Keskenmenon jälkeen: KESÄKUU 2011
Kommentit (117)
Nippe: Kyllä te pärjäisitte hyvin, kun sen lapsen siihen syliin saa niin ohje kirjat unohtuvat, eikä lasten hoitamisessa ole mitään yhtä kaavaa miten niitä hoidetaan :) Ja tutuilta voi aina kysyä apua jos on juku asia mikä askarruttaa, tai neuvolasta. Toivotaan että moni pääsisi nopeasti odottajiin :)
Malica 25/32
Pupuliini 19/
Helene 9/24-29
Nippe 8/24-35
KUUMA ON!
Nipelle kiitos taas päivittelystä,näkee että on kesoLOMA,kun saa kirmata lasten perässä päivät pitkät pihalla ;)
Niin,tuosta lapsiluvusta...kun en oikeen koskaan sano suoraan kellee että 7 lasta,vaan juttelen että juu niin ne pienet,ja kun isot sitä ja tätä,ja sitten kysytään että niin montakos sulla on :D
Onhan tässä hyörinää,vaikka puolet on jo "isoja",elokuusta alkaen jää enää kaksi alle kouluikäistä.Ja se pärjääminen ja jaksaminen riippuu niin monesta,että eihän tätä aina silleen jaksakkaan,hymyssäsuin ainakaan.
Voi vitsi,perjantaina kaveri kutsui mut iltaa istumaan luokseen,olis tarjolla juominkejakin.USKALTAAKO???jos oiskin....mies nyrpisteli mulle,etten voi ottaa...perjantaina olis kp 29/32...pitääks testata taas?Varmaan?
Mut mitään oireita ei oo mulla,yleensä mulle on tullut tissit pinkeiks aikalailla oviksen jälkeen,nyt ei mitään.Kummallista.
Mulla on vahva tieto ettei tässä kierrossa tärppää,mutta onhan se varman päälle kai mentävä ja testattava perjantaina,vaikka tylsää se onkin
Lämmintä tosiaan piisaa ja kauhulla odottelen kuinka kesähelteillä meidän kämppä tuleekaan kuumumaan! Nyt on jo pakko pitää yötäpäivää ikkunat auki ja keittiö-olohuone sälekaihtimet kiinni koko päivän koska n. puolelta päivin alkaa sinne aurinko isoista ikkunoista paistamaan ja paistaa sitten iltaan asti.
Malica: Kannattaahan sun testata perjantaina, mutta olen kuullut, ettei alkoholi vielä alkuraskaudessa ennen istukan muodostumista vaikuta lapseen. Eikä aiheuta keskenmenoa. Tosin itselläkin ihan koko ajan samanlainen olo, että uskaltaako, ettei haluais ottaa enää yhtään riskiä mikä lisäis keskenmenoa. Mutta toisaalta jos ottaa kohtuudella, ettei örvellä, niin mikäs sen rentouttavampaa, kuin illanistujaiset ja muutama lasi viiniä/siideriä/olutta. Ja ainakaan omiin tuntemuksiin en luota, koska oon plussannu siten, että ei oo edes tuntunut raskausoireita ja taas toisinpäin... Keho huijaa näköjään mielikuvitusta ;)
Kiva, että oviksen metsästys lähestyy, jäikin ylimääräiseksi noita hymynaamatestejä, joten enköhän ala muutaman päivän päästä sitä bongailemaan...
Malica 26/32
Pupuliini 20/25-30
Helene 10/24-29
Nippe 9/24-35
Eilen illalla makoillessani nukuttamassa kuopusta iski lähes paniikki kun mietin että kohta ovis ja mitä jos tärppäisikin heti ekasta oviksesta km:n jälkeen. Suorastaan sain paniikkikohtauksen. Kävi jopa mielessä että jättäisikö suosiolla vielä väliin tämän oviksen, kun en tiedä miten selviän järjissäni uudesta raskaudesta heti perään. No, aika toiveajatteluahan on ylipäätään tulla heti uudestaan raskaaksi mutta ajatuksena kauhistutti valtavasti. Mutta kyllähän minä oviksen käytän hyödyksi tietysti jahka sieltä tulee:) En kyllä tällä hetkellä kestä edes ajatusta jälleen saada keskenmeno.. En ole henkisesti selvinnyt tästä viimeisestäkään. Joitakin kertoja ollut keskenmenon jälkeen tunne että tästä masiksesta pelastaa vain uusi raskaus mahdollisimman nopeasti, mutta nyt tuntuu etten henkisesti ole valmis. Liian paljon pelkään.
Eli tällaisia pohtimuksia tänään, kyllä nuo ajatukset sitten kaikkoaa ainakin hetkeksi kun ovis oikeasti on päällä:)
Helene: Täällä amoja fiiliksia. Ei tiedä kuinka kestäisi enää kolmatta keskenmenoa putkeen, mutta eihän tässä auta kuin yrittää... Tiedän, että kohdallani keskenmenon todennäköisyys on suurempi kuin mitä onnistuminen. Jotenkin tuntuu vaan siltä, että ei näihin keskenmenoihin voi tottua tai turtua ja ainut keino "toipua" on uusi raskaus. Toki se aiheuttaa jälleen pelkoja keskenmenosta ja synnytyksestä, onhan minulla tähänkin asti ollut niin huono tuuri, että vaikka selviäisin ensimmäisestä kolmanneksesta, niin varmasti jokin kohtukuolema tms. iskisi kohdalleni kuitenkin...
Mutta ovista tässä lähi päivinä tarkoitus ruveta testailemaan, toivotaan että raskautuminen onnistuisi pian, mutta eihän siinä viimeksikään käynyt niin...
millä viikoilla sulla on km ollut?Ootko koskaan ultrassa nähnyt sykettä?
Mä olen siitä onnekas että tutustuin keskenmenoon vasta kolmannen jälkeen.Tai tuulimunahan se oli.
Sitten on näitä jossa nähty syke,on yksi pudemmälle edennyt,jossa vaan jäätiin odottamaan vauvan hiipumista :( oli paha sydän vika.
No joo.
Mulla on ihmeen huoleton olo,ihan ku koko kuume olis kaikonnut.Sitä vaan on että ai koopeet tuolaset,ei ees jännitä.se perjantain pakko testaus nyt tiety tulee,mut oireen oiretta ei oo joten ei oo odotuksen odotustakaan
Minusta siis tulee mummo :D
kissan kanssa ultrassa tänään käytiin,ja useempi vauva siellä matkassa oli.
Noista km jälkeisistä fiiliksistä,mulla on ollut hurjaa kiukkua elämälle ja kaikille raskaana oleville,keillä onnistuu,oli inhottavaa todeta että on kateellinen toisen onnistumisesta :( sen työstin sitten pois.Sitten se pelko,et yhtäkkiä ei haluakkaan ees yrittää,ihan kuin Helenellä.
Ja sitten sekin on koettu että heti vaan uutta yritystä haluu,tulta päin-fiiliksellä.
Malica 27/32
Pupuliini 21/25-30
Helene 11/24-29
Nippe 10/24-35
Malica: Mulla oli ensimmäinen keskenmeno rv 7+3, tosin se todettiin vasta rv 13+0. Enkä silloin ajatellut alkuraskauden ultraa tarpeelliseksi, koska eihän minulla ollut vuotoja tai selkäkipuja tms. jotka olisivat viitanneet keskenmenoon... Toinen oli tuulimuna, joka onneksi todettiin rv 7+0, ettei taas tarvinnut kuvitella olevansa raskaana tuota pidempään... Onnea tulevalle "mummolle"!
toi keskeytynyt km on todella raakaa huijausta :(
Oliko sulla oireitakin ihan?
Tänä aamuna tuntuu et mahaa kiertää siihen malliin että menkat saattaa alkaa jopa ajoissa,ei nyt ihan huomenna, mut joku sellanen outo tunne mahassa.
Mulla on käytössä nyt sellanen puhdistava Noni-mehu käytössä,siinä on sitä foolihappoakin :) se vaan pitää ottaa tyhjään mahaan ja puolen tunnin päästä vasta saapi syyä,joten nyt pääsis aamukaffelle ja palalle.
Hienoo torstaita naiset!!
En oo kastanu talviturkkii viel,ootteko te?
Kyllä nyt tarkenee. Tympeää olla töissä näillä keleillä. Lomaan olis vielä 4 viikkoa...
Ovis täälläkin on lähipäivinä, tosin sitä ei päästä hyödyntämään, kun mies lähti tänään työmatkalle ja tulee vasta pyhäiltana. Pitää vaan toivoa, että viimeöiset simpat jaksaisivat viikonloppuun saakka olla hengissä :) Nyt on kp 13 ja meidän molemmat ipanat ovat saaneet alkunsa kp 15. Tytöstä tiedän tuon tarkalleen ;) Oliskohan mulla mahiksia? No, ei tässä kannata kauheasti innostua, eihän tuo ole tärpännyt tähänkään saakka... Kun nyt vaan osaisi olla ajattelematta koko asiaa.
Minullakin oli keskeytynyt keskenmeno, alkio tosin tuli itsekeen ulos ennen kuin ennätin lääkkeelliseen tyhjennykseen. Alkio oli kuollut rv 7+1, ja näin jälkikäteen ajateltuna minulla oli noina päivinä selkäsärkyä, ja jo vähän kasvanut maha (vatsallaan maatessa sen tunsi) hävisi. Vuoto alkoi rv 10, ja sitä myöten ultrassa todettiin vauvamme kuolleen :( Tuosta tulee kohta vuosi.
Eikun vaan kaikille onnea oviksen metsästykseen. Minäkin aion tikutella ne kolme jäljellä olevaa hymynaamaa. Sitten en aio enää rahojani ovistesteihin tuhlata.
Anir kp 13/28-30
Malica: Joo tuo keskeytynyt km oli kyllä aika kova paikka, tuli ihan huijattu olo. No se oli elämäni ensimmäinen raskaus, joten en minä nyt osannut oikein epäillä mitään. Eli siis raskausoireita oli jatkuva vessassa ravaaminen, repäisykivut, jatkuva nälkä, kuvotusta välillä, painon nousua, rinnat kipeet, tajuton väsymys... Oikeestaan tuo vessassa ravaaminen väheni jossakin vaiheessa, mutta en nyt siihen tajunnut kiinnittää huomiota, koska jostakin luin, että kohdun noustessa se ei enää paina virtsarakkoa... Ja sitten kun mainostettiin, että keskivaiheilla olo on "elämänsä kunnossa"... Että eipä paljo plussaan enää oo kohdallani luottamista. Tuulimunassa taas ei ollut repäisykipuja, mutta vessassa sai muutaman viikon ravata yhtenään...
Talviturkki on vielä visusti päällä, katsotaan sitten kun veden lämpötila ylittää +25 asteen ;)
En siis tajunnut yhtään, että tänään ois kp 10 ja ois voinu alottaa oviksen tikuttamisen, joten jospa muistaisin huomenna ;) Vaikka sitä tosin on odotettu kuin kuuta nousevaa...
Malica 28/32
Pupuliini 22/25-30
Helene 12/24-29
Nippe 11/24-35
aamusel piti sellasella kuppasella liuskatestillä testata kun unohdin ostaa kunnollisen.Siihen tuli kaiketi taas haalee viiva tai sitten mojova viivan paikka.
tarkoittaa siis sitä että pakko ostaa "oikee" testi,ja tehdä se joskus iltapäivällä/sit ku ehtii.
Mut oikeesti,mulla on vasta 28/32 joten kunnollinen raskaus ei varmaan ees näkyis vielä.Tää on pakko olla jotain kuvitteluu taikka tosiaan vahva viivan paikka.
Ärsyttävää joka tapauksessa.
Mitään oireita ei ole.Kuten ei ollut viime kuussakaan :(
MALICA, tuloksia odottelen sinulta!! Toivottavasti on PLUSSA:):)
NIPPE, mulla kävi viimeisimmässä km:ssa samalla tavalla, tosin varhaisultrassa olin vasta rv.9+3 jolloin oli kaikki hyvin ja rv.12+1 menin iloisena np-ultraan jossa todettiin sikiön kuolleen juurikin 9+3. Minulla ei minkäänlaisia vuotoja ollut, tosin raskausoireet (oksensin putkeen rv.6-9) hiipuivat pikkuhiljaa juurikin varhaisultran jälkeen, minäkin oletin että on vaan helpottamassa viikkojen vuoksi. Toinen outo asia oli, että tunsin vatsan päältä kohdunreunan rv.8+ lähtien ja rv.10+ en enää löytänyt kohdunreunaa. En tiedä miksi reuna hävisi kun sikiöpussikin oli yhä ehjä rv.12+1 ultrassa. En osannut ajatellakaan np-ultraan mennessäni että olisi mitään kummempaa kun luotin aivan liikaa varhaisultraan, ettei enää tapahdu kamalia kun eloisa ja viikkoja vastaava sikiö oli voimissaan 9+3. En usko enää, enkä tulevaisuudessa enää menekään varhaisultriin, koska se on tavallaan yhtä tyhjän kanssa näemmä. Pari vuotta sitten tuulimunassa oli aivan normaalit raskausoireet ja kaikki meni hyvin rv.10+3 asti jolloin alkoi ruskea tuhru. Silloin kävin polilla ja todettiin tuulimunaksi. Se tuntui minusta enemmän petokselle kuin mikään muu kokemani keskenmeno. Tuntui että kroppa tahtoo raskaaksi niin kovin että tekeytyy silleen raskaaksi vaikkei vauvaa ole olemassakaan. Se oli raju kolaus silloin. Ja heti perään aloin odottaa uudestaan ja rv.5-6 alkoi taas ruskea vuoto niin aattelin että ei helevetti, taas tuulimuna. Jäin silloin odottelemaan että vuotaa itsekseen ulos, mutta vuotelu jatkui ja jatkui ja sitten vasta sitä edeltävän km:n jälkitarkastuksessa (kun uusi raskaus oli jo rv.7+5) totesivat että olen kuin olenkin uudelleen raskaana ja kaksoset joista toinen vuotamassa pois. Sen raskauden pelkäsin loppuun saakka, että menetän elävänkin vauvan, koska se vuotaminenkin loppui vasta rv.13+. Koko ajan oli riski että pois vuotava vetää mukanaan elävänkin sikiön. Onnekseni molemmilla oli omat istukat ja sikiöpussit! Kaksi muuta keskenmenoa on olleet periaatteessa helppoja, jos niin voi sanoa, en ole kauaa kerennyt niissä kahdessa intoilla raskaudesta kun alkanut vuoto ja tiennyt että ei niistä vauvaa tule. Toinen näistä kerroista oli rv.4+5 alkoi kirkas verenvuoto jota jatkui viikon ja sitten tuli kuin menkkoina ulos. Toinen alkoi tihuuttaa verta 4+4, mutta tämä pieni yritti silti sinnitellä, ultrassa 7+3 oli yhä syke kunnes rv.7+5 tuli ulos. Mutta silloin osasin asennoitua niin että jotain pielessä kun alkoi vuotelut niin pian. Raskaimpia keskenmenoja olleet nämä missä pitkään ei ole mitään vuotoja/kipuja tms. ja silti käy huonosti. Josko nyt ikinä on olemassakaan helppoa keskenmenoa:/
Tulipa turistua nuokin läpi..
Ovista odotellessa, ei ole vielä ollut mutta jospa viikonlopun aikana tapahtuisi:):)
Olen viettänyt hiljaiseloa, kun odotan sitä ensimmäistä kiertoa alkavaksi. En oikein osaa mitään kirjoitella nyt. Nyt viisi viikkoa kaavinnasta, eikä menkkoja vieläkään. Koskas testaisitte jos ei mitään kuulu??
Nippe, mä toivon kan ettei teidän tartte syksyn tutkimuksiin mennä :)
Malica, onnea "mummoutumisesta". Kisuvauvat on ihania! :) Ja toivottavasti se sun haamu/viivanpaikka onkin oikeasti plussa :) Tuuhan pian kertomaan miten käy!
Nöpönäiti, toivotaan nyt niitä menkkoja alkavaksi, niin pääsette mukaan "hommiin". Tai sit vielä parempi ois se raskaus :) Ja mikäs sua estää tekemästä testin vaikka heti? Saat sitten ainakin varmuuden onko tärpänny heti vai ei.
Helene, aikamoiset kokemukset sulla. Kyllä näissä pää on välillä aika kovilla ja ollaan me naiset aika sisukkaita et jaksetaan vaan mennä eteenpäin ja jaksetaan toivoa uuteen raskauteen.
Täällä odotellaan et nuo kiertopäivät kasvais. Viime la oli ovis ja se tuli kyllä hyödynnettyä. Mitään tuntemuksia ja oireita ei ole. Tosin vastahan se ois alkion kiinnittymisen aikaa, et ei vois vielä kauheesti olettaakaan suurempia oireita. Mut odotellaan.
tein sit päiväpissasta sen clearbluen uuden "voit testata jo 4pv ennen"-testin,ja testiajan kuluessa siihen tuli, niiiiiiiin hailee viiva ettei mitään rajaa.
Päätin olla noteeraamatta sitä johtuen viime kuun piinasta sen hailakan viivan vuoksi,ja otin muutaman sidun illalla kaverin kanssa.Joten mun kierto tulee tiistaina 32/32:ksi eli keskiviikkona pitäis alkaa.JOS ei ala,niin testaillaan uudelleen.
Kuten huomaatte,en oo mitenkään optimisti tän hailakas viivan vuoksi :(
Mut nyt taas rantsuun :D
Tervetuloa Minttu! Ja toivottavasti päästäs oikein joukkoryntäyksellä noihin odottajiin!
Pupuliini: Toivotaan että ei nyt tartteis sinne syksyn tutkimuksiin mennä, mutta jotenkin se vaan edes helpottaa hintin verran tätä stressiä jääkö ikuisesti lapsettomaksi, kun on nyt se lähete luvattu. Kävinkin tänään jo vyöhyketerapiassa, jos siitä noiden clomien ja disperiinin lisäksi olisi apua, sillä uusi plussa ois tervetullut mahdollisimman pian ;) Tosin ekan keskenmenon jälkeen plussan tulo keski yli puoli vuotta... Ja toisaalta eihän niistä tutkimuksista välttämättä löydy mitään vikaa, joka tietysti ois hyvä juttu. Mutta joskus sitä vaan toivos, että löytys joku vika, jonka vois mahdollisesti vaikka korjata... Toivottavasti teidän oviksen hyödyntäminen tuottaa tuloksia!
Malica: Nostan kyllä hattua kun jaksat pyörittää noin suurta perhettä! Me ollaan oltu yhdessä pian 11 vuotta ja eletty kaksistaan (ei edes lemmikkejä), niin välillä sitä ihan säikähtää, että jos meille vauva tulisikin, niin mitenhän me pärjätään. Siis miten me kahdestaan ennätetään hoitamaan yksi lapsi, kun ei meillä oo kummallakaan kokemusta lapsista ja varmaan ohjekirjan kanssa pitää sitten vaipatkin vaihtaa ;) Aluksihan meillä oli ajatus vauvaa yrittäessä, että nyt olisi sopiva aika kun mies oli silloin työttömänä vähän aikaa ja tarkoitus oli että uskaltaisimme esikoista yrittää, kun oli mahdollisuus olla molempien kotosalla. Mutta eipä se meidän "eka" esikoinen kyydissä kestänytkään ja mies on saanut vakkaripaikan töissä. Jotenkin sitä uskaltautui ajatukseen, että kyllä me selvitään, jos kahdestaan ollaan kotona hoitamassa yhtä lasta. Ja olisi koko ajan toisesta tukea ja apua syöttämiseen, pukemiseen, pyykkäämiseen jne...