Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
03.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ruotsinkieliset pärjäävät koulussa suomenkielisiä huonommin. Eli oppilasaines on huonompaa, mutta suurempi osa kirjoittaa silti ylioppilaaksi.



Eli taitaa ruotsinkielisellä yo-tutkintolautakunnalla olla ihan omat arvostelukriteerit...

Vierailija
2/6 |
03.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

meidän kaupungin ruotsin kieliseen lukioon otettiin huomattavasti alemmalla keskiarvolla kuin suomen kielisiin ja he kaikki kirjoittivat. Heikoimmat lähtivät jonnekkin Rauman tai Porin suunnalle Hankkeniin, sinne tuntui pääsevän kaikki hakijat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
03.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta onhan se totta että ruotsinkieliset pääsevät helpommin jatkamaan siitä(kin) eteenpäin korkeammilla asteilla. Olisipa jäänyt Suomi ilman erästä kovaa bisnesmiestä jos ei näin olisi. Hjallis Harkimo pääsi aikoinaan justjust lukioon ja ylioppilaaksi, ja siitä sitten kuitenkin Hankenille. Onneksi näin :) Vaikka oikeasti ärsyttää nämä helpotukset.

Vierailija
4/6 |
03.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta lukiovertailussa (siis yo-tulosten perusteella) kaupungin ainoa ruotsinkielinen koulu on vuodesta toiseen n. 200-300 sijaa korkeammalla kuin kaupungin paras suomenkielinen lukio. Eli vaihtelee tosiaan paikkakunnittain. Sisäänotoista tiedän sen verran, että ruotsinkielinen taitaa ottaa kaikki hakijansa, suomenkielisistä osa ei ehkä ihan kaikkia.

meidän kaupungin ruotsin kieliseen lukioon otettiin huomattavasti alemmalla keskiarvolla kuin suomen kielisiin ja he kaikki kirjoittivat.

Vierailija
5/6 |
03.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

toivottomaksi tapaukseksi ihan vain siksi, että ei lapsena saa kymppejä koulusta ja uskovat, että aika ja motivaation löytäminen ratkaisee paljon, eikä keskinkertaisesti menestyviä lapsia siksi painosteta pelkästään ammattikouluihin.

Suomenkielisillähän on trendinä väheksyä yleissivistystä ja koulutusta, pitää ammattikoulua parempana tai ainoana vaihtoehtona jos ei kaikille, niin vähintäänkin keskinkertaisesti tai sitä huonommin pärjääville lapsille. Ruotsinkieliset arvostavat sitä "turhaa" yleissivistävää koulutusta ja kannustavat lapsiaan lukioon sen sijaan, että jo 15-vuotiaana pitäisi päättää tuleva ammatti. Siitä se ero syntyy.

ruotsinkieliset pärjäävät koulussa suomenkielisiä huonommin. Eli oppilasaines on huonompaa, mutta suurempi osa kirjoittaa silti ylioppilaaksi.

Vierailija
6/6 |
03.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

eikä sodanjälkeinen sukupolvi kouluttanut itseään lainkaan. Miten voi olla noin matala koulutustaso kansakunnalla, luulin että kyse on Nigeriasta tai ambomaasta. Ovatko nuo varmasti suomen lukuja ?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kuusi yksi