Lue keskustelun säännöt.
Lapseni ei päässyt luokkaretkelle :(
29.05.2011 |
Tänä vuonna luokka teki pienen retken lähistöllä koulupäivän aikana. Reissu tuli myös pienellä aikataululla tietoon, alle 2 viikkoa sitten siitä oli ilmoitettu. Vanhemmat saimme kirjeen jossa kerrottiin että ne oppilaat jotka osaavat käyttäytyä hyvin ja totella aikuisia pääsevät mukaan.
10v tyttöni on herkkä ja voimakas luonteeltaan. Hänellä ei ole parasta kaveria mutta leikkikavereita löytyy kuitenkin, ei ole siis täisin epäsosiaalinen, mutta ei helppo ystäväkään, sen myönnän. Koulussa joutuu valitettavasti härnätyksi usein ja silloin reagoi menemällä lukkoon: ei puhu kenellekään eikä kuuntele tai tottele ketään. Tämä on opettajan mielestä siis aikuisen vastustamista.
Kun retki tuli tietoon puhuttiin kotona kovasti näistä tilanteista ja mietittiin miten niitä voisi välttää ja miten tytön pitäisi toimia, että menisi kertomaan aikuiselle jne. Tyttö oli kovin motivoitunut, halusi tietysti mukaan. Sattui sitten heti seuraavana päivänä härnäämistilanne välitunnilla ja tyttö jäi koulun pihalle välitunnin lopuksi mököttämään eikä mennyt heti tunnille. Meni myöhemmin mutta ei puhunut tunnilla opettajalle.
Seuraavat kolme päivää tyttö tsemppasi ja totteli ja touhusi kuten kuka tahansa muu. Silti opettaja sanoi että koska säännöt olivat selvät ja tyttö ei silloin kerran totellut ei hän pääse retkelle. Vietti päivän sitten koululla päivittäin väkivaltaisesti käyttäytyvän pojan kanssa.
Tämä nyt ei vaan mene mun oikeustajuun, vaikka sitä en tytölle tietysti sanonutkaan. Miksi ne kiusaajat pääsevät retkelle mutta se joka ei pysty tunteitaan piilottamaan ja syrjäyttämään kuten muut jätettiin pois? Sorry vaan sinä ope jos itsesi tunnistat, multa ei kukkarahaa tänä vuonna tule!!
Kommentit (93)
sun tyttös EI tottele ja hätätapauksissa tarvii totella HETI. Sitäpaitsi sinä et tiedä millainen tyttösi on kouluaikana päivittäin. Sinä vaan et tiedä etkä ehkä halua tietää sitä miten toiset kokee sun tyttösi esim. ope!
Kun ryhminä kuljetaan on open vastuu suunnaton ja ainaskin mua pelottas se vastuu. Miksi et tarjoutunut mukaan?
Ihan iloisesti yllätyin että huonokäytöksisiä lapsia ei huolita joukkoon -tosi hyvä juttu jos tuosta aletaan pitää kiinni koulussakin. Olisi pitänyt jo aikaa sitten aloittaa tuo suuntaus!
Älä kuitenkaan masennu! Arvelen että tyttösi ei ole ilkeä, joten alappa aktiivisesti kasvattamaan ja pitämään loogista kuria. Se on yllättävän tehokasta. Ja oltko muuten keskustellut kahdestaan open kanssa miten hän kokee lapsesi?
Minä aikoinaan en laskenut lapsiani Ruotsin risteilyille, koska katsoin ne reissut huonokäytöksisten oppilaiden riehumis/viinottelu/haistattamisreissuiksi! Lapseni eivät olleet moksiskaan ja muistaakseni heidän kanssaan jäi muitakin pois! Että silleen:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pojalta menee myös kaikki kiva ja ekstra sivu suun, sillä aina ennen jotain kivaa, hän saa keltaisen valon, ja vain vihreällä pääsisi mukaan.
Näitä on nyt ollut kaksi kertaa vuodessa ja juuri tämän kaksi kertaa vuodessa valo on keltainen :) muulloin vihreä. Eli ymmärrämme yskän hyvin, ope ei halua poikaamme mukaan...
Nyt juuri laitoin viestiä, että toivottavasti saamme syksyllä antamamme rahat takasin, sillä poikamme ei niitä ole retkille käyttänyt... saas nähdä.
Ruotsissa asuneena olen sitä mieltä, että sieltä EI kannata lainata mitään Suomen kouluihin!
Menkääs katteleen kouluihin millsta siellä on! Opeilla ei mitään auktoriteettia ja sit pitäisi jollain taikakonstilla opettaa niitä. Ruotsi taitaa olla malliesimerkki liiallisesta vapaudesta hienoine lakineen. Kuka suojelee niitä oppilaita, jotka haluaa oppia?
Varsinainen kansankynttilä kyllä.
Kyllä on hakusessa vanhemmilla nämä jutut! JO 1-vuotiaan kanssa pystytään keskustelemaan ja opettamaan ja neuvomaan. Se aloitetaan jo silloin, koska lapsen aivot kehittyvät juuri tällaisista hetkistä! Myöskään tiettyjä asioita vanhemmat eivät anna periksi ajatellen et sitten myöhemmin oppii -voi keväinen loska!
Tässä tositapaus: Nuoripari kahden ihan pienen lapsen kanssa huonekaluliikkeessä. Toinen vaunuissa ja toinen rattaissa mutta sai kävellä liikkeessä. Liikkeen lattialla oli lapsia varten joku lelu minkä päällä sai heilua. Vanhemmat halusivat jatkaa matkaa ja pyytelivät poikaansa nätisti tulemaan. Poika ei tullut mutta äiti meni ja jutteli NÄTISTI poikansa kanssa ja heti kohta poika iloisesti jatkoi matkaa. Ilmeisestikin poika oli TOTTUNUT tällaiseen tapaan neuvotella ja et vanhemmat jokatapauksessa päättävät. Upeaa sivusta katseltavaa!
Minäkin jo omani kasvattanut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuo on todellakin aivan normaali ja ok käytäntö että jos ei ole kunnolla saa istua aikuisen vieressä koko matkan. Jos se sitten KAVERIA harmittaa niin se on voi voi. Opettajan kun pitää pystyä pitämään se lauma aisoissa.
mutta lapseni on kovin harmistunut tilanteesta jos ei pääse parhaan kaverinsa kanssa retken"vapaa-ajalla" kulkemaan. Itse en ko.lasta pidä häirikkönä.
Sen verran kommentoin vielä että tarjouduin opettajalle lähtemään mukaan, olin kesälomaviikolla silloin. Se ei sopinut opettajalle koska silloin olisi pitänyt antaa sama mahdollisuus myös sille väkivaltaiselle pojalle.
Tyttö on ihan normaalikoulussa normaaliluokalla ja oppimisen kanssa ei ole ongelmia. Tunteiden käsittelyssä on ongelmia joita on yritetty ratkoa. Varmasti on syytä minussakin kun en osaa näitä ongelmia selvittää, mutta olen maalikko ja tänä vuonna vihdoin tyttö pääsi koulupsykologin luokse. Hänen viestinsä on että tytöllä on ikätasolleen epätavallista impulsiivista käytöstä sekä kuullun ymmärtämiseen liittyvä keskittymishäiriö. Diagnoosia ei tälle ole, tukitoimien avulla pitäisi kaiken alkaa sujumaan. Myös kehitystä on tapahtunut! Koulupsykologi antoi palautteensa suoraan minulle eikä opettajalle, joka pitää lasta vaan pahankurisena ja uppiniskaisena eikä näe että tyttö oikeasti kokee asiat eri tavalla. Ei ole kuulemma aikaa selvittää juttuja tytön kanssa. Ymmärrän mä senkin, mutta en ymmärrä miten tyttöä voisi sitten koulussa tukea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hyvinkäyttäytyvät lapset???? Jaa, toimitaankohan näin vain porvoolaisissa kouluissa vai onko joku kuullut moisesta käytännöstä.
, joista tiedän, että hyvin todennäköisesti eivät osaa/halua noudattaa annettuja ohjeita, koska niiden ohjeiden noudattaminen on entistä tärkeämpää, jos ollaan esim. liikenteessä, kaupungilla, julkisissa liikennevälineissä, vuokrabussissa ym.
On epäreilua hyvin käyttäytyviä kohtaan, että huonosti käyttäytyvien takia ei voitaisi lähteä mihinkään retkelle. Ja kun ehdoista on ilmoitettu etukäteen (pari viikkoa riittää hyvin), on jokaiselle oppilaalle/perheelle selvää, millaisella käytöksellä pääsee retkelle ja millaisella ei.
t. ope
Sinä olet avainasemassa ja ponnistele kovasti auttaaksesi tyttöä. Se ei oikeastaan kuulu opettajalle. Opettajalle täytyy viedä valmiit oppilaat, jotka haluaa oppia!
Tuon diagnoosin nyt tein jo minäkin! Yritäppä ruveta lukemaan joka ikinen päivä mielenkiintoisia kirjoja tytöllesi. Yes luit aivan oikein. Vaikka tyttösi osaa lukea niin aloita sinä lukemaan hänelle ja sitten keskustelette niistä aiheista. Tee näistä lukuhetkistä lämpöisiä ja nautittavia. Ja tottakai mehut ja voileivät valmiiksi. Tulet näkemään miten kehittävää se on. Ystäväni luki vielä teininsäkin kanssa ja hyvä tuli!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavasti jäävät kaikki retket kaikilta tekemättä silloin, kun en hallitse koko porukkaa. Jos siis yksi on niin hankala,arvaamaton tai tottelematon, että voi aiheuttaa itselleen tai muille vaaraa, niin en edes harkitse retkeä. Ketään ei saa jättää "rannalle" Kaikkien turvallisuus on parhaan kykynsä mukaan taattava. Jos vanhempien erityissuostumusta todella hankalan oppilaan jäämiseksi koululle tai vanhemman mukaan tuloa retkelle ei saada, jää retki tekemättä. En pelkää turhia, mutta tietoisesti ei riskejä kannata ottaa. Loppuelämäni olisi pilalla, jos jollekin lapselle kävisi jotain harkitsemattomuuteni takia.
Noinhan juuri pitääkin toimia, eikä niin, että yksi erityislapsi nostetaan tikun nokkaan varoittavaksi esimerkiksi.
Sinua edeltävälle jankkaajalle...: koeta nyt päättää, onko kyse erityislapsesta vai ei. Koko ajan puhut itsesi kanssa ristiin siinä, onko kyse joku erityisasia, jolle lapsi ei voi mitään vai ei ole.
JOS ON, niin lasta ei voi rangaista siitä, ettei kykene toimimaan toisin - hänelle pitää ajan ja kärsivällisyyden avulla OPETTAA oikea tapa toimia. Ja jos kyse on erityisoppilaasta, hänen äitinsä olisi pitänyt ilomielin ottaa apuvalvojaksi retkelle mukaan.
JOS TAAS EI OLE, ei myöskään ole syytä olettaa, etteikö lapsi pärjäisi retkellä.
Totta, ap:n on syytä viestiä psykologin analyysit opettajalle ja yhdessä on pohdittava, miten lapsen ongelmat tulevat esiin ja mikä olisi paras tapa hoitaa ne - YKSIN EI TARVITSE SINNITELLÄ eikä lapsi sen kummempaa "leimaannu" siitä lisää: häntähän jo nyt pidetään uppiniskaisena ja tuhmana, vaikka taustalla voi olla neurologisia ongelmia.
Koulupsykologin terveiset sain siis vain minä ja keskustelu oli silloin kun opettaja oli juuri vaihtunut ja asiat sujuivat hyvin, sovittiin siksi ettei palautetta koulun kanssa tarvita. Mutta ihan viimeisien viikkojen aikana opettaja totesi ettei saanut tyttöä tottelemaan mökötystilanteessa, otti ja soitti rehtorille että mitä hän nyt tekee, pyytääkö äidin lapsen hakemaan. Tämän jälkeen tytöstäni tuli opettajan silmissä "paha" ja se ei vaan tottele. Nyt on musta liian myöhäistä riidellä enempää, ja siksi aion heti syksyllä, jos ja kun ongelmia ilmenee, olla yhteydessä opettajaan. Samaa mieltä oli koulupsykologi, juteltiin eilen.
Mä pyysin että opettaja antaisi lapselle tukea juuri näissä lukkotilanteissa, mutta hänestä se on liian vaativaa. Luokassa on 16 lasta ja avustaja jatkuvasti paikalla, mutta silti ilmeisesti liian vaikeaa. Minusta, ja monesta muusta jonka kanssa olen puhunut, opettaja on liian jyrkkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseni luokalla on ollut samanlainen käytäntö, eli jos käyttäytyy X kertaa huonosti, niin ei pääse seuraavalle retkelle mukaan. Ihmettelin myös käytäntöä...
Valitettavasti jäävät kaikki retket kaikilta tekemättä silloin, kun en hallitse koko porukkaa. Jos siis yksi on niin hankala,arvaamaton tai tottelematon, että voi aiheuttaa itselleen tai muille vaaraa, niin en edes harkitse retkeä. Ketään ei saa jättää "rannalle" Kaikkien turvallisuus on parhaan kykynsä mukaan taattava. Jos vanhempien erityissuostumusta todella hankalan oppilaan jäämiseksi koululle tai vanhemman mukaan tuloa retkelle ei saada, jää retki tekemättä. En pelkää turhia, mutta tietoisesti ei riskejä kannata ottaa. Loppuelämäni olisi pilalla, jos jollekin lapselle kävisi jotain harkitsemattomuuteni takia.
Noinhan juuri pitääkin toimia, eikä niin, että yksi erityislapsi nostetaan tikun nokkaan varoittavaksi esimerkiksi. Sinua edeltävälle jankkaajalle...: koeta nyt päättää, onko kyse erityislapsesta vai ei. Koko ajan puhut itsesi kanssa ristiin siinä, onko kyse joku erityisasia, jolle lapsi ei voi mitään vai ei ole. JOS ON, niin lasta ei voi rangaista siitä, ettei kykene toimimaan toisin - hänelle pitää ajan ja kärsivällisyyden avulla OPETTAA oikea tapa toimia. Ja jos kyse on erityisoppilaasta, hänen äitinsä olisi pitänyt ilomielin ottaa apuvalvojaksi retkelle mukaan. JOS TAAS EI OLE, ei myöskään ole syytä olettaa, etteikö lapsi pärjäisi retkellä. Totta, ap:n on syytä viestiä psykologin analyysit opettajalle ja yhdessä on pohdittava, miten lapsen ongelmat tulevat esiin ja mikä olisi paras tapa hoitaa ne - YKSIN EI TARVITSE SINNITELLÄ eikä lapsi sen kummempaa "leimaannu" siitä lisää: häntähän jo nyt pidetään uppiniskaisena ja tuhmana, vaikka taustalla voi olla neurologisia ongelmia.
Jos on erityislapsi niin sitten siirto sen mukaiselle luokalle että muut saavat elää normaalia kouluelämää. Jos ei ole erityislapsi niin sitten noudattaa sääntöjä siinä missä muutkin. Tuntuu oudolta että hyväksytään se että yksi oppilas saa evättyä retken 20 muulta oppilaalta, reilu meininki vai mitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on erityislapsi niin sitten siirto sen mukaiselle luokalle että muut saavat elää normaalia kouluelämää. Jos ei ole erityislapsi niin sitten noudattaa sääntöjä siinä missä muutkin. Tuntuu oudolta että hyväksytään se että yksi oppilas saa evättyä retken 20 muulta oppilaalta, reilu meininki vai mitä?
Jos on erityislapsi niin sitten siirto sen mukaiselle luokalle että muut saavat elää normaalia kouluelämää. Jos ei ole erityislapsi niin sitten noudattaa sääntöjä siinä missä muutkin. Tuntuu oudolta että hyväksytään se että yksi oppilas saa evättyä retken 20 muulta oppilaalta, reilu meininki vai mitä?
Entä saako tai pitääkö lasta tukea erityisesti että pystyy oppimaan noudattamaan sääntöjä? Se mitä mä olisin kaivannut olisi että opettaja auttaisi lasta vaikeassa mökötyslukossaan ystävällisesti, ohjaisi oikeaan suuntaan mutta opettajan viesti on että ei pysty. Mun on vaikea kotoa käsin tukea tyttöä juuri sillä hetkellä. Illalla jutellaan tilanteet auki mutta auttaisi asiaa jo opettaja ottaisi yhteyden tyttöön siinä hetkessä. Hän kerran epäonnistui eikä halua yrittää uudestaan "koska tyttö ei kuitenkaan tottele". Mistä sen voi tietää jos ei kokeile?
On lapsia joita pitää opettaa enemmän ja pidempään matematiikassa tai lukemaan kuin tyttöäni, pitäisikö heidät siirtää eri luokkaan koska häiritsevät tyttöni oppimistahtia hidastelullaan? Millä tavalla tämän kaltainen opettaminen eroaa mun toivomasta?
Jos on erityislapsi niin sitten siirto sen mukaiselle luokalle että muut saavat elää normaalia kouluelämää. Jos ei ole erityislapsi niin sitten noudattaa sääntöjä siinä missä muutkin. Tuntuu oudolta että hyväksytään se että yksi oppilas saa evättyä retken 20 muulta oppilaalta, reilu meininki vai mitä?
Entä saako tai pitääkö lasta tukea erityisesti että pystyy oppimaan noudattamaan sääntöjä? Se mitä mä olisin kaivannut olisi että opettaja auttaisi lasta vaikeassa mökötyslukossaan ystävällisesti, ohjaisi oikeaan suuntaan mutta opettajan viesti on että ei pysty. Mun on vaikea kotoa käsin tukea tyttöä juuri sillä hetkellä. Illalla jutellaan tilanteet auki mutta auttaisi asiaa jo opettaja ottaisi yhteyden tyttöön siinä hetkessä. Hän kerran epäonnistui eikä halua yrittää uudestaan "koska tyttö ei kuitenkaan tottele". Mistä sen voi tietää jos ei kokeile? On lapsia joita pitää opettaa enemmän ja pidempään matematiikassa tai lukemaan kuin tyttöäni, pitäisikö heidät siirtää eri luokkaan koska häiritsevät tyttöni oppimistahtia hidastelullaan? Millä tavalla tämän kaltainen opettaminen eroaa mun toivomasta?
Hän on myös opettamassa opiskelun TAITOA ja ryhmässä olon taitoa. Mitä pienemmistä lapsista on kyse, sitä enemmän se opettajan työ on tietysti juuri tuon koulussa käymise taidon opettamista.
Mitä tulee retken peruuntumiseen, niin totta kai: jos ryhmä ei ole opettajan hanskassa, se on opettajan ja koulun ongelma, ei sen yksittäisen erityislapsen. Ei siitä lasta pidä rangaista. Opettajan on syytä pyytää vanhemmista apuohjaajia retkelle tai vaikkapa koulun jotakuta koulunkäyntiavustajaa - heitä on takuulla ap:n lapsen koulussakin.
Ihanvain hyväksynyt käytöksen luonteenpiirteenä?
Oma poikani oli vauvasta alkaen kamalan herkkä ja vahvatahtoinen. Tuli ihan ihmetilanteita. Mutta sinnikkäästi ollaan häntä kasvatettu, että miten tulee käyttäytyä ja nyt ekaluokalla on ihan eri poika! On edelleen vahvatahtoinen, mutta saa luokastaan eniten kavereita empaattisuudellaan. Opettaja kehuu poikaa, tottelee eikä kiusaa muita. Herkkyyttäkin vielä on, tarvitsee syliä monta kertaa päivässä.
Kertoo käyneensä asioita läpi lapsen kanssa, kuraattorin ja lastenpsykiatrin kanssa.
Ap.n tytöllä kyse ei ole pelkästään herkkyydestä, hänellä on impulsiivisuutta ja vaikeuksia ymmärtää konteksteja eli dysfaattisia piirteitä.
Itselläni on asperger-lapsi, ja hänellä on myös vaikeuksia ymmärtää sosiaalisia tilanteita. Kun niitä ei ymmärrä, vaan ne tuntuvat kaoottisilta, siinä ei mikään kasvatus välttämättä auta... lapsi menee hämmennyksiin ja lukkoon, jää seisomaan "hoomoilasena".
Ei siis taida ole kyse pelkästä herkästä luonteenpiirteestä.
Totta kai joka tapauksessa kannattaa käydä lapsen kanssa läpi sitä, miten tuollaisissa tilanteissa sitten toimitaan, kun joku kiusaa (tai tuntuu kiusaavan). Ettei saa silti jäädä pihalle suremaan.
olin vähällä jättää 5 oppilasta pois matkasta. Heidän (kaikki tyttöjä) käytös on törkeää: Omista oikeiuksista pidetään kamalaa melua, mutta velvollisuuksia ei ole sitten lainkaan. Tytöt lupasivat ja vannoivat, että käyttäytyvät hyvin retkellä ja suostuin sitten ottamaan heidät mukaan, kun sain toisen opettajan mukaan apuvalvojaksi.
No aivan liian kiltti ja hyväuskoinen olin sitten taas: tytöt käyttäytyivät apuvalvojaa (jonka homma oli siis valvoa juuri heitä) kohtaan aivan törkeästi ja aiheuttivat jokaisessa retken kohteessa häiriötä (ja myös bussimatkoilla). Millähän muistaisin tämän ensi vuonna, enkä sortuisi taas liikaan kiltteyteen ja uskomaan hyvää kakaroista, joille ei ole opetettu mitään tapoja :(
Valitettavasti jäävät kaikki retket kaikilta tekemättä silloin, kun en hallitse koko porukkaa. Jos siis yksi on niin hankala,arvaamaton tai tottelematon, että voi aiheuttaa itselleen tai muille vaaraa, niin en edes harkitse retkeä.
Ketään ei saa jättää "rannalle"
Kaikkien turvallisuus on parhaan kykynsä mukaan taattava.
Jos vanhempien erityissuostumusta todella hankalan oppilaan jäämiseksi koululle tai vanhemman mukaan tuloa retkelle ei saada, jää retki tekemättä.
En pelkää turhia, mutta tietoisesti ei riskejä kannata ottaa. Loppuelämäni olisi pilalla, jos jollekin lapselle kävisi jotain harkitsemattomuuteni takia.