Fyysisestä puoleensavetävyydestä:
Olen tutustunut aivan ihanaan mieheen. On tosi kiltti, mukava, ilmaisee tunteensa monin tavoin, rehti ja suorapuheinen, työssäkäyvä ja ihana isä. En siis nyt keksi hänestä mitään vikaa.
Mutta hän ei vaan vetoa minuun fyysisesti millään lailla. Onhan tuo vähän lihava, mutta sekään ei mula ole ikinä suhteissa mua haitannut.
Missä ihmeessä siis mättää? Kannattaako suhdessa edes kunnolla aloittaa.
Minä en siis nauti suutelemisesta hänen kanssaan, enkä kosketuksestakaan. Jotenkin mun on vaikea jopa katsoa häntä silmiin. Emme ole rakastelleet ja tiedän hänellä olevan asian suhteen joitain ongelmia, käyttää kuulemma joskus viagraakin.
Hän on varmaan ihastunut minuun, ehdottelee kaikenlaista tekemistä yms. Tapasin jo hänen nuoremman poikansakin.
Ei kai tällaisella suhteella voi olla mitäään toivoa?
Entisessä suhteessa seksillä oli iso merkitys ja se toimi ja sitä kaipaan, mutta kaikki muu oli täyttä pas..aaaa. Mies oli alkoholisti ja kohteli mua tosi huonosti.
Kummanko kanssa itse olisitte? Vai olisitteko yksin?
Kommentit (10)
uuden suhteen mahdollisuus on kuitenkin mielestäni olemassa. Ette ole harrastaneet seksiäkään, joten juttu on ihan aluillaan.
Voisitteko olla ensi alkuun ihan vaan kavereita, ja katsoa kuinka tilanne kehittyy.
jos haluat vain lapsillesi isän ja turvaa, niin hän on ok. Jos haluat hyvää seksiä, niin...
ja tietenkin pitää tietää, mitä mies haluaa.
Minulle ei tulisi mieleenkään ryhtyä suhteeseen miehen kanssa, joka ei kolahda fyysiesti. Sellainen mies voi olla hyvä kaveri kylläkin. Jos ryhtyisin suhteeseen kaikkien kuvailemiesi miesten kanssa, olisi minulla haaremi kotona.
Itsekin tuumin tuota, että ollaan ensin vaan kavereita, ja katson miltä se tuntuu. Tämä ihana mies vaan haluaa selvästi multa esim. hellyyttä, koskettamista, suudelmia, leppoisaa yhdessäoloa jne...eli eenemmänkin kuin kaveri.
Edellisen poikaystäväni kanssa en kyllä enää aio palata yhteen (vaikka niin olen sanonut aiemminkin). Nyt aion päätökseni pitää, se kundi oli ihan sika mua kohtaan, eikä sitä mikään seksi korvaa.
En hae omille lapsilleni isää, ei ole siihen minkäänlaista tarvetta.
Ap
mietit tuollaista ihmistä. Kyllä aikuisten ihmisten parisuhteeseen se fyysinen puoli kuuluu ihan väkisin. Jos mies ei yhtään vedä sua fyysisesti puoleensa (et edes halua katsoa häntä silmiin!), niin ei teitä ole tarkoitettu yhteen.
Sillä fyysisellä kiinnostuksella noin yleensäkään ei mielestäni pitkällekään pötkitä, ainakaan mun suhteellaani.
Vaikka seksi olisi upeata, ja kaikki muut asiat mättää, niin onko se ok?
Esim. ollaan miesystävän kanssa sovittu tapaaminen, mutta hän ei aukaise mulle ovea koska nukkuu känniä/krapulaansa. Tai että hän on mulle velkaa, mutta ei voi maksaa takaisin, koska on ryypännyt kaikki rahansa. Tai että ei vastaa mulle kännyyn, koska on niin lärvit ba+aa, näkee, että mä soitan, ei kä vastaaa tarkoituksella.
Kumman kaa mä nyt siis oon? Vai oonko yksin?
valitset kahdesta huonosta? Ole yksin.
Koulutat siitä hyvän miehen. Ostat uudet vaatteet ja menette yhdessä lenkille ja viet parturiin jne. Niinhän hyvät vaimot tekee miehilleen!! Ainakin av palstan mukaan.
sellainen, jolla pitää aina olla joku mies tai muuten on tyhjä olo?
että kaikkea et voi saada. Kukaan ei ole täydellinen. Vai otatko komean miehen joka ei ole uskollinen sinulle? Näitäkin on. Mutta jos mikään ei käy niin ole sitten yksin. Ehkä sulle käy niinkuin saduissa ja prinssi tulee valkealla ratsulla.
Aattele, jos sulla olisi mies, joka ei tykkäisi suudella sun kanssa tms. Sais kyllä lähteä.