Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En osaa olla vauvan kanssa "julkisesti"
27.05.2011 |
Tämä ongelma on varmaankin monien mielestä huvittava, mutta minua alkanut häiritä. Eli siis minulla on 5 kk vauva (esikoinen) ja meillä menee kotona kahdestaan tosi mukavasti. Leikitään, hölmöillään, loruilen, päristelen vauvan iholle, laulan epävireisellä äänellä jne. Vauva jokeltaa ja nauraa ja meillä on kivaa.
MUTTA, kun meille tulee vieraita tai mennään jonnekin, en osaa olla samalla tavalla luonteva vauvan kanssa. Olen jotenkin epävarma otteissani ja vauva vaistoaa sen ja kitisee. Tämä tunne on voimakkaimmillaan erityisesti lapsettomien kavereideni seurassa, jotka ovat kärkkäitä arvostelemaan äitejä ja joilla on vahvat näkemykset vauvanhoidosta. Harmittaa, kun vauvani ei juuri koskaan vieraiden aikana hymyile tms ja kaikilla on kuva vauvastani melkoisena kitisijänä - mitä siis ei 90 % ajasta ole.. Ja sitten kun sanon, että vauva on yleensä aurinkoinen, katsotaan pitkään, että niin varmaan.
Olenko ainoa näin kädetön äiti sosiaalisissa tilanteissa, vai onko muita kohtalotovereita? Miten oppisin varmemmaksi myös "julkisesti"?
Kommentit (6)
Aloita vaikka kyläilemällä heillä tai kutsu heitä luoksesi. Tai näin kesälle teet trffit puistoon tms. Jos sulla ei ole yhtään "äitikontakteja" koita etsiä joku mll:n tai seurakunnan perhekahvila tai leikkipuisto. Kesäaikaan noi voi olla vähän tauolla.
5kk vauva on yleensä jo kiinnostunut toisista lapsista ja varmaan viihtyy, näin osaat itsekin olla rennommin. Ja näiltä "äitikaverelta" saat roolimallia lapsen kanssa olemiseen julkisesti, samalla lailla ne muutkin höpöttelee vauvoilleen jotain hassua, ainakin joskus:)
Kun sitten tapaat lapsettomia kavereitasi, ole oma itsesi, mutta muista kysellä heidänkin kuulumisiaan ettei mene pelkäksi vauvajutteluksi, jos sitä pelkäät. Ja noilla lapsettomillahan on tunnetusti -siis joillain- kärkkäimmät mielipiteet lastenhoidosta. Anna mennä rennosti toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Sinä tunnet oman vauvasi parhaiten ja tiedät mitkä on teille sopivimmat ratkaisut!
Ja kun aiot tavata näitä lapsettomia kavereitasi, voisit yrittää samaan aikaan kutsua jonkun toisen äidin, näin sinulla on vertaistukea.
Nämä oli vain tällaisia ehdotuksia, en tiedä onko niistä hyötyä sinulle.
Onnea vauvavaiheen elämään, kyllä se siitä lähtee:)
t. toinen pikkuvauvan äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poikani vaistoo hermostuneisuuteni ja rupee kitisemään julkisilla paikoilla.. Pitäisi vaan olla sama rento äiti ja jättää lapsettomien kavereiden mielipiteet omaan arvoon.. Mutta se on niin helppo sanoa...
Olen jotenkin kauhean epävarma tosiaan toisten ihmisten (lähinnä lapsettomien) katseen alla.
En myöskään osaa kutsua ihmisiä kotiimme "arjen keskelle" siihen tilanteeseen mikä on menossa, vaan stressaan vierailua jo etukäteen ja pyrin aina, että vauvani olisi juuri nukkunut ja syönyt ennen vieraiden tuloa jne. Tuntuu välillä kauhean työläältä tällainen säätäminen.. =(
Ap
Itse olen myös joutunut opettelemaan toisenlaista olemista. Olen kutsunut ihmisiä kylään, vaikka on vähän sotkuja. Vauva on nukunut kun sitä nukuttaa ja imettänyt olen silloin kun vauvalla on nälkä. Ei noita voi niin paljoa pikkulapsen kanssa ennakoida.
Mitä pelkäät eniten? Mikä on pahinta, mitä voisi tapahtua vierailun aikana? Entä mikä kauhistuttavinta, mitä lapseton kaverisi voisi sanoa?
Koita jotain ystäviä, vaikka lapsen saaneita kehittää, ettet jää ihan yksin!
Voimia sinulle!
varsinkin esikoisen kohdalla, koska omassa äitiydessään voi vielä olla epävarma, MUTTA myös koska muistaa kirkkaasti kuinka rasittavaa toisten lasten kitiä on ollut ennen omaa lasta (ainakin omalla kohdallani). AJattele ap niin, että koska olet herkkä ennakoimaan ja aistimaan muiden tunnetiloja ja odotuksia, olet sen vuoksi herkkä myös oman lapsesi tarpeille, ja sen vuoksi hyvä äiti. Sinun pitää vaan päättää olla lojaali omalle perheellesi ja alkaa tavallaan puolustamaan itseäsi ja lastasi muiden mahdolliselta ärtymiseltä ja kritiikiltä.
Alue: Aihe vapaa
Lapsettomat ihmiset ovat tosi hyviä antamaan neuvoja, vaikka eivät itse asiassa tiedä asioista mitään! (pienten lasten äidit ovat toki myös ahkeria neuvomaan, mutta ei kaikkea tarvitse kuunnella) Taitavat olla kateellisia kun sinulla on tuommoinen hieno vauva!!! Olet varmasti maailman paras äiti vauvallesi ja hoidat vauvaasi niinkuin sinusta tuntuu parhaalta! Ja se on myös vauvan mielestä ihanaa. Ole ylpeä äiti!!!! Ei sinun tarvitse välittää muiden sanomisista! Olet kuitenkin maailman tärkein ihminen vauvallesi, muista se=) Minun esikoiseni alkoi vierastaa jo 2kk ikäisenä eikä ikinä hymyillyt muille, mutta nyt 2 vuotiaana hän on aivan ihana, iloinen ja sosiallisesti lahjakas ja monen mielestä aivan ihana! Tsemppiä!!!