia, vaikka rippijuhlat sitten aikanaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
... kaikki tarjottavat oli tehty valmiiksi jääkaappiin.
- Miksi vain jääkaappiin? Kaiken muun olisi voinut kattaa pöytään valmiiksi, paitsi arimmat kylmäsäilytettävät (jäätelöt?) ja lämpimänä tarjottavat.
Kahvi olisi voinut olla valmiina siten, että olisit vain laittanut keittimen päälle.
se olisi valmistunut sillä aikaa, kun lämmitettävät olisivat kuumenneet uunissa.Ongelmana oli kuitenkin se, että seremonian aikana ei voinut tehdä mitään, mutta seremonia jälkeen pitäisi olla lämpimät piirakat lämpimiä ja jääkaapista salaatit nostettu pöytään.
- Miksi tehdä asia niin vaikeasti? Ei salaatti mene pilalla niin lyhyessä ajassa kuin mitä vauvan kastaminen kestää. Suojaava kansi vain päälle, ja siinä se olisi ollut.Siskoni sitten hipsi keittiöön kesken seremonian lämmittämään piirakoita.
- Kai ne olivat edes valmiiksi tarjoiluastioissa?
Miksi ne eivät olleet jo uunissa lämmittelemässä seremonian aikana?Kun saimme kaiken seremonian jälkeisessä hässäkässä laitettua pöytään ja aloin suunnitella kahvin keittoa (tarkoitus oli ensin ottaa suolaista ja sitten makean kanssa kahvia), alkoi pappi ihmetellä kahvin puutetta.
- Kannattaa tehdä tällaisten juhlien järjestys perinteisen kaavan mukaan, ettei kukaan ehdi ihmetellä mitään eikä tule sitä hässäkkää.Aloin keittää sitten sitä mutta melko pian eka salaattikulho oli tyhjä, piirakoita piti lisätä, samoin patonkia jne.
- Niin, miksi ei ollut valmiina salaatit, patongit ym tarjoiluastioissa, jotta ne olisi voinut nostaa suoraan pöytään tyhjentyneen tilalle? Astian vaihto käy nopeammin kuin täyttäminen.Jääkaapista piti ottaa uusi voileipäkakku esille, lisätä kylmää vichyä juomapöytään.
- Noissa menee yhteensä noin 20 sekuntia, jos ovat hyvin käden ulottuvilla. Jos jääkaappiin ei sovi, voi käyttää kylmälaukkua apuna.Huh huh! Ja mulla oli siis apuna sisko, joka raatoi koko ajan hartiavoimin ja äitini, joka myös oli suureksi avuksi. Ihmettelen edelleen, miten olisin voinut hyvällä suunnittelulla rennosti vain istuskella juttelemassa. Ylimääräisen avun palkkaaminen ei tullut ihan taloudellisista syistä kyseeseen.
Tässä tulee neuvoja siihen, miten olisit saanut ristiäiset kunnialla järjestetyksi. Vähän myöhässä, mutta ehkä teille tulee muitakin juhlia, vaikka rippijuhlat sitten aikanaan.
Meillä ainoat tarjottavat, jotka tosiaan saattoivat olla pöydässä seremonian ajan olivat pullat ja keksit ja nämä siis olivatkin. Kakut ja voileipäkakut ja salaatit olivat jääkaapissa (seremonia kesti kuitenkin noin 30 min. joten en voi pitää kanasalaattia tai fetasalaattia pöydässä sen aikaa, kun se kuitenkin seisoo hetken jo kahvittelun aikanakin).
Pikkupiirakat olivat pelleillä uunissa valmiina, sisko vain laittoi uunin päälle ja siirsi sitten ne tarjoiluvateihin. Vadit eivät kestä kuumuutta ja isoin ei edes mahdu uuniin kunnolla (ehkä vähän vinossa mahtuisi). Lämmitystä ei voinut pitää kuin noin 10 -15 min. etteivät olisi kuivuneet ja seremonia siis kesti sen 30 min.
Jääkaapissa oli toisesta salaatista toinenkin kulho, mutta toisesta ei, kun ei mahtunut. Ainekset olivat toki valmiiksi pilkotut, mutta salaatti piti "kaataa" pusseista kulhoon ja siihen meni toki hetkisen. Patonkia oli lisää mutta pikkupiirakoita siis lämmiteltiin vielä toinenkin kierros uunissa, kun olivat todella suosittuja. Meillä oli vieraita vain 20 mutta piirakoita hupeni 50 kpl eli osa söi näitä jopa kolme (pikkupiirakat olivat siis muffinin kaltaisia täytettyjä piirakoita). Onneksi oltiin tehty näitä 60 kpl.
Kauaa ei mennyt mihinkään yksittäiseen tarjoiluhommaan, mutta yritin tosiaan samalla jutella vieraiden kanssa, siskoni ja äitini vuorottelivat keittiössä eli toinen kahvitteli, kun toinen auttoi. Tiskiä kertyi ja pöytätilojen puutteen vuoksi niitä tosiaan piti tuoda keittiöön. Aina kun mahdollista, juttelin jonkun vieraan kanssa, mutta aina sinä aikana jokin uhkasi loppua, ja piti rynniä taas keittiöön. Kaikista pahin oli se ihan alku, jolloin mokasin tuon kahvihomman ja piti kahvia keittää, kun toiset ottivat jo suolaista ja kun sen kahvin sai kaadettua ja laitettua uunen pannun tippumaan, niin alkoi jo salaatit ja piirakat loppua ja niiden kanssa oli kiire. Kanasalaattia oli tosiaan kaksi isoa kulhollista valmiina mutta valmistin vielä kolmannenkin kulhon - oli niin suosittua. Fetasalaattia meni puolitoistakulhollista.
Meille tulee kyllä aikanaan muitakin juhlia, ja varmaan taas vaivaan siskoani, vaikka onkin harmi, että hän ei näistä meidän juhlista ehdi nauttia kuin vasta lopussa. Siskolle ostettiin hemmotteluhoito kylpylästä kiitokseksi. Ehkä lasten yo-juhliin saadaan sitten palkattua apua...
Meillä on siis rajalliset kylmätilat, kun jääkaapissa oli kaksi kakkua, kaksi voileipäkakkua ja kolme salaattia sekä aineksia näihin salaatteihin sekä tietysti ihan peruskamaa perheenkin syömiseen. Kylmälaukku oli käytössä (siellä oli jääkaapista kaikki hillot ja muut purnukat, joita ei juhliin enää tarvittu) ja juomat parvekkeella esiviilentymässä. Sattui vaan kaunis, aurinkoinen kevätpäivä, joten jääkaappiakin tarvittiin viilentymiseen.
Tosiaan vieraitakaan ei ollut paljoa, ja vaikka kovasti yritin seurustella vieraiden kanssa, oli tuo sellaista juoksua edestakaisin ja vielä vauvan luona, että tosiaan huh huh!
Jospa varat menevät syötäviin ja juotaviin eikä muuhun sitten jää ylimääräistä? Ajatella, kun sellainenkin tilanne voi olla jollakulla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitopalvelusta saa keittiöapua yleensä vain silloin, jos tilaa kaikki syötävätkin pitopalvelun kautta. Kaikilla ei ole siihen varaa ja osaa haluaa taas tehdä syötävät itse siksi, että niistä tulee (ainakin tekijän mielestä) näin paremman makuisia.
Erityisesti yo-juhliin on vaikea löytää ulkopuolista apua, kun melkein kaikki ovat silloin itse juhlimassa.
Jospa varat menevät syötäviin ja juotaviin eikä muuhun sitten jää ylimääräistä? Ajatella, kun sellainenkin tilanne voi olla jollakulla!
sen vertaa ylimääräistä että voi palkata muutamaksi tunniksi tarjoilijan, niin sitten pitää kyllä katsoa peiliin ja pitkään!
toisen tai kolmannen vuoden opiskelijoita keikkatöihin. Tämä siis paikkakunnilla joissa on ravintola-alan koulutusta.
Kyllä apua saa jos osaa oikeasta paikasta hakea.
Hyvissä ajoin pitää sopia eikä jättää viimetippaan. Kauppojen ilmoitustaululle voi pistää ilmoituksen jo huhtikuun puolella niin eiköhän apua saa.
Maksaa toki mutta on sen väärtti.
Ei ole helppo homma saada pelkästään apua ostamatta kalliita tarjoiluja samalla. Ainakaan Hki-seudulta ei ollut tarjolla, kun eräisiin juhliin olisin kipeästi kaivannut 1-2 hlöä tarjoiluavuksi.
Jouduttiin ilmoittamaan eri oppilaitosten ilmoitustauluilla eikä sitä kautta saatu apu kovin suuri apu ollut. Oikea ammattilainen olisi osannut hoitaa homman ilman kädestä pitämistä.
harvalla on varaa ostella väkeä ja tarjoilua ja salia juhlia varten
juhlista halutaan pienet ja intiimit kotona ja lopulta leviää käsiin......
etukäteen voi tehdä paljon ja ns puoltuttuja nuoria voi valjastaa kahvinkeittoon ja kaatoon, pienellä rahalla aina...
eli ei ihan yksin kandee hommaan ryhtyä vaikkei rahaa olisikaan..
koulun seinällä kun opiskelin iltalinjalla kokiksi.
Yhteen jopa soitin ja he olisivat halunneet nähdä. Tilaisuus oli seuraavana vkonloppuna, olin päivällä töissä, illalla koulussa. Mies vaan tokas et tarvitse tarpeeksi paljon haluta tätä keikkaa.
Joo, ei kun taikasauvalla taion jostain ylimääräisen päivän. Koulu on siis Helsingissä, jossa asun ja asuivat muistaakseen Vantaalla ( tai Espoossa ) eli mun olis pitänyt maksaa bussilippu mennen tullen heille, reittioppaasta katsoin bussimatka kesti toista tuntia illalla ja vika yhteys oli aika aikaisin juhliin nähden. Kysyin miten kuljetuksen ja ne pitää omasta pussista maksaa, taksi kotiin olis maksanut 50 euroa sillä keikkaan kuului myös siivous ja palkkaa olisivat maksaneet 8 euroa jos työ on sen näköistä. Hinta tippuu jos hutiloin.
Olin kuitenkin aikuisopiskelija, eli luultavasti pariskuntaa vanhempi ja varsinkin tämä pakkotapaaminen teki sen että heitin heidän lapun roskiin ilmoitustaululta.
Opiskelukaverit myös itse soittivat joskus vastaaviin ilmoituksiin ja kukaan ei ikinä minnekään mennyt, kun joko asuttiin niin korvessa että olis pitänyt tulla taksilla, jota ei korvattu ja palkka olis ollut tosi onneton.
Mä olen ollut myös vieraana 40 v juhlissa joissa ei oltu palkattu ketään keittiöön. Päivänsankari = emäntä oli ihan punainen kun edestakas meni keittiössä, kaikki oli loppu ja ihmiset eivät edes viitsineet kysyä kun höyry näkyi kauas.
En tiedä onko se joku kunniakysymys ettei voi palkkaa yhtä ihmistä.
Uskoisin että mistä tahansa Helsingin alan koulusta sais tarjoilijat ihan helpostikin, jos on ajoissa liikkeellä eikä vaadi olemattomia + suostuu maksamaan palkkaa sen sijaan että vittuilis puhelimeen.