Kenelläkään kokemuksia sairaalaunikoulusta? Saatiin lähete Lastenklinikalle

Hampaiden harjaamisesta on hyötyä vaikka lapsi saisikin illalla ja yöllä maitoa. Rintamaidon yksistään ei ole todettu altistavan reikiintymiselle. Sen sijaan jos hampaat jättää kokonaan pesemättä saattavat muut päivän aikana nautitut ruuat antaa namipaloja hammaspeikoille. Pääasia on, ettei lapsi saa makeita mehuja tms. jotka taatusti aiheuttavat reikiintymistä. Mikäli jaksat lueskella, niin tässä on aika tuore artikkeli imetyksestä ja hampaista



http://www.imetys.fi/index.php/tukea-tietoa/imetystietoa-perheille/hamm…

Suurin osa lapsista näyttää tutkimusten valossa lopettavan yösyömisen noin puolen vuoden iässä, mutta sitä ei voida yleistää kaikkiin lapsiin. Tähän vaikuttaa paljolti iltaruokailu: kuinka paljon ja mitä lapsi saa syödäkseen. Toiset lapset eivät syö iltaisin niin suuria annoksia että pysyisivät koko yön kylläisenä, ja myös aineenvaihdunnalliset tekijät saattavat vaikuttaa.

Neuvolan ohjeet perustuvat ajatukseen, että maidon sokeri tuhoaa hampaat, mutta jostain olin lukevinani, että suun bakteerit eivät osaa käyttää maitosokeria ravintonaan. Lapsen hammashoitajalle sanoin myös vielä imettäväni vielä ja hän sanoi, että heidän pitää varoitella, että imettäminen pitäisi lopettaa 1,5 v mennessä, koska hampaat menevät huonoon asentoon. Minä en usko, että imetys on niin suuri riski, kuin tutin syöminen tai peukalon imeskely. Meidän vauva ei syö tuttia, eikä ime peukaloa. Ja imetystähän suositellaan jatkettavaksi kaksivuotiaaksi.

Olisi erittäin hyvä, että et postailisi omia olettamuksiasi ja "jostain (erittäin todennäköisesti netistä epäluotettavasta pro-imetys-asenteiselta sivustolta) lukemiasi" asioita tänne tosiasioina, koska joku voi uskoa. Eiköhän neuvolan henkilökunta ja varsinkin hammaslääketieteen ammattilaiset tiedä luotettavammin maitosokerin haitallisuuden hampaille. Tämä juuri näissä nettikirjoitteluissa riepoo niin paljon. Oikeasti apua etsivät ihmiset saavat täysin huuhaa-vastauksia. Olisi tietysti hyvä olla lähdekriittinen, mutta eivät kaikki tiedonetsijät osaa olla, ja siksi peräänkuulutan kyllä nimettömillekin nettikirjoittelijoille jonkunlaista vastuuta teksteistään.

Annetaan ammattilaisten olla ammattilaisia, jookos ja pidetään ne omat olettamukset siellä omassa päässä vaan.

Monet äidit ovat sukulaisiltaan, tuttaviltaan tai terveydenhuollon ammattilaisilta kuulleet, miten imetystä tulisi vähentää tai lapsi peräti vieroittaa rinnasta siinä vaiheessa, kun ensimmäiset helmihampaat ilmestyvät pieneen suuhun. Perusteluksi voidaan maalata kauhukuvia suuhun mätänevistä hampaista, jotka imetyksestä johtuen jatkuvasti altistuvat happohyökkäykselle, myös öisin.

Nykyisten tutkimusten valossa vieroittaminen karieksen ehkäisemiseksi on perusteetonta. Karies, eli kansankielellä hampaiden reikiintyminen, vaatii tapahtuakseen kolme päätekijää: sokeria, happoa ja bakteerin. Näiden lisäksi karieksen syntyyn vaikuttavat mm. perintötekijät (sekä lapsen omat että tämän vanhempien), hammaskiilteen kunto, hampaan muoto, bakteerin siirtyminen vauvan suuhun sekä suuhygieniasta huolehtiminen.Streptococcus mutans -bakteeri käyttää ravinnokseen ruuasta saatavaa sokeria, lähinnä sakkaroosia. Syöminen aiheuttaa happohyökkäyksen, jolloin bakteerit sokerin avulla valmistavat happamia hampaiden kiillettä pehmentäviä metaboliatuotteita ja näin edesauttavat bakteerin tarttumista hampaan pintaan. Mikäli ravinto sisältää paljon sokeria, ruokaa napostellaan tiheästi pitkin päivää, suuhun on pesiytynyt sopivan kokoinen Streptococcus mutans -bakteerin kolonisaatio, perintötekijät ovat otolliset, hammaskiilteessä vaurioita eikä suuhygieniasta huolehdita, on reikiintyminen hyvin mahdollista.

Äidinmaito ja karies

Äidinmaidon sisältämä sokeri on laktoosia, jota Strep. Mutans -bakteeri ei ensisijaisesti osaa käyttää ravinnokseen. Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa (Wright 2001 Erikssonin & Mazharin 1999 mukaan) todettiin, että pelkkä äidinmaito ei ole yhtä kariogeenista kuin äidinmaito yhdistettynä johonkin sakkaroosinlähteeseen. Kariogeeniset bakteerit eivät siis kykene hyödyntämään laktoosia läheskään niin nopeasti kuin sokeria (sakkaroosia). Tämän lisäksi itse äidinmaito sisältää erilaisia antibakteerisia ja entsymaattisia aineita, jotka suojaavat laktoosia hajoamiselta. Laktoosi nimittäin pilkkoutuu pääasiallisesti vasta ohutsuolessa ja näin ollen laktoosi ei edesauta plakin muodostumista samoin kuin sakkaroosi.Äidinmaito sisältää vähemmän proteiinia kuin monen muun nisäkkään erittämä maito. Pienemmästä määrästä huolimatta äidinmaidon proteiineista mm. laktoferriinillä on erittäin tärkeä osuus puolustusjärjestelmässä. Laktoferriini auttaa suojelemaan imetettyä lasta, sillä se voi tappaa bakteereja, viruksia ja hiivaa, kuten Candidaa. Äidinmaidon lisäksi laktoferriiniä on mm. syljessä, jossa sen tehtävänä on estää bakteeriston kasvu ja kiinnittyminen ikeniin ja hampaisiin. Tämän ominaisuutensa vuoksi sitä on nykyään lisätty moneen terveysvaikutteiseen hammastahnaankin. Laktoferriinin lisäksi maidon sisältämä kaseiini suojaa hampaita muodostamalla niiden pinnalle kalvon, joka heikentää plakin muodostamien happojen aiheuttamia tuhoja hammaskiilteelle. Myös maidon kalsium ja fosfori suojaavat hampaita kariesta vastaan kiillettä vahvistamalla.

Syljen osuus karieksen synnyssä

Sylki on etenkin hampaiden voinnin osalta tärkeä. Se on suun talonmies, joka pitää puhtaana, poistaa vieraat ja korjaa vahingot. Syömisen jälkeen syljen tehtävänä on palauttaa suun pH-arvo sekä neutraloida happohyökkäys huuhtomalla hampaan pintoja ja laimentamalla happoja. Suun puhdistaminen kestää keskimäärin 30 minuuttia. Äisin sylkeä erittyy vähemmän kuin päivisin. Tämä on yksi niistä syistä, joilla usein perustellaan yöimetysten lopettamisen tarvetta. Toisaalta jo mainitussa ruotsalaisessa tutkimuksessa todettiin pelkän äidinmaidon pH:ta alentavan vaikutuksen olevan pieni verrattuna äidinmaidon ja muun ruuan yhdistelmän aiheuttamaan pH:n laskuun.Voidaan siis ajatella, että mikäli hampaat on kunnolla puhdistettu muusta ruuasta ennen yöunille menoa, yölliset äidinmaitohuikat eivät merkittävästi lisää karieksen riskiä.

Historiallisia todisteita

Hammaslääkärit Brian Palmer ja Harold Torney ovat laajasti tutkineet ihmisten kalloja 500-1000 vuoden takaa. Tutkimusten perusteella he ovat tulleet siihen tulokseen, että ennen pulloruokinnan keksimistä hammaskarieksen esiintyminen imeväisillä oli erittäin harvinaista. Ylipäätään suun terveys esihistoriallisella ajalla on ollut parempi kuin nykyään. Eräät toiset alkuperäiskulttuureita käsittelevät tutkimukset antavat tuloksia siitä, että vaikka kulttuuriin kuului vauvantahtinen imetys myös öisin 18-36 kuukauden ikään, lasten karies oli äärettömän harvinainen sairaus.Kun ajatellaan, miten imetys ja pulloruokinta eroavat toisistaan, saadaan lisää perusteluita väitteelle, ettei imetys itsessään ole hampaille vaaraksi. Kun lapsi imee rintaa, nännin kuuluu olla syvällä suussa pehmeän suulaen alueella. Maito tulee rinnasta suoraan nielun alkuun, eikä keräänny suuhun lammikoiksi. Lisäksi rinnasta ei maitoa tule tasaiseen tahtiin, vaan herumisten mukaan. Yhden imetyskerran aikana heruminen tapahtuu keskimäärin 2,2 kertaa. Kertojen välissä voi olla erimittaisia taukoja, ennen kuin vauva aloittaa heruttamisen uudelleen.Pulloruokinnassa toki vähän pullotutista riippuen maitoa tulee tasaisempaan tahtiin pullon ollessa kallistuneessa asennossa vauvan suussa. Lisäksi harvoin vauvalle tarjotaan pullotuttia yhtä syvälle suuhun kuin rintaa, jolloin pullosta valuva maito pääsee kerääntymään myös hampaiden lähelle lammikoiksi. Pulloruokinnassa myös tuttipullon tutti estää syljen pääsyn yläetuhampaita puhdistamaan, jolloin karies pääsee helpommin kehittymään nimenomaan yläetuhampaiden pinnoilla. Kariesta ajatellen ei suositellakaan, että vauva laitettaisiin nukkumaan pullo suussa, tai että sitterissä tai vaunuissa makaavalle vauvalle pullo tuettaisiin suuhun.

Puhdas suu – terveemmät hampaat

Kun vauva syntyy, hänellä ei ole kariesta aiheuttavaa bakteerikolonisaatiota suussaan. Kuitenkin hampaiden puhkeamisen aikaan vauvojenkin suuhun siirtyy bakteereja läheisten ihmisten välityksellä. Tätä bakteerien siirtymistä edesauttavat mm. tutin/lusikan puhdistaminen vanhemman suussa, suukottelu suulle, sekä vauvalle tarjottavan ruuan maistaminen. Bakteerin siirtymisessä vauvan suuhun puhutaan ns. "tartunta-ajasta", joka alkaa noin 6 kuukauden kohdalla ensimmäisten hampaiden puhjetessa ja päättyy noin 24 kuukauden kohdalla, jolloin yläposkihampaat puhkeavat. Mitä terveemmät hampaat vanhemmilla on, sitä terveempinä voidaan olettaa vauvankin hampaiden pysyvän.Hyvästä suuhygieniasta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää jokaiselle. Tästä syystä suositellaan, että vauvan hampaita aletaan puhdistaa heti, kun ensimmäiset maitohampaat puhkeavat. Jo sitä ennen vauvaa voi totuttaa suun puhdistamiseen esimerkiksi pyyhkimällä ikeniä sormen ympäri kiedotun kostean harson kulmalla. Viimeistään ensimmäisten poskihampaiden puhjettua kannattaa tosin ottaa vauvan suuhun sopiva hammasharja käyttöön. Sillä saa huomattavasti helpommin puhdistettua ruuantähteet poskihampaiden purupintojen pienistä kolosista. Hammastahnan käyttöön saa ohjeet oman kunnan hammashoitolasta.Australialaisen tutkimuksen (Hallett, O'Rourke 2003) mukaan ennen 12 kuukauden ikää aloitettu säännöllinen hampaiden puhdistus harjaamalla vähensi olennaisesti lasten hampaiden reikiintymistä. Saman tutkimuksen mukaan vuotta lyhyempi imetys, maito- tai mehupullon kanssa nukkumaan laittaminen sekä tiheät huikat pullosta voivat merkittävästi lisätä kariesriskiä.Useiden tutkimusten mukaan ei voida suoraan sanoa, että yksinomaan imetys olisi kariesriskiä suurentava tekijä. On totta, että lasten ruokatottumukset ovat muuttuneet huomattavasti, ja jo tämän voidaan olettaa lisäävän hampaiden reikiintymistä. Kuitenkaan vieroittamiskäsky tai -kehotus eivät ole oikea ratkaisu karieksen ehkäisyyn. Sen sijaan tulisi opastaa hyvään suuhygieniaan jo pienestä pitäen. Imetyksen pituus – myös yöimetyksiä koskien – ei ole hammaslääkärin asia, vaan yksinomaan äidin ja lapsen välinen asia.

Kirjoittaja on kolmen lapsen (-01, -04 ja -06) äiti, yhdistyksen hallituksen jäsen vuosina 2003-2010 ja yhdistyksen imetyskouluttaja vuosina 2006-2010.

--------------------------------------------------------------------------------

Lähteet:

Wright, Nancy E. 2001. Breastfeeding and Dental Health. Breastfeeding Update, volume 1, issue 1. Breastfeeding coalition, San Diego County.

Valaitis, R, Hesch R., Passarelli, C., Sheehan, D., Sinton J. 2000. A Systematic Review of the Relationship Between Breastfeeding and Early Childhood Caries. Canadian Journal of Public Health, volume 91, no. 6, 411-417

Hallett, KB., O'Rourke, PK. 2003. Social and behavioural determinants of early childhood caries. Australian Dental Journal 2003:48:1

Ribeiro, N.E.M. & Ribeiro M.A.S. 2004. Breastfeeding and early childhood caries: a critcal review. Journal de Pediatria. Sociedade Brasileira de Pediatrie, Vol 8, no. 5, 199-210

Kämäräinen, R. 2005. Imetys ja karies. Suomen Hammaslääkärilehti 15/2005, 878-881

Hanson L.A. 2004. Immunobiology of Human Milk: How Breastfeeding Protects Babies. Pharmasoft Publishing, Texas, USA

Alaluusua S. Et al 1990. Prevalence of caries and salivary levels of mutans streptococci in 5-year-old children in duration of breast feeding. Scand J Dent Res. Jun; 98(3):193-6

Palmer B. 2000. Infant Dental Decay: Is it related to Breastfeeding? http://www.brianpalmerdds.com/pdf/caries.pdf

Mohrbacher, N. & Stock, J. 2005. The Breastfeeding Answer Book. La Leche League International, Illinois, USA

Imetysuutisia 2/2006, julkaisija Imetyksen tuki ry, tiedustelut itu (at) imetys. fi

Tämäkin juttu ihan ap:n tilanteeseen millään lailla liittymätön.

Hampaiden harjaamisesta on hyötyä vaikka lapsi saisikin illalla ja yöllä maitoa. Rintamaidon yksistään ei ole todettu altistavan reikiintymiselle. Sen sijaan jos hampaat jättää kokonaan pesemättä saattavat muut päivän aikana nautitut ruuat antaa namipaloja hammaspeikoille. Pääasia on, ettei lapsi saa makeita mehuja tms. jotka taatusti aiheuttavat reikiintymistä. Mikäli jaksat lueskella, niin tässä on aika tuore artikkeli imetyksestä ja hampaista

<a href="http://www.imetys.fi/index.php/tukea-tietoa/imetystietoa-perheille/hamm…" alt="http://www.imetys.fi/index.php/tukea-tietoa/imetystietoa-perheille/hamm…">http://www.imetys.fi/index.php/tukea-tietoa/imetystietoa-perheille/hamm…;

Ensinnäkin kukaan 8kk ikäinen EI tarvitse rintaa tunnin välein yöllä.

REFLUKSIVAUVAT JA PÄIVISIN HUONOSTI SYÖVÄT VOIVAT TARVITA YÖSYÖTTÖJÄ



Toisekseen sitä imetystä voi jatkaa vaikka yöimetyksen lopettaakin.

VOI, MUTTA MAIDONTUOTANTO VÄHENEE RADIKAALISTI, YÖSYÖTTÖ EDES KERRAN YÖSSÄ PITÄÄ MAIDONTUONANNON KÄYNNISSÄ



Kolmanneksi, kaikki unikoulut eivät ole huudatusunikouluja

SAIRAALAN UNIKOULUT ON HUUDATUSUNIKOULUJA





Neljänneksi, jos vanhempien terveys ja mielenterveys on vaakalaidalla jatkuvan univajeen takia, niin sillon jopa huudatusunikoulukin on paikallaan.

ON OLEMASSA MILJOONA ERI TAPAA HOITAA TÄMÄ UNIVAJE KUIN HUUDATTAMALLA VAUVAA, SEN TUOMA APUKIN ON USEIN TILAPÄINEN



Ja tosiaan, se lapsi joskus joutuu huutamaan vaikka siellä auton takapenkillä tai tai vaunuissa kun heti ei hätiin päästä. Minäkään en oikein tajua, että miten se eroaa siitä jos se itkee omassa sängyssään 5 minuuttia ja sitten sitä mennään lohduttamaan.

SE EROAA SIITÄ, ETTÄ YKSIN SÄNGYSSÄ OLEVA VAUVA YRITTÄÄ NUKAHTAA VÄSYNEENÄ JA TARVII SIIHEN APUA. JA VANHEMMAT VOISI OLLA VIERESSÄ HALUTESSAAN.

AUTOSSA VIEREEN MENO EI ONNISTU JA VAUVA ITKEE JOTAIN MUUTA KUIN SITÄ, ETTÄ YRITTÄÄ NUKAHTAA YKSIN

Kirjoittaja on kolmen lapsen (-01, -04 ja -06) äiti, yhdistyksen hallituksen jäsen vuosina 2003-2010 ja yhdistyksen imetyskouluttaja vuosina 2006-2010

JamesMcKennalta tai Bebesistä kysymällä se oikea vastaus ei välttämättä tule vastaan....

Refluksivauva tarvitsee hoitoa, ei huikkaa.

Ensinnäkin kukaan 8kk ikäinen EI tarvitse rintaa tunnin välein yöllä.

REFLUKSIVAUVAT JA PÄIVISIN HUONOSTI SYÖVÄT VOIVAT TARVITA YÖSYÖTTÖJÄ

Toisekseen sitä imetystä voi jatkaa vaikka yöimetyksen lopettaakin.

VOI, MUTTA MAIDONTUOTANTO VÄHENEE RADIKAALISTI, YÖSYÖTTÖ EDES KERRAN YÖSSÄ PITÄÄ MAIDONTUONANNON KÄYNNISSÄ

Kolmanneksi, kaikki unikoulut eivät ole huudatusunikouluja

SAIRAALAN UNIKOULUT ON HUUDATUSUNIKOULUJA

Neljänneksi, jos vanhempien terveys ja mielenterveys on vaakalaidalla jatkuvan univajeen takia, niin sillon jopa huudatusunikoulukin on paikallaan.

ON OLEMASSA MILJOONA ERI TAPAA HOITAA TÄMÄ UNIVAJE KUIN HUUDATTAMALLA VAUVAA, SEN TUOMA APUKIN ON USEIN TILAPÄINEN

Ja tosiaan, se lapsi joskus joutuu huutamaan vaikka siellä auton takapenkillä tai tai vaunuissa kun heti ei hätiin päästä. Minäkään en oikein tajua, että miten se eroaa siitä jos se itkee omassa sängyssään 5 minuuttia ja sitten sitä mennään lohduttamaan.

SE EROAA SIITÄ, ETTÄ YKSIN SÄNGYSSÄ OLEVA VAUVA YRITTÄÄ NUKAHTAA VÄSYNEENÄ JA TARVII SIIHEN APUA. JA VANHEMMAT VOISI OLLA VIERESSÄ HALUTESSAAN.

AUTOSSA VIEREEN MENO EI ONNISTU JA VAUVA ITKEE JOTAIN MUUTA KUIN SITÄ, ETTÄ YRITTÄÄ NUKAHTAA YKSIN

Yöheräämiset ovat hyvin tavallisia aina kahden vuoden ikään saakka, ja ehkä paras tapa ehkäistä nukkumiskriisien syntyä, on varautua jo ennakkoon siihen, ettei lapsen nukkuminen tule välttämättä sujumaan aikuisten aikataulujen mukaisesti. Mitään yksikäsitteistä sääntöä ei voida antaa siitä, kuinka nopeasti tai millä tavalla vauva saadaan mahdollisimman nopeasti nukkumaan yönsä hyvin.



Lapsen uni-valverytmi muotoutuminen tapahtuu hitaasti, eikä suuria muutoksia tarvitse yrittää toteuttaa yhtäkkiä. Vauvan unirytmi siirtyy joka tapauksessa vähitellen enemmän aikuisia miellyttävään suuntaan, joten joskus siihen puuttuminen liian aggressiivisesti voi pahentaa tilannetta. M



onesti vanhempia helpottaa tieto siitä, että suurin osa univaikeuksista on ohimeneviä ja lyhytkestoisia, eikä aina tarvita lainkaan toimenpiteitä niistä selviytymiseen. Vain vanhempien oma mielikuvitus on rajana sille, kuinka he voivat itse yrittää auttaa toistensa jaksamista.



Ratkaisua ei siis tarvitse yksinomaan hakea vauvan puolelta, vaan myös aikuiset voivat keskenään pohtia tapoja, joilla ongelma voitaisiin ratkaista. Tällaisia ovat mm. makuuhuoneiden uudelleenjärjestely, valvomisvuorot, päiväunet, lapsenhoitajat, isovanhemmat, perhepedit, vierekkäin nukkuminen.



Vauvan ohjaaminen oikeaan univalverytmiin

Vanhemmat voivat auttaa lasta kehittämään unirytmiään oikeaan suuntaan. Tärkeitä tekijöitä ovat mm. ravitsemukselliset, hoidolliset ja sosiaaliset tekijät. Myös lapsen temperamentti vaikuttaa. Monenlaisia konsteja voidaan kokeilla, mutta mikään niistä ei valitettavasti ole oikotie onneen, ja ainoastaan kokeilemalla voidaan saada selville, mikä kullekin lapselle sopii. Tärkein tekijä pienen lapsen hoidossa on hyvä vuorovaikutus. Lapsen antamille signaaleille tulee olla herkkä ja niihin tulee vastata. Alle puolivuotiasta ei voi hemmotella pilalle, eikä mielenosoituksellista itkua ilmene ennen 8-9 kuukauden ikää. Vauvojen uniongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan ennen kaikkea kärsivällisyyttä ja järjestelmällisyyttä. Myös apua on osattava hakea, jos alkaa tuntua siltä, että ongelmat perheessä kärjistyvät.



Ravitsemukselliset tekijät

Yksi keskeinen vauvojen vuorokautta rytmittävä tekijä on nälkä. Pienet lapset eivät kykene syömään kerrallaan niin suuria määriä, että näläntunne voisi pysyä poissa esimerkiksi läpi yön. Näin ollen imetystä tai maitopulloa ei pitäisi säännöstellä edes yöaikaan. Jotkut lapset saattavat tarvita yöruokailua pitkäänkin, vaikkakin siitä saattaa muodostua joillekin lapsille tapa.



Suurin osa lapsista näyttää tutkimusten valossa lopettavan yösyömisen noin puolen vuoden iässä, mutta sitä ei voida yleistää kaikkiin lapsiin. Tähän vaikuttaa paljolti iltaruokailu: kuinka paljon ja mitä lapsi saa syödäkseen. Toiset lapset eivät syö iltaisin niin suuria annoksia että pysyisivät koko yön kylläisenä, ja myös aineenvaihdunnalliset tekijät saattavat vaikuttaa.



Responsiivisuus

Pieniä vauvoja hoidettaessa ehkä tärkein vanhempien ominaisuus on ns. responsiivisuus. Tällä tarkoitetaan sitä, että vauvan itkuun pitää aina reagoida, koska vauva ei kykene jäsentämään ympäristöään niin hyvin, että voisi käsittää miksei itkuun vastata. Vauva ei itke koskaan turhaan, vaan itku on aina hälytysmerkki. Vanhemmat oppivat vähitellen erottamaan lapsensa itkun eri sävyjä. Kipuitku on kovaa ja kimeää, kun taas nälkäitku vähitellen voimistuvaa.



Vauvat voivat itkeä paitsi nälkäänsä ja janoaan, myös erilaista epämukavaa oloa (kipu, palelu, kuumuus, vaipanvaihdon merkiksi, sairaus, hampaat jne). Vauva osaa itkullaan ilmaista kaipaavansa myös seuraa tai syliä. Jo aivan pienet vauvat tarvitsevatkin muiden ihmisten seuraa, vaikka eivät vielä osaakaan leikkiä. Lasta ei voi liiaksi pitää sylissä.



Vauva rauhoitetaan katsomalla silmiin eikä lasta pidä kääntää selin aikuiseen nähden, sillä katsekontakti on jo aivan pienelle lapselle elintärkeä. Monesti katsekontaktin merkitys tuntuu unohtuvan: levoton lapsi ei aina rauhoitu sylissä ollessaan, jos katsekontakti puuttuu. Pientä vauvaa ei voi liiaksi hemmotella, ja vastaamalla nopeasti vauvan antamiin merkkeihin taataan se, että vauva tuntee itsensä tervetulleeksi tähän maailmaan. Sellainen vauva, jonka itkuun ei reagoida ei tunne oloaan turvalliseksi. Se ilmenee tyypillisesti esimerkiksi univaikeuksina ja yleisenä tyytymättömyytenä (ns. vaikea vauva).



Mitä vaikeampi vauvan temperamentti on, sitä tärkeämpää on, että vanhemmat herkistyvät kuuntelemaan vauvan antamia signaaleja. Tyypillistä on, etteivät tällaiset ns. vaikeahoitoiset vauvat viihdy itsekseen vaan haluavat syliin, nukkuvat vain lyhyitä jaksoja ja itkevät jäädessään yksin. Tämä on kuitenkin täysin normaalia, eikä sitä pitäisi sekoittaa esimerkiksi koliikkiin. Vaikean vauvan pitäisi saada olla vanhempien sylissä mahdollisimman paljon, jotta perusturvallisuus kehittyisi, mikä mahdollistaa sen että vauva oppii vähitellen olemaan tyytyväinen myös itsekseen. Vauvaan ei saa kyllästyä, vaikka mikään ei tuntuisi riittävän, sillä se vain pahentaa tilannetta. Toisaalta ongelmatilanteen laukeaminen saattaa jo olla lähempänä kuin arvataankaan. Hoidon laiminlyönti aiheuttaa vauvalle jatkuvan stressin, joka voi kärjistää ongelmia.

Kirjoittaja on kolmen lapsen (-01, -04 ja -06) äiti, yhdistyksen hallituksen jäsen vuosina 2003-2010 ja yhdistyksen imetyskouluttaja vuosina 2006-2010

Lähteet:

Wright, Nancy E. 2001. Breastfeeding and Dental Health. Breastfeeding Update, volume 1, issue 1. Breastfeeding coalition, San Diego County.

Valaitis, R, Hesch R., Passarelli, C., Sheehan, D., Sinton J. 2000. A Systematic Review of the Relationship Between Breastfeeding and Early Childhood Caries. Canadian Journal of Public Health, volume 91, no. 6, 411-417

Hallett, KB., O'Rourke, PK. 2003. Social and behavioural determinants of early childhood caries. Australian Dental Journal 2003:48:1

Ribeiro, N.E.M. & Ribeiro M.A.S. 2004. Breastfeeding and early childhood caries: a critcal review. Journal de Pediatria. Sociedade Brasileira de Pediatrie, Vol 8, no. 5, 199-210

Kämäräinen, R. 2005. Imetys ja karies. Suomen Hammaslääkärilehti 15/2005, 878-881

Hanson L.A. 2004. Immunobiology of Human Milk: How Breastfeeding Protects Babies. Pharmasoft Publishing, Texas, USA

Alaluusua S. Et al 1990. Prevalence of caries and salivary levels of mutans streptococci in 5-year-old children in duration of breast feeding. Scand J Dent Res. Jun; 98(3):193-6

Palmer B. 2000. Infant Dental Decay: Is it related to Breastfeeding? http://www.brianpalmerdds.com/pdf/caries.pdf

Mohrbacher, N. & Stock, J. 2005. The Breastfeeding Answer Book. La Leche League International, Illinois, USA

JamesMcKennalta tai Bebesistä kysymällä se oikea vastaus ei välttämättä tule vastaan....

Refluksivauva tarvitsee hoitoa, ei huikkaa.

Ensinnäkin kukaan 8kk ikäinen EI tarvitse rintaa tunnin välein yöllä.

REFLUKSIVAUVAT JA PÄIVISIN HUONOSTI SYÖVÄT VOIVAT TARVITA YÖSYÖTTÖJÄ

Toisekseen sitä imetystä voi jatkaa vaikka yöimetyksen lopettaakin.

VOI, MUTTA MAIDONTUOTANTO VÄHENEE RADIKAALISTI, YÖSYÖTTÖ EDES KERRAN YÖSSÄ PITÄÄ MAIDONTUONANNON KÄYNNISSÄ

Kolmanneksi, kaikki unikoulut eivät ole huudatusunikouluja

SAIRAALAN UNIKOULUT ON HUUDATUSUNIKOULUJA

Neljänneksi, jos vanhempien terveys ja mielenterveys on vaakalaidalla jatkuvan univajeen takia, niin sillon jopa huudatusunikoulukin on paikallaan.

ON OLEMASSA MILJOONA ERI TAPAA HOITAA TÄMÄ UNIVAJE KUIN HUUDATTAMALLA VAUVAA, SEN TUOMA APUKIN ON USEIN TILAPÄINEN

Ja tosiaan, se lapsi joskus joutuu huutamaan vaikka siellä auton takapenkillä tai tai vaunuissa kun heti ei hätiin päästä. Minäkään en oikein tajua, että miten se eroaa siitä jos se itkee omassa sängyssään 5 minuuttia ja sitten sitä mennään lohduttamaan.

SE EROAA SIITÄ, ETTÄ YKSIN SÄNGYSSÄ OLEVA VAUVA YRITTÄÄ NUKAHTAA VÄSYNEENÄ JA TARVII SIIHEN APUA. JA VANHEMMAT VOISI OLLA VIERESSÄ HALUTESSAAN.

AUTOSSA VIEREEN MENO EI ONNISTU JA VAUVA ITKEE JOTAIN MUUTA KUIN SITÄ, ETTÄ YRITTÄÄ NUKAHTAA YKSIN

Eli refluksivauva tarvitsee hoitoa refluksiinsa, ei huudatusunikoulua. Ja refluksivauvat juo kipuunsa rintamaitoa. Siksi ne herää usein ja rauhoittuu maidolla. Eli lääkäriin ap:n vaiva. ei huudatusunikouluun

Kuka antaa Suomessa vauvalle makeita mehuja? Ei kukaan??

Puolivuotiaalle oli aina mehututtipullo mukana: lattialla vieressä, kärrytellessä kädessä, kahvipöydässä tarjolla.

Ja anopin mielestä meidän paria kuukautta vanhemman lapsen elämä oli ankeaa, kun sai juodakseen vain rintamaitoa ja joskus helteillä tai ruoka-aikaan vähän vettä. Mehua olisi pitänyt antaa, kyllähän lapset tykkää...

hammasaiheisessa artikkelissa ei kumoa sitä tosiasiaa, että hampaiden kannalta on parempi, mikäli öisin ei syödä = happohyökkäystä ei tule ollenkaan. Tuossa artikkelissa maitosokeria verrattiin vain vielä pahempiin vaihtoehtoihin.



Hampaiden pesu illalla viimeiseksi ja aamulla ensimmäiseksi, tässä välissä ei syödä MITÄÄN. Päivällä selkeät ruoka ajat 5 krt päivässä, ei napostelua välissä. Tämä se on hampaiden kannalta yksinkertainen resepti.



Ps. Voisin minäkin esiintyä "alan asiantuntijana" vaikkapa sillä verukkeella, että anoppini on hammaslääkäri, hänellä on kyllä vähintään yhtä luotettavat tieteelliset lähteet kuin jollain imetysyhdistyksen hallituksen jäsenellä ja -ooh- kolmen lapsen äidillä

Ensinnäkin kukaan 8kk ikäinen EI tarvitse rintaa tunnin välein yöllä.

REFLUKSIVAUVAT JA PÄIVISIN HUONOSTI SYÖVÄT VOIVAT TARVITA YÖSYÖTTÖJÄ

- refluksivauvan pitää saada hoitoa. Sairaalassa ei unikouluteta ennen kuin vauva on tutkittu juurikin ettei fyysistä vikaa ole. Senpä takia on hyvä, että ap on saanut lähetteen.

Ja jos vauva syö huonosti päivällä, totta kai se syö yöllä usein. Miten siitä pääsee eroon? NO SITEN ETTÄ YÖSYÖNTIÄ VÄHENNETÄÄN -> PÄIVÄLLÄKIN RUOKA MAISTUU SEN JÄLKEEN.



Toisekseen sitä imetystä voi jatkaa vaikka yöimetyksen lopettaakin.

VOI, MUTTA MAIDONTUOTANTO VÄHENEE RADIKAALISTI, YÖSYÖTTÖ EDES KERRAN YÖSSÄ PITÄÄ MAIDONTUONANNON KÄYNNISSÄ

-Kun imetystä on jatkunut jo 8 kk, niin se maidontuontannon väheneminen ei ole enää niin radikaalia yösyöntien poisjäämisen jälkeen mitä se olisi imetyksen akoina kuukausina. Pumppaamalla maidontuotantoa voi kiihdyttää jos näyttää siltä, että se vähenee.



Kolmanneksi, kaikki unikoulut eivät ole huudatusunikouluja

SAIRAALAN UNIKOULUT ON HUUDATUSUNIKOULUJA

-Eivät ole kaikki. Älä väitä vastaan jos ei ole muuta tietoa.



Neljänneksi, jos vanhempien terveys ja mielenterveys on vaakalaidalla jatkuvan univajeen takia, niin sillon jopa huudatusunikoulukin on paikallaan.

ON OLEMASSA MILJOONA ERI TAPAA HOITAA TÄMÄ UNIVAJE KUIN HUUDATTAMALLA VAUVAA, SEN TUOMA APUKIN ON USEIN TILAPÄINEN

-Jos mikään muu ri auta kuin huudatus, sitten on huudatettava.



Ja tosiaan, se lapsi joskus joutuu huutamaan vaikka siellä auton takapenkillä tai tai vaunuissa kun heti ei hätiin päästä. Minäkään en oikein tajua, että miten se eroaa siitä jos se itkee omassa sängyssään 5 minuuttia ja sitten sitä mennään lohduttamaan.

SE EROAA SIITÄ, ETTÄ YKSIN SÄNGYSSÄ OLEVA VAUVA YRITTÄÄ NUKAHTAA VÄSYNEENÄ JA TARVII SIIHEN APUA. JA VANHEMMAT VOISI OLLA VIERESSÄ HALUTESSAAN.

AUTOSSA VIEREEN MENO EI ONNISTU JA VAUVA ITKEE JOTAIN MUUTA KUIN SITÄ, ETTÄ YRITTÄÄ NUKAHTAA YKSIN

-Meillä vauva itkee autossa aina sitä unentuloa koska nukahtaa autoillessa. Ihan samalla lailla siinäkin haetaan unta yksin huutamalla. Yksin vaunuissakin unta haetaan. Harva mamma sinne vaunukoppaan könyää tissiä suuhun lykkäämään.

Ihan mitä paskaa tahansa. Edes adekvaatti lähdeaineisto ei takaa sitä, että jokainen - mahdollisesti valtsikan n.:nnen vuoden opiskelija perusopinnot takanaan - kykenee suoltamaan mitään erityisen hyödyllistä tai informatiivista.

Kirjoittaja on kolmen lapsen (-01, -04 ja -06) äiti, yhdistyksen hallituksen jäsen vuosina 2003-2010 ja yhdistyksen imetyskouluttaja vuosina 2006-2010

Lähteet:

Wright, Nancy E. 2001. Breastfeeding and Dental Health. Breastfeeding Update, volume 1, issue 1. Breastfeeding coalition, San Diego County.

Valaitis, R, Hesch R., Passarelli, C., Sheehan, D., Sinton J. 2000. A Systematic Review of the Relationship Between Breastfeeding and Early Childhood Caries. Canadian Journal of Public Health, volume 91, no. 6, 411-417

Hallett, KB., O'Rourke, PK. 2003. Social and behavioural determinants of early childhood caries. Australian Dental Journal 2003:48:1

Ribeiro, N.E.M. & Ribeiro M.A.S. 2004. Breastfeeding and early childhood caries: a critcal review. Journal de Pediatria. Sociedade Brasileira de Pediatrie, Vol 8, no. 5, 199-210

Kämäräinen, R. 2005. Imetys ja karies. Suomen Hammaslääkärilehti 15/2005, 878-881

Hanson L.A. 2004. Immunobiology of Human Milk: How Breastfeeding Protects Babies. Pharmasoft Publishing, Texas, USA

Alaluusua S. Et al 1990. Prevalence of caries and salivary levels of mutans streptococci in 5-year-old children in duration of breast feeding. Scand J Dent Res. Jun; 98(3):193-6

Palmer B. 2000. Infant Dental Decay: Is it related to Breastfeeding? <a href="http://www.brianpalmerdds.com/pdf/caries.pdf" alt="http://www.brianpalmerdds.com/pdf/caries.pdf">http://www.brianpalmerdds.com/pdf/caries.pdf</a&gt;

Mohrbacher, N. & Stock, J. 2005. The Breastfeeding Answer Book. La Leche League International, Illinois, USA

En Itse ole 10 "mammavuoden" aikana vielä tavannut - virolaissyntyisiä lukuunottamatta - jotka olisivat antaneet vauvalle mehua tai muuta kuin maitoa/vettä. Virossa mehun juottaminen on tavallista.

Kuka antaa Suomessa vauvalle makeita mehuja? Ei kukaan??

Puolivuotiaalle oli aina mehututtipullo mukana: lattialla vieressä, kärrytellessä kädessä, kahvipöydässä tarjolla.

Ja anopin mielestä meidän paria kuukautta vanhemman lapsen elämä oli ankeaa, kun sai juodakseen vain rintamaitoa ja joskus helteillä tai ruoka-aikaan vähän vettä. Mehua olisi pitänyt antaa, kyllähän lapset tykkää...

Mitä meinaat tehdä?



ja ois muuten kiva, jos tähän olisi saatu paljon omakohtaisia kokemuksia. Miksiköhän niitä ei millään saa? Ihmettelen. Joko kokemukset on olleet niin pahoja, että vanhemmat ei niistä halua puhua tai sitten niin hyviä, että vanhemmat ei niistä puhu.

Ei kai tänne kukaan halua niitä tulla kertomaan kun hyvätkin kokemukset lytätään, jollain ihme vaistovanhemmuus-höpötyksellä.



Vierestä seurasin uupuneiden vanhempien omaa yritystä saada melkein vuoden ikäinen nukkumaan tai edes rajoittamaan yöheräily muutamaan kertaan. He sitten lopulta kävivät sairaalassa unikoulussa viikonlopun verran ja heräily loppui kuin seinään. Eli lopputuloksena onnellinen perhe, joka on siis lapsen kasvun ja kehityksen kannalta paljon tärkeämpi kuin perhepedit ja taaperoimetykset...

Kyllä se unikoulutus onnistuu kotonakin (ja nyt on lomat tulossa), jos vanhemmat pysyvät päättäväisinä ja johdonmukaisina. Lapsi huomaa kyllä pienenkin epäröinnin ja jahkaamisen aikuisen käytöksestä. Kun aikuinen on hemmetin päättäväinen ja vahva, että nyt tehdään näin eikä mitenkään muuten, niin kyllä se kotonakin onnistuu 2-3 yössä. Sitten peli on menetetty, jos vanhempi jää pinniksen laidalle roikkumaan tai hyssyttelemään vähänkin pidempään.

Ei kai tänne kukaan halua niitä tulla kertomaan kun hyvätkin kokemukset lytätään, jollain ihme vaistovanhemmuus-höpötyksellä.

Vierestä seurasin uupuneiden vanhempien omaa yritystä saada melkein vuoden ikäinen nukkumaan tai edes rajoittamaan yöheräily muutamaan kertaan. He sitten lopulta kävivät sairaalassa unikoulussa viikonlopun verran ja heräily loppui kuin seinään. Eli lopputuloksena onnellinen perhe, joka on siis lapsen kasvun ja kehityksen kannalta paljon tärkeämpi kuin perhepedit ja taaperoimetykset...

Kyllä se unikoulutus onnistuu kotonakin (ja nyt on lomat tulossa), jos vanhemmat pysyvät päättäväisinä ja johdonmukaisina. Lapsi huomaa kyllä pienenkin epäröinnin ja jahkaamisen aikuisen käytöksestä. Kun aikuinen on hemmetin päättäväinen ja vahva, että nyt tehdään näin eikä mitenkään muuten, niin kyllä se kotonakin onnistuu 2-3 yössä. Sitten peli on menetetty, jos vanhempi jää pinniksen laidalle roikkumaan tai hyssyttelemään vähänkin pidempään.

Ei kai tänne kukaan halua niitä tulla kertomaan kun hyvätkin kokemukset lytätään, jollain ihme vaistovanhemmuus-höpötyksellä.

Vierestä seurasin uupuneiden vanhempien omaa yritystä saada melkein vuoden ikäinen nukkumaan tai edes rajoittamaan yöheräily muutamaan kertaan. He sitten lopulta kävivät sairaalassa unikoulussa viikonlopun verran ja heräily loppui kuin seinään. Eli lopputuloksena onnellinen perhe, joka on siis lapsen kasvun ja kehityksen kannalta paljon tärkeämpi kuin perhepedit ja taaperoimetykset...

Meillä on alkaneet lapset nukkua ilman mitään opetuksia noin 11kk ikäisenä ja vieressä "nukuttiin". Eli kyllä ne vauvat alkaa nukkuu ihan ilman mitään kommervenkkeja ja vaikka olisi vieressä, niin ne oppii nukkumaan. Ainakin meillä.

Meillä tehtiin myös näin

Tuomitkaa vain jos haluatte, mutta näin tehtiin ja perhe voi hyvin. Tyttö oli tuolloin 8kk iässä kutakuin, siirrettiin omaan huoneeseen tuolloin. Laitettiin nukkumaan, ja minä istuin oven takana laulamassa unilaulua. Kävin aina välillä peittelemässä. Tuntui pahalta, mutta kolmessa yössä oppi nukahtamaan itse. Kaikki voittivat, kun jatkuva heräileminen loppui tai ainakin väheni hurjasti.

Ja aivoihin jäi mahdollisesti muistijälkiä, mutta positiivisia muistijälkiä on taatusti paljon enemmän. Traumoitta ei elämästä selviä kukaan, se on aivan varma.

Vauva-lehdessä juuri joku äiti, joka haluaa olla perhepedissä ja imettää pitkään ihmetteli miksei hän saa sanoa olevansa väsynyt, vaan heti pitäisi pitää unikoulua tai lopetaa yöimetys.

Saa sanoa, että on väsynyt, mutta jos ei halua opettaa lastaan nukkumaan vaan luottaa siihen, että lapsi oppii siihen kun on kypsä, niin mitään taikatemppuja ei ole. Ekstra määrä haleja ja pusuja ei paranna tilannetta eikä se että olisi "parempi äiti".