Mitä vanhemmiltasi saamaa neuvoa, et kertoisi lapsillesi?
Minun äitini aina toitotti sitä, että tuntemalla nälkää laihtuu. Siis ainoastaa tuntemalla nälkää.
Onneksi itse olen ollut aina laiha ja ei ole ollut tarvtta laihduttaa. Mutta jos olisin ollut tukevahko, niin tuolla tavalla laidtummalla olisin varmasti sairastunut.
Entäs te muuta, mitä neuvoja ette kertoisi lapsellenne?
Kommentit (51)
mutta muistan, kun mietin ammatinvalintaa lukiossa. Äitini oli päättänyt, että minusta tulee lastentarhanopettaja, koska olen aina pitänyt lapsista ja hän keksi jokaisesta ehdottamastani ammatista pelkkiä huonoja puolia.
Onneksi en kuunnellut häntä, vaan lähdin opiskelemaan sitä mitä itse halusin. Isä oli aina tukenani.
moni kakku päältä kaunis, vaan ei hääppönen sisältä! tuo satutti pirun kovaa,enkä edes tiennyt olevani kaunis,mitä totta vie olin!
Tuohan on yleinen sanonta. Ihmeellisiä vanhempia teillä on kyllä.
toinen suosikki sanonta oli; tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
joiden mielestä kannattaa ostaa mielummin kolme huonoa ja halpaa kuin yksi hyvä ja kallis. Teen juuri päinvastoin. Ostan sen kalliimmam, josta ihan oikeasti pidän ja joka kestää. Opetin saman lapsillekin.
Takaan, ettet koskaan näe sisaruksiasi, jos kerrot teidän lasten pahoinpitelyista sossuille. Ilmapalloja ei saa ottaa autoon, poksahtaessa rikkoo ikkunat. Lautanen pitää syödä tyhjäksi, ajattele köyhiä neekereitä (tätä tehostettiin lyömällä ja välillä syötiin omaa oksennustakin).
kai olette, sinä ja sisaruksesi, saattaneet tuon ihmishirviön myöhemmin vastuuseen teoistaan?
Takaan, ettet koskaan näe sisaruksiasi, jos kerrot teidän lasten pahoinpitelyista sossuille. Ilmapalloja ei saa ottaa autoon, poksahtaessa rikkoo ikkunat. Lautanen pitää syödä tyhjäksi, ajattele köyhiä neekereitä (tätä tehostettiin lyömällä ja välillä syötiin omaa oksennustakin).
kai olette, sinä ja sisaruksesi, saattaneet tuon ihmishirviön myöhemmin vastuuseen teoistaan?
Uhkailuista ei olla aikuisena heille puhuttu. Kerran yritin ottaa puheeksi meidän lasten lyömisen, mutta äiti kielsi, etteivät ole koskaan lyöneet ja isä oli hiljaa.
Meillä sisaruksilla on todella läheiset välit (tosin vasta aikuisena, koska äiti opetti meidät vihaamaan ja kadehtimaan toisiamme) ja ollaan terapoitu toisiamme. Mieheni on kyllä ehdottanut, että voisin käydä ammattilaisellakin. Ehkä se hyvä puoli onnettomasta lapsuudestani oli se, että olen tosi tarkka lasteni kasvatuksesta, ja jopa kerron rakastavani heitä ja halaan heitä - sitähän ei lapsena minulle suotu.
Onneksi minut pelasti 16-vuotiaana ihana poika, viiden vuoden verran piti mua kuin kukkaa kämmenellä, kuulin olevani kaunis ja ihana. Hänen avullaan sain opiskeltua itselleni mieluisan ammatin, äitini mielestä kouluja ei kannata käydä.
Isäni kysyi, että onko minulla poikaystävää. Vastasin ettei ole. Siihen hän sanoi tomerasti "Hyvä, jos sellaiset hankit ammun sitä haulikolla päähän". En sitten koskaan kertonut isälle pojista joita tapailin enkä ikinä uskaltanut tuoda ketään mukanani kotiin, kun tiesin että isällä on haulikko kellarissa. Myöhemmin isä tokaisi "Hyvä että sulla on isot tissit, pojat tykkää niistä". Hän oli aika risti-riitainen persoona, väkivaltainen ja juoppo.
Äiti puolestaan pisti minut hoitamaan kotia ja sisaruksia, niin lapsuudessa kuin teini-iässäkin (kouluni, työni ja harrastuksen ohella). Jos en suostunut hän haukkui minut kovaan ääneen koko perheelle ja sanoi "Ei sinusta mitään tule, kun et edes kotia osaa hoitaa." Minulla ei ollut kovinkaan paljoa vapaata aikaa, harrastus kesti vain vuoden kun en sille voinut omistaa yhtään aikaa. Elin sitten sellaisessa maailmassa, jossa olen pelkkää ilmaa jos en luopunut omastani jatkuvasti ja ajatellut ensin perheenjäsenten hyvinvointia.
Nykyisin asun omassa kämpässä, olen töissä ja seurustelen. Ei minusta ihan turhaa ihmistä tullut. Vieläkään isälleni en seurustelusuhteistani kerro. Äitini on alkanut arvostamaan minua nyt kun ei enää näe minua niin usein. Käyn häntä auttamassa viikottain, mutta en läheskään yhtä paljon mitä ennen. Jos tulevaisuudessa saan omia lapsia en kyllä heitä pistä orjiksi tai pelottele haulikolla.
- kaikki ihmiset on vittumaisia, älä luota kehenkään
- jos sinulla on vaikeuksia, muut nauravat, joten älä kerro vaikeuksistasi muille
- kaikki miehet pettää
- minun pitää peittää rumat jalkani ja takapuoleni
jne. jne..
oikein sydämessä läikähti kun tuon luin. Pelkkää ilmaa, juuri näin. Vielä aikuisena kamppailen päivittäin siitä, että olen oikeasti hyvä ja tarpeellinen ihminen ja että minulla on oikeus toteuttaa itseäni sellaisena kuin olen ja haluan.
Oma 'äitini' yritti tehdä minusta peräkamarin tyttöä, seuralaista itselleen ja vanhuudenturvaa..itse hän on täysin sosiaalisesti eristäytynyt katkera vanha ämmä.
Menestyin koulussa, olin silti aina tyhmä. Jokainen sanominen punnittiin ja arvosteltiin, minkä takia oma sosiaalinen elämäni kasvoi täysin kieroon. Lapsena en saanut tehdä kotitöitä, koska eukon piti tehdä ne itse saadakseen valittaa työmäärää. Myöhemmin olen saanut kuulla olevani täysin kyvytön edes kotityöhön...yms yms mitä ei jaksa edes kirjoittaa...narsistista, sairasta, kieroa pompottelua vailla järjen häivää.
Jatkuvasti hirveitä, kohtuuttomia paineita niskassa täysin ilman syytä. Jatkuvaa päänsärkyä jo yläasteella ja pahimmillaan paniikkioireita.
Narsisti on kuin syöpä, hänen tehtävänsä on tuhota toinen ihminen.
"Ei sinusta mitään tule, kun et edes kotia osaa hoitaa." Minulla ei ollut kovinkaan paljoa vapaata aikaa, harrastus kesti vain vuoden kun en sille voinut omistaa yhtään aikaa. Elin sitten sellaisessa maailmassa, jossa olen pelkkää ilmaa jos en luopunut omastani jatkuvasti ja ajatellut ensin perheenjäsenten hyvinvointia.
-antaisi ymmärtää että hän on huonompi ja kehuisi toisia
-ajaisi pois paremmista huonekaluista ja sanoisi "siun perse kestää istumista muualla"
-uhkaisi heittää puuhalolla jos poikaystäviä alkaisi käydä
-sanoa paskatautien alkaneen kun tytär kertoo ekoista kuukautisista
-antaisi kulkea samoissa vaatteissa joka ikinen päivä kouluun
että miehien mielessä on vain seksi. Minun mies onkin on vissiin sitten vähän erilainen, kun ei ajattele seksiä 24/7.
Nyt kun olen raskaana, olen saanut kuulla pukeutumisestani. Raskaana oleiden ei kuulu pukeutua kireisiin vaatteisiin. Vaatteiden pitää olla mahdollisimman löysät ja vatsakumpu mahdollisimman näkymätön.
Muutenkin, jos tissivako pikkasenkin näkyy esim. kumartuessa, haluttaa seksiä.
Tuohan on yleinen sanonta.
Ihmeellisiä vanhempia teillä on kyllä.