musiikkiopistojen aloituspaikat
En tiedä onko musaharrastus kovasti lisääntynyt, mutta musiikkiopistoihin tuntuu olevan kovin vaikea pk-seudulla enää päästä. 100 hakee ja 10 otetaan.
Onko aloituspaikkoja aina ollut tässä suhteessa?
Kommentit (25)
Olen kuullut esim. Lauttasaaren musiikkiopiston opettajien valittavan, että heille ei riitä tarpeeksi hyviä hakijoita, kun kaikki parhaat hakijat pyrkivät konservatorioon.
Tämä ei ehkä pidä paikkansa pianon ja viulun kohdalla, mutta monien muiden soittimien kohdalla kyllä.
konservatorio, länis-helsingin mo, keski-helsingin mo,...
suosituimpiin on aina ollut vaikea päästä. Ja tämä koskee sekä opistoa kuin soitinta.
on ollut aina vaikea päästä. Mutta kyllä esimerkiksi alttoviuluun, selloon, kontrabassoon, klarinettiin, oboeen ja vaskipuhaltimiin pääsee nykyisinkin paljon helpommin. Esimerkiksi Musiikkiopisto Juvenaliassa (Espoo) selloon otetaan yleensä noin puolet pyrkijöistä, joinakin vuosina selvästi enemmänkin.
Espoossa on myös Musiikkiopisto Avonia, johon pääsee ilman pääsykokeita mutta joka on kuitenkin ihan yhtä virallinen musiikkiopisto kuin muutkin. Maksut ovat tosin korkeammat kuin esim. Juvenaliassa.
Olen kuullut esim. Lauttasaaren musiikkiopiston opettajien valittavan, että heille ei riitä tarpeeksi hyviä hakijoita, kun kaikki parhaat hakijat pyrkivät konservatorioon. Tämä ei ehkä pidä paikkansa pianon ja viulun kohdalla, mutta monien muiden soittimien kohdalla kyllä.
Kyllä Espoossakin Emo ja Juvenalia vaativia.
montako keskimäärin pk-seudulla otetaan sisään musiikkiopistoon vuodessa? Voiko siis lahjas jäädä ulkopuolelle väärän soitinvalinnan takia ja lahjattomampi päästä, kun ottaa jonkun "englannintorven"...
Ja laitos on tasokas. Saman kaupungin musiikkiopistoihin helpompi päästä, mutta opetuksen tasosta entiedä. Ei välttämättä sen huonompaa kuin konsiksessa.
Kyllä Espoossakin Emo ja Juvenalia vaativia.
pitäisi sitä mitenkään kauhean vaikeana, ainakin jos soitin on jokin muu kuin piano tai viulu. Espoossa voi mennä myös Avoniaan, jonne pääsee ilman pääsykokeita, mutta joka on kalliimpi.
Voiko siis lahjas jäädä ulkopuolelle väärän soitinvalinnan takia ja lahjattomampi päästä, kun ottaa jonkun "englannintorven"...
Pk-seudun yhteistilastoista en osaa sanoa mitään, mutta ihan varmasti sama lapsi joka ei pääse pianoon, voi päästä samalla pääsykoemenestyksellä esim. selloon tai klarinettiin.
että selloon tai alttoviuluun otetaan noin paljon helpommin, ovat kuitenkin soittimina vaativia, tietyllä tavalla vaativampia kuin esim. suositut huilu ja kitara - eikä pianossakaan tarvitse oikeata säveltä tuottaa samalla tavalla kuin jousisoittimissa.
Pääkaupunkiseudun musiikkiopistoista en tiedä, mutta oman kaupunkini konservatoriossa ainakin aloituspaikat eri soittimissa vaihtelevat vuosittain. Eli aloituspaikkojen määrä riippuu siitä, kuinka paljon entisiä oppilaita on jatkamassa. Joinain vuosina otetaan enemmän ja joinain vuosina vähemmän aloittajia. Tämä tekee erityisesti suosittuihin soittimiin pyrkimisen vaikeaksi, jos sattuu pyrkimään vuonna, jolloin aloituspaikkoja on niukasti. Mutta seuraavana vuonnahan voi toki pyrkiä uudestaan, silloin paikkojakin on varmaan enemmän. Ja jos ehdottomasti haluaa vulua tai pianoa tai muuta suosittua soitinta soittamaan, niin harrastuneisuus auttaa kyllä pyrkimisessä. Toki noihin soittimiin otetaan mieluiten varsin nuoria, mutta kyllä muskaritunneista ja muualla otetuista soittotunneista on pääsykokeissa hyötyä.
ja selloa on hankala kuskata... Ainakin omassa perheessäni pistin pienen jousisoittajan pyrkimään ensisijaisesti viuluun (oli sitä soittanut jo muualla) vaikka sellokin kiinnosti. Sellon kuljettamisen soittotunneille on vain niin paljon hankalampaa. Isompi sisarus kulkee meillä itsenäisesti koulusta viulutunneille, selloa joutuisi aikuinen kuskaamaan. Sellistien vanhempien kanssa juteltuani on viulu ehdottomasti kuskausmielessä helpompi soitin.
Meillä siis ainakin ihan käytännön syyt sanelivat soitinvalintaa näin alkuun tuon nuorimman kohdalla. Itse kyllä ajattelen, että tälle lapselle voisi sellokin sopia hyvin, mutta ainahan sitä voi myöhemminkin vaihtaa. Aloittaa nyt kuitenkin musiikkiopiston viululla, tuli sinne hyväksytyksi.
että selloon tai alttoviuluun otetaan noin paljon helpommin, ovat kuitenkin soittimina vaativia, tietyllä tavalla vaativampia kuin esim. suositut huilu ja kitara - eikä pianossakaan tarvitse oikeata säveltä tuottaa samalla tavalla kuin jousisoittimissa.
outoa että selloon tai alttoviuluun otetaan noin paljon helpommin, ovat kuitenkin soittimina vaativia, tietyllä tavalla vaativampia kuin esim. suositut huilu ja kitara - eikä pianossakaan tarvitse oikeata säveltä tuottaa samalla tavalla kuin jousisoittimissa.
Näihin soittimiin on paljon vähemmän pyrkijöitä kuin pianoon ja viuluun. Silti näidenkin soittajia tarvitaan tarpeeksi, jotta saataisiin orkesteri kasaan.
Katsoin tässä vielä tilastoja Musiikiopisto Juvenalian pyrkijöistä ja valituista kolmelta viime vuodelta (merkitty valittu / pyrkijöitä)
2008: piano 18/90, sello 12/14
2009: piano 12/71, sello 4/16
2010: piano 22/78, sello 10/16
Näissä tilastoissa ei ole mukana alle kouluikäisiä (maksimissaan syksyllä kouluun meneviä) pyrkijöitä, jotka pyrkivät ensin soitinvalmennukseen ja joutuvat sitten pyrkimään uudelleen varsinaiseksi oppilaiksi myöhemmin. Näistä soitinvalmennukseen pyrkijöistä otetaan tyypillisesti noin puolet pyrkijöistä, mutta heistä ei julkaista soitinkohtaista tilastoa.
Meidän perheen sellonsoittaja on käynyt yksin soittotunneilla sellon kanssa 11-vuotiaasta lähtien. Matkat hän tekee bussilla (suoraa bussia ei ole, joten hän joutuu vaihtamaan bussia kesken matkan).
Polkupyörällä olisi sen sijaan hankala käydä tunneilla sellon kanssa.
outoa että selloon tai alttoviuluun otetaan noin paljon helpommin, ovat kuitenkin soittimina vaativia, tietyllä tavalla vaativampia kuin esim. suositut huilu ja kitara - eikä pianossakaan tarvitse oikeata säveltä tuottaa samalla tavalla kuin jousisoittimissa.
Näihin soittimiin on paljon vähemmän pyrkijöitä kuin pianoon ja viuluun. Silti näidenkin soittajia tarvitaan tarpeeksi, jotta saataisiin orkesteri kasaan.
Katsoin tässä vielä tilastoja Musiikiopisto Juvenalian pyrkijöistä ja valituista kolmelta viime vuodelta (merkitty valittu / pyrkijöitä)
2008: piano 18/90, sello 12/14
2009: piano 12/71, sello 4/16
2010: piano 22/78, sello 10/16Näissä tilastoissa ei ole mukana alle kouluikäisiä (maksimissaan syksyllä kouluun meneviä) pyrkijöitä, jotka pyrkivät ensin soitinvalmennukseen ja joutuvat sitten pyrkimään uudelleen varsinaiseksi oppilaiksi myöhemmin. Näistä soitinvalmennukseen pyrkijöistä otetaan tyypillisesti noin puolet pyrkijöistä, mutta heistä ei julkaista soitinkohtaista tilastoa.
Paljonhan tuonne pianoon oli kuitenkin otettu, monta kertaa paikkoja on vain esim. 1-3.
MIten juvanaliassa viulu ja alttoviulu?
2010 viuluun 36 otettu 12
     alttoviuluun 2 ei otettyu yhtään
poikia kaikenkaikkiaan kauhean vähän, tyttöjen hommaa soittaminen näemmä
Voiko siis lahjas jäädä ulkopuolelle väärän soitinvalinnan takia ja lahjattomampi päästä, kun ottaa jonkun "englannintorven"...
Pk-seudun yhteistilastoista en osaa sanoa mitään, mutta ihan varmasti sama lapsi joka ei pääse pianoon, voi päästä samalla pääsykoemenestyksellä esim. selloon tai klarinettiin.
meillä tuli suru puseroon, kun tosi musikaalinen ja soittamisesta innostunut tyttömme ei päässyt hartaasti toivomaansa pianoon (muita ei halunnut). Nyt pitää etsiä yksityisope eikä opetus ole välttämättä niin laadukasta + teoria voi jäädä vähälle.
Sieltä minäkin ne poimin. Tässä vielä tilastot alttoviulusta:
2008: 3/4
2009: 0/2
2010: 0/2
Pyrkijöitä on ollut tosiaan vain 2-4 vuodessa. Jos pyrkijöitä on ollut vain 2, voi olla, että heistä kumpikaan ei ole menestynyt pääsykokeissa tarpeeksi hyvin eli kysymys ei ole välttämättä siitä, että ketään ei ylipäänsä olisi otettu alttoviuluun noina vuosina.
En tiedä, että Juvenaliassa olisi koskaan ainakaan viimeisen 10 vuoden aikana ollut sitä tilannetta, että pianoon olisi otettu vain 1-3 pyrkijää. Toki kysymys on aika suuresta musiikkiopistosta (yli 600 opiskelijaa ja lisäksi vielä musiikkileikkikoululaiset, joita on yli 500.)
3 & 8
Pk-seudulla on pilvin pimein päteviä pianonsoitonopettajia, joilla ei ole tarpeeksi työtä. Muualla voi toki olla vaikeampaa löytää pätevää opettajaa. Musiikkiopistoon voi hyvin mennä opiskelemaan pelkkää teoriaa (moniin pääsee varmasti aika helposti) ja teoriaopintoja voi tehdä myös kesäisin musiikkileireillä.
Tosin minusta ne musiikkiopiston teoriatunnit ovat suurta ajanhukkaa siihen nähden, miten paljon niistä on hyötyä soittamiseen, jos ei tähtää ammattilaistasolle. Soiton kannalta olennaiset asiat oppii peruskurssitasoilla (PT1, PT2 ja PT3) puolessa vuodessa, kun niihin käytetään ainakin meidän musiikkiopistossa vähintään 5 vuotta.
Kolmen musiikkiopistoa käyvän lapsen äiti
musaopistoihin sikavaikea päästä, heti kun ollaan jo pk-seudun ulkopuolella, pääsee huomattavasti helpommin sisään. Kriteeritkin jotenkin löysempiä.