Opejen lahjoista, tä?

Kyllä katsos hyvälle opelle voi antaakin :)

Musta noi 2 e lahjat on huvittavia, en veisi sellaista edes työpaikan pikkujouluun tai lapsen kavereille synttärilahjaksi

Opettajat ja tarhantädit saa työstään palkkaa, niin miksi niitä pitäis vielä lahjoa. En ikinä tule ostamaan opettajille mitään lahjoja.

Etenkään yhdelle, joka ei ole ansainnu minkäänlaista kunnioitusta.

Se on lahjus, jos yksi antaa eikä ole koko luokalta.



Tyttäreni ope sanoi.

tais saada 200 euron lahjakortin. Jokainen perhe sai muistaa haluamallaan summalla. Kutosluokkalaisista kyse.

Missä tuollaista on mistä tämä villitys on alkanut? Ei edes kukkia ja suklaita ole ollut tapana työntää joka vuosi.

Tuollaisia lahjakortteja on annettu vain eläkkeelle lähteville, täysin palvelleille, eikä suinkaan joka kevät ja joulu.

Kilpaillaanko tässä nyt jollakin tavalla keskenään siitä, mihin kouluun saadaan parhaat opettajat = parhaat lahjukset?

Se on varmaan meille kaikille kirkkaasti selvää, että niin arvostus kuin kiitollisuus opettajan työtä kohtaa osoitetaan todellisuudessa aivan muulla keinolla kuin keräämällä toinen toistaan suurempia rahamääriä.

Mutta halusin muistaa tarha tätejä ja opettajaa.

Tein siis pienet söpöt piparkakkutalot jokaiselle. Aikaa niihin meni kiitettävästi. Piparkakkutalon ajattelin olevan kiva, koska jos ei uskalla syödä "vieraiden" tekeleitä niin sitähän ei ole pakko syödä. Käy ihan koristeesta.

Ainakin yksi päiväkodin tädeistä oli hurmioissaan kun heidän lapset ovat jo niin vanhoja, että ei enään itse tule tehtyä piparkakkutaloja.



Kaverini joka on toka luoken ope vihjaisi, että hän on eniten tykännyt tällaisista lahjoista eikä turhista roinista.

Jos luokassa on 17 oppilasta ja jokainen tuo jotain krääsää joka joulu, niin se on jo ongelma. Tuo rahan keruu on myös ihan hirveetä! Opethan saa palkan työstään.

Se on varmaan meille kaikille kirkkaasti selvää, että niin arvostus kuin kiitollisuus opettajan työtä kohtaa osoitetaan todellisuudessa aivan muulla keinolla kuin keräämällä toinen toistaan suurempia rahamääriä.

Mistä asti ainoa tapa kiittää on rahallinen muoto? Ihan yhtä lailla pienituloisen perheen vanhemmat voivat olla tyytyväisiä opettajaan, mutta eivät voi osoittaa sitä kalliilla lahjalla. Omassa lapsuudessa/nuoruudessa riitti vielä oppilaiden ja vanhempien kiitos, ja max. joulukortti kiitokseksi.

En ikinä tule antamaan lapseni opettajille lahjoja.

ja joka kevät kantaa kotiin oppilaiden muistamisia. Ikinä en ole kuullut arvostelevan näitä pikkumuistamisia, sen sijaan olen ollut huomaavinani että eniten hän on otettu näistä "ajatus on tärkein" -lahjoista. SIis esim oppilaan itse tekemästä kortista tms., johon on nähty vaivaa. Ja tyytyväisenä syö suklaat, pandan konvehdit ja kaikki muut. TOki perheellekin saattaa tarjota.



Joskus kyllä tuntuu että te (me) vanhemmat teette asiasta kovin suuren numeron, ei ne opet niitä lahjoja plaraa ja laita muistiin mitä keneltäkin oppilaalta saa. Eikä sitäkään keneltä ei saa mitään.

Olen itse opettaja ja ostin parin euron teepaketit lapsieni opettajalle - liitettynä lapsen tekemään korttiin.

Mun mielestä nuo isot rahasummat ovat jo lähestulkoon lahjontarikos.. Opettaja saa työstään palkkaa. Ja itse olen ilahtunut eniten siitä, kun opettaja tai oppilas on tullut kasvokkain kiittämään hyvästä / laadukkaasta / innostavasta opetuksesta!

Kyllä katsos hyvälle opelle voi antaakin :) Musta noi 2 e lahjat on huvittavia, en veisi sellaista edes työpaikan pikkujouluun tai lapsen kavereille synttärilahjaksi

kun laitoin vain wilmaan lasteni opettajille kiitoksen hyvästä yhteistyöstä ja toivotin hyvää joulua.



Tais olla aika nolo juttu :(

ostettiin herkkukori. 20 oppilsta, muutama perhe ei osallistunut lahjaan. Musta tuo ei ollut kyllä ollenkaan huvittavaa, luulen että opekin kokee aika vaivautuneeksi olonsa, jos yhdeltä perheeltä tulee valtavan kallis lahja.

Itse olen päiväkodin täti, ja saamme yleensä n.5-10e lahjoja perheiltä, enkä pidä sitä mitenkään naurettavana. Kiusallisempaa olisi, jos joku perhe toisi 100 lahjan...

yli 50e, jopa parinsadan euron lahjat ei taida enää olla hyväksyttäviä; opettaja ei saisi ottaa vastaan arvokkaita lahjoja niiltä oppilailta/perheiltä, joiden lasten koulussa menestymistä arvostelee; puolueettomuus vaarantuu. Lisäksi noin isot lahjat pitäisi ilmoittaa verottajalle.

...mutta meidän työpaikalla (teollisuudessa) on ohjeistus, että yli 50€ arvoisia muistamisia ei anneta eikä oteta vastaan, arvolahjat tulkitaan lahjonnaksi.



Mä oon kanssa miettinyt tota tilannetta, kun 20 muksua tuo pandaa tai servettejä tai mitä tahansa mistä et itse välitä.. niin mitä hittoja niillä tekee ja mihin ne laittaa? Kaikilla ei ole sitä sukuakaan, jolle levittää "hyvää mieltä".



Jos jouluna haluaa mieleistään suklaata, niin se on ostettava itse. Muuten käy niin,että tulee syötyä liikaa jotain josta ei oikeasti edes pidä.



Ne tuikkukipot on omakotitaludessa ongelma, ne pitää kiikuttaa kaatopaikalle, oma polttokelpoisen jätteen astia ei sovi. Aattelepa jos itse saisit vuosittain vaikka 20 (joulu ja kevät) koriste-esinettä koko urasi 40v ajan... 800 pikku tuikkukippoa ja koriste-enkeliä :)



Paras lahja on sellainen jonka voi hyvällä omatunnolla joulun jälkeen hävittää johonkin: kukka, kortti... keksitkö muita?

Ne suklaatkin varmaan tammikuun aikana häviää opehuoneen kaffepöydässä, ettei omalle perheelle tarvi koko kasaa pakkosyöttää.

ja muita, joiden (hyvästä) palvelusta olen saanut nauttia vuoden aikana. Lahjaksi annan tänä vuonna pienen rasian laadukkaita konvehteja.

tämä on oma maailmansa.

Mä laitan ne sitten juhlapäivinä ja jouluna sukulaisille kiertoon edelleen. Eipä tule juhlat kalliiksi.

tais saada 200 euron lahjakortin. Jokainen perhe sai muistaa haluamallaan summalla. Kutosluokkalaisista kyse.

lahjakortin. On tehnyt työtään suurella sydämellä ja aidosti välittää lapsista. Haluan näyttää, kuinka paljon arvostan hänen työtään.



Lisäksi lapset keräsivät yhteislahjan ja sen arvoksi tuli päälle 200 euroa. Taisi muutama muukin vanhempi antaa vielä päälle oman perheen rahalahjan.

Kyllä katsos hyvälle opelle voi antaakin :)

Musta noi 2 e lahjat on huvittavia, en veisi sellaista edes työpaikan pikkujouluun tai lapsen kavereille synttärilahjaksi

Noloa, viime jouluna veimme hoitotädille kauniisti sellofaaniin pakattuja enkelikohvehteja lapsen huolellisesti piirtämän kortin kera. Mulle ainakin sai kyyneleen silmään, kuten myös täti näytti kiitolliselta. Tosin mistä sitä tietää vaikka olis menny suoraan roskiin.