Miten selviän aiheettomasta ls-ilmoituksesta?
Olemme tavallinen työssäkäyvä perhe. Lapset ovat aina olleet meille vanhemmille kaikki kaikessa ja olemme huolehtineet heidän hyvinvoinnistaan todella hyvin. Nyt meistä on tehty lastensuojeluilmoitus. Kyseessä on väärinkäsitys, joka on varmasti helppo selvittää sosiaalityöntekijöiden kanssa eikä aiheuta mitään toimenpiteitä.
Mutta miten selvitä tästä? Vaikka tiedän hoitaneeni lapsiani oikein, joudun lopun elämääni elämään sen asian kanssa, että meistä on tehty ls-ilmoitus. Se loukkaa minua syvästi. Olen kasvatustyössä itsekin ja usein miettinyt sijaislapsen ottamista tai ainakin tukiperheeksi ryhtymistä. Nyt meistä jää merkintä sosiaaliviranomaisille, joten tuskin koskaan tätä haavettani voin toteuttaa.
Tämä tuntuu niin epäreilulta. :( Vaikka tiedän, etten ole toiminut väärin, kuitenkin minulla on tämä leima nyt ja se tulee vaikuttamaan elämääni aina.
Kellään vastaavaa kokemusta?
Kommentit (59)
odota vaan, kun sama napsahtaa omalle kohdallesi.
Rajoittunut empatiakykysi huomioiden se hetki ei välttämättä ole kaukanakaan.Ap:n kertomus ei todellakaan vaikuttanut minäkeskeiseltä. Sinullahan ei selvästikään ole sen vertaa sosiaalista silmää, että ymmärtäisit, kuinka syvästi tällaiset asiat voivat haavoittaa, äitinä ja vanhempana.
Oisko hieman vanhemmuus hukassa, jos vanhempaa ei huolestuta lapsen koulusta myöhästely vaan keskeisintä on opettajan vanhemmalle tuottama paha mieli? Ja tämän mainitseminen on sosiaalisen silmän puuttumista ja rajoittunutta empatiakykyä? Lolol, selitysten keksimistä ennemminkin.
Ja saat ihan vapaasti nimitellä minua ja toivoa minulle niin paljon pahaa kuin vain haluat, jos sekin helpottaa sitä pahaa oloasi. Aikuiset ihmiset kestävät tällaiset purkaukset kyllä. :)
Ap:lla oli mielestäni täysi oikeus tehdä oma aloitus siitä, että hän on pahoillaan ls-ilmoituksesta. Mistä me tiedämme, onko hän joskus tehnyt myöhästelystäkin oman aloituksen? Onhan se mahdollista, että hän on murehtinut sitä vaikka kuinka paljon. Eikä hänen tarvinnut antaa itseään heti aloituksessa kokonaisena haaskojen raadeltavaksi, niin kuin tässä nyt palstalle tyypillisesti näyttää käyneen.
Ylimielisyytesi saattaa silti vielä langeta omaan nilkkaasi. Toivon, ettet siirrä tapaasi lyödä lyötyjä myös mahdollisille jälkipolvillesi.
Ap:lla oli mielestäni täysi oikeus tehdä oma aloitus siitä, että hän on pahoillaan ls-ilmoituksesta. Mistä me tiedämme, onko hän joskus tehnyt myöhästelystäkin oman aloituksen? Onhan se mahdollista, että hän on murehtinut sitä vaikka kuinka paljon. Eikä hänen tarvinnut antaa itseään heti aloituksessa kokonaisena haaskojen raadeltavaksi, niin kuin tässä nyt palstalle tyypillisesti näyttää käyneen.
Ylimielisyytesi saattaa silti vielä langeta omaan nilkkaasi. Toivon, ettet siirrä tapaasi lyödä lyötyjä myös mahdollisille jälkipolvillesi.
tehdä aloituksen mistä tahansa, mikä ei loukkaa lakia tai hyvää makua. Ja edelleen niihin aloituksiin jokainen saa vastata samoin kriteerein, miten haluaa. Sinä otit tähän keskusteluun rooliksesi kertoa, millaiset mielipiteet ja aloitukset ovat luvallisia ja sallittuja. Omasta mielestäsi olet kai vähän ainoana aikuisena lasten keskellä, mikä on mielestäni tämän ketjun ylimielisin asenne. Toki ihan luvallista se ylimielisyyskin on, minä annan sinulle siihen luvan silläkin uhalla, että sinusta saatetaan siksi huomenna tehdä lastensuojeluilmoitus. ;)
että kinaan keskustelupalstalla keskellä yötä...
Jotenkin noista parista kannanotostasi vain kuultaa ihan absurdin läpinäkyvä projektiivisuus: ensin vääristelit aloituksen minäminä-tyyliseksi käyttäen sellaisia vapauksia, että johan ton ottallaankin näki mistä kiikastaa. Ja tuo väitteesi toisen keskustelussa ottamasta 'ainoan aikuisen roolista' vahvisti epäilyni: kukahan siinä roolissa nyt mielestäään ilmeisen aina onkaan? Minusta molemmat tulkintasi erkanivat tosi kauaksi alkuperäisistä postauksista.
Mielestäni ap oli rohkea, kun uskalsi tehdä aloituksen arasta ja kipeästä asiasta ja vieläpä kertoa omista tunnoistaan. Itse en tosiaankaan uskaltaisi. Ugh.
on laittanut minulle kerran puhelinviestin, et tarvitsemmeko apua. Vastasin ettemme tarvitse. Toisen kerran sitten soitti ja sanoi olevansa huolissaan minusta ja lapsista. Sanoin hänelle iloisena, että kyllä pärjäämme hyvin, ei mitään huolta. Siihen hän jatkoi, että halusi nyt vain ilmoittaa, että aikoo tehdä ls-ilmoituksen. En ollut uskoa korviani ja yritin sanoa opettajalle, ettei meillä todellakaan ole mitään hätää. Opettaja oli kuitenkin tehnyt omat päätelmänsä eikä suostunut kuuntelemaan minua. Eipä siinä minun sanani enää auttanut.
Sovin opettajan kanssa tapaamisen, jossa pyysin perusteluja ja sain ne. Selitin, että kyseessä on melkoinen väärinkäsitys ja pyysin opettajaa perumaan ilmoituksensa. Opettaja oli soittanut ja saanut vastauksen ettei ilmoitusta voi perua.
Sovin tapaamisen ls-viranomaisen kanssa ja kävin juttelemassa asiasta. Hän sanoi, että koska he ovat saaneet ilmoituksen, heidän on toimittava asiassa ja tulevat tekemään kotikäynnin ensi viikolla.
Tässä sitten odotellaan kotikäyntiä, ja olo on äärettömän ristiriitainen! Käsittämätöntä, että tällaiseen tilanteeseen voi joutua! Käsittämätöntä senkin vuoksi, että olen itse työskennellyt perhekodissa sijoitettujen lasten parissa ja tosiaan miettinyt jo useita vuosia sijaislapsen ottamista. Eihän tämän näin päin pitänyt mennä!
keskustellut asiasta open kanssa, kun hän kahteen kertaan yritti herättää keskustelua? Jokseenkin outoa, että sitten ilmoituksen jälkeen kyllä suorastaan vaadit perusteluja jne.Jotenkin viesteistäsi myös kuultaa sellainen minäminäminä-keskeisyys. Ope soitti sinulle, sinä et ollut uskoa korviasi, sinä pyysit perusteluja, sinä selitit, sinä sovit tapaamisen, sinä juttelet, sinulla on ristiriitainen olo, sinä odottelet, sinä olet joutunut tilanteeseen, sinä olet työskennellyt, sinä olet miettinyt sijaislapsia. Jos saman verran kiinnittäisit huomiota lapsiisi, tuskin tätäkään ketjua olisi tarvittu. Ongelmahan ei siis ole se, että lapsesi ei löydä ajoissa kouluun vaan se, että sun pitää elää ls-ilmon jälkeistä elämää. :(
Pitäisikö ap:n puhua, että Aku Ankka tai Teräsmies teki näin ja sanoi näin...? Tottakai ap kertoi miten ITSE tilanteessa toimi. Kuulostaa sympaattiselta, elämääymmärtävältä ja fiksulta ihmiseltä.
Ap:lla oli mielestäni täysi oikeus tehdä oma aloitus siitä, että hän on pahoillaan ls-ilmoituksesta. Mistä me tiedämme, onko hän joskus tehnyt myöhästelystäkin oman aloituksen? Onhan se mahdollista, että hän on murehtinut sitä vaikka kuinka paljon. Eikä hänen tarvinnut antaa itseään heti aloituksessa kokonaisena haaskojen raadeltavaksi, niin kuin tässä nyt palstalle tyypillisesti näyttää käyneen.
Ylimielisyytesi saattaa silti vielä langeta omaan nilkkaasi. Toivon, ettet siirrä tapaasi lyödä lyötyjä myös mahdollisille jälkipolvillesi.
Uskoisin, että tuo ilkeämielinen kirjoittaja on se, joka ensin vaati saada yksityiskohdat tietoonsa. Sitten kun ap avautui niin jo alkoi haukkuminen ja ilkeily. Näiden ihmisten lapsista tulee yleensä niin vinoonkasvaneita, että sama meno jatkuu. Todella inhottavaa. Ethän ap kiinnitä mitään huomiota näihin ilkeilyihin.
kertonut koulussa, että äiti ei jaksa tehdä aamupalaa ja siksi myöhästelee koulusta. Kuinka moni ekaluokkalainen Suomessa lähtee aamuisin yksin kouluun? Ja myöhästelee joskus? Onkohan kaikki tieto nyt meillä tästä tapauksesta hallussa? Meillä kun lapset olivat ekaluokkalaisia, olin kotona ja tein aamupalat ja huolehdin lapset kouluun, mutta tosiaan tiedän monia perheitä, missä lapsi lähtee itsenäisesti kouluun, jo ekalla luokalla.
opetin hänet heti ekan kuukauden jälkeen heräämään itse, tekemään aamupalat ja lähtemään kouluun. Itse jäin nukkumaan, sillä vauva valvotti öisin. Ei tullut mieleenkään, että siinä ois jotain väärää, eikä lapsikaan mielestäni asiasta kärsinyt.
Me oltiin pienenä juuri tuollaisia seikkailijoita kun kouluun mentiin, eiköhän se ole aika yleistä. Mielestäni ap:lla oli ihan järkevät selitykset noille asioille ja opettaja on hätiköinyt, kyllähän nyt myöhästelyistä pitää kertoa vanhemmallekin. Sairasloma ei automaattisesti tarkoita mt-ongelmia vaan voi olla joku fyysinen juttu tai vaikka raskaus ja maalarin hommat tmv. Ap ei nyt mielestäni sitä kahden ekan sivun aikana eritellyt? En myöskään huomannut minä-keskeisyyttä viestissä. Tsemppiä jatkoon, en nyt usko että tuossa on mitään ongelmaa jatkossa. T: Äiti joka ei herää herätyskelloon mutta lapsen jokelteluunkin ja koiran epänormaaliin käytökseen/kiellettyyn paikkaan menemiseen herää sillä salaman sekunnilla...
Ilmoitukset taitavat olla todella yleisiä. Meistäkin tehtiin aiheeton lastensuojeluilmoitus.
Kävimme sovittuna aikana keskustelemassa ja ilmoitus todettiin aiheettomaksi. Ei tullut mitään kotikäyntejä.
Näin voi käydä kenelle tahansa, kun aina jossain on näitä toisten asioista ja lapsista "huolestuneita".
[quote author="Vierailija" time="26.05.2011 klo 15:08"]Sinulle ei jää mitään merkintää, vaan lapsellesi siihen asti, kun hän täyttää 18 vuotta. Tietyt rikoksetkin poistuvat rikosrekisteristä tietyn ajan kuluttua, mutta ei aiheeton ls-ilmoitus. Ikävä kyllä, se leimaa lasta jatkossa.
[/quote] Jääkö oikeesti joku merkintä? Musta tehtiin ls-ilmo muutama vuotta sitten kun olin 14, näkeekö esim. koulussa, terveyskeskuksessa yms. joku sen?
Olen minäkin äiti, jolle lapseni on kaikki kaikessa ja olen aina huolehtinut heidä hyvin voinnistaan hyvin. Tehnyt aina parhaani. Olen työssä käyvä yksinhuoltaja äiti.
Olemme lastensuojelun asiakkaita, koska en muuten saa apua toisen lapseni ongelmiin. Ilmoitus tehtiin aikaan päiväkodista lapsen käytäytymisen vuoksi. Ei sen vuoksi, että hänen hoidossaan olisi jotain vikaa. Lapsi on liian ujo, arka, herkkä ynm. ja sen vuoksi hän tarvitsee apua, jotta pärjää koulumaailmassa.
Valitettavasti koulussa tuntuu kaikki opettajat tietävän, että ollaan lastensuojelun asiakaita ja minut leimattu ainoastaan sen vuoksi huonoksi äidiksi. Aina kun joku saa tietää asiasta, niin oikein huomaan kuinka tämän asenne minua kohtaan muuttuu.
Mitä sillä on kuitenkaan väliä mitä muut ajattelee, kun tietää sissimmässään olevan tarpeeksi hyvä äiti lapsilleen ja tekevänsä parhaansa. Lapsen edun vuoksihan mekin ollaan lastensuojelun asiakkaita.
Sitä hoitoa ja tutkimuksia kun tuntuu olevan muuten mahdotonta saada.
Olen minäkin äiti, jolle lapseni on kaikki kaikessa ja olen aina huolehtinut heidä hyvin voinnistaan hyvin. Tehnyt aina parhaani. Olen työssä käyvä yksinhuoltaja äiti. Olemme lastensuojelun asiakkaita, koska en muuten saa apua toisen lapseni ongelmiin. Ilmoitus tehtiin aikaan päiväkodista lapsen käytäytymisen vuoksi. Ei sen vuoksi, että hänen hoidossaan olisi jotain vikaa. Lapsi on liian ujo, arka, herkkä ynm. ja sen vuoksi hän tarvitsee apua, jotta pärjää koulumaailmassa. Valitettavasti koulussa tuntuu kaikki opettajat tietävän, että ollaan lastensuojelun asiakaita ja minut leimattu ainoastaan sen vuoksi huonoksi äidiksi. Aina kun joku saa tietää asiasta, niin oikein huomaan kuinka tämän asenne minua kohtaan muuttuu. Mitä sillä on kuitenkaan väliä mitä muut ajattelee, kun tietää sissimmässään olevan tarpeeksi hyvä äiti lapsilleen ja tekevänsä parhaansa. Lapsen edun vuoksihan mekin ollaan lastensuojelun asiakkaita. Sitä hoitoa ja tutkimuksia kun tuntuu olevan muuten mahdotonta saada.
Minusta puhut halventavasti lapsestasi etkä arvosta hänen herkkyyttään ja ujouttaan vaan se on sinun mielestäsi ongelma joka pitää väkisinkin kitkeä pois. Ehkä sen takia opettajat eivät oikein arvosta sinua. Näkevät ns.sinun läpi.
Joskus vanhemmat tekee näitä erityislapsia ja sitten joka välissä toitottavat sitä että kun tuo nyt on tuollainen erilainen.
Ongelma on siinä ettei opettaja hyväksy lastani ja hän ja lastensuojelussa ollaan huolissaan, että miten se pärjää koulussa, kun on niin arka ja vetäytyvä. Kokee esim. kiusaamisen liian voimakkaasti ja ei haluasi käydä koulua ja alisuoriutuu koulussa.
Olen itse ollut samanlainen. Olen todella huolissani siitä miten nyky yhteiskunnassa ei hyväksytä erinlaisuuttaa ja koulumaailmassa ei pärjää kuin tietynlaiset lapset.
Minusta puhut halventavasti lapsestasi etkä arvosta hänen herkkyyttään ja ujouttaan vaan se on sinun mielestäsi ongelma joka pitää väkisinkin kitkeä pois. Ehkä sen takia opettajat eivät oikein arvosta sinua. Näkevät ns.sinun läpi. Joskus vanhemmat tekee näitä erityislapsia ja sitten joka välissä toitottavat sitä että kun tuo nyt on tuollainen erilainen.
Vastasin tähän kirjoitukseen.
On tosin vasta selvityksessä.Saanko kysyä mistä asiasta?ja neuvolan terveydenhoitaja päätti, että en rakasta lastani. Lisäksi kuulemma itkin liikaa vastaanotolla.
Se on tässä maassa nyrkkisääntö, että jos itket tai edes kuulostat itkuiselta viranomaisille, terveysalan asiantuntijoille,heidän isoimmille pomoille kuten esim.potilas-/sosiaaliasiamiehet niin HULLUNPAPERIT saa aivan varmasti. Ja kokemusta löytyy.
Itse otin läänintarkastajaan ja lakitupaan suoraan yhteyden sen jälkeen, kun olin asiamiehelle soittanut ja kuulostin itkuiselta. Kysyin häneltä vain, että voivatko sossut käyttäytyä näin niin hän kysyi minulta olenko jo hakeutunut hoitoon ja hänen ei tarvitse kuunnella tällaista.
Työntekijät tekevät hommansa vain rahasta eivät sydämmellä. Eivät jaksa hoitaa asioita kunnialla vaan äkkiä alta pois, jotta saa vaan rahat käteen ja paljon lisä hommia! Ei välitetä totuuden selvityksestä!
Meidän tilanne se, että
A)miehellä ja hänen suvulla erittäin vahvat/hyvät motiivit tehdä ilmoitus.
B)Papereissa lukee tietty sossuntäti ilmoituksenvastaanottajana, mutta hän ei olekaan ottanut sitä vastaan eikä hän muka edes tiedä kuka sen on ottanut vastaan.
C) Sossut pitkittävät juttua ja se on kestänyt yli laissa määrätyn ja sitä ei olisi pitänyt heidän tiedoillaan edes avata ja he eivät ole vaivautuneet ottamaan tosiseikkoja huomioon. Esim. lasten kanssa olleita ja muutoinkin meidän elämässä jokapäiväisesti olleita viranomaistahoja (esim. lastenhoitajia,neuvolaa tms)eivät viitsi haastatella, mutta ihminen joka ei ole koskaan halunnut olla lastensa kanssa eikä tehdä mitään eikä edes suostu maksamaan elatuksia 2500€:n netto palkastaan niin haastatellaan lakimiehenkin kielloista huolimatta eikä edes taustatilanne vaikuta.
Ja vielä tällainen sivujuttu ajateltavaksi:
Sossut panostaa kovasti tähän:
LAPSELLA ON OIKEUS TAVATA ISÄÄ! Otetaan kaksi esimerkki tilannetta:
A)ISÄ EI HALUA TAVATA LASTAAN, MUTTA LAPSI HALUAA TAVATA ISÄÄ ----> ASIA RATKAISTAAN ISÄN PUOLEEN JA KUKAAN EI PAKOTA HÄNTÄ TAPAAMAAN SEHÄN ON HÄNEN ASIANSA
(ihmetyttää vain, että miksei mikään taho voi pakottaa miestä kantamaan vastuuta sillä onhan hän tiennyt mitä tekee kun on siemenet pesään laittanut!!!)
B) ISÄ HALUAA TAVATA LAPSIAAN, MUTTA LAPSI EI HALUA TAVATA ISÄÄ ----> YLLÄTTÄEN ASIA RATKAISTAAN ISÄN PUOLEEN PERUSTEIN, ETTÄ LAPSI EI YMMÄRRÄ MITÄÄN.
HERÄÄ KYSYMYS:
MISSÄ KOHDIN TOTEUTUU SE LAPSEN OIKEUS???
MIKSI VIATON LAPSI VOIDAAN PAKOTTAA, SEURAAMUKSISTA HUOLIMATTA???
Tämä maa nyt vaan on tällainen, että mikä nyt on IN niin sillätavoin, mennään olipa se sitten oikein tai vääriin!
Nyt on menossa yh-iskät kunniaan aikakausi olivat sitten kuinka rikollisia tahansa ja muutaman vuoden kuluttua juttu on taas toisinpäin...Pitäisköhän kenties odotella sitä aikakautta??!!jaa-a, mutta kuitenkin:
Meidän maan laki on tehty rikollisten/väärin tekijöiden suojelemista varten. Se on niin täynnä porsaanreikiä, että jokainen pääse jostain kolosta livahtamaan.
Sen tiedän ihan kaverini kautta joka työskentelee toisella paikkakunnalla lastensuojelun sossuna että jos huostaan otetaan niin merkintä on ainakin 80 vuotta rekisterissä eli siis koko eli-iän periaatteessa, mutta ilmoitus/asiakkuus rekisterissä ei ihan niin kauaa.
RASKASTA ON KUN ON NIIN MONTA ASIAA JA LEIMATAAN SYYTTÄ, MUTTA
HALUAN TOIVOTTAA VOOIMIA JA KAIKKEA HYVÄÄ JA JAKSAMISTA TAISTELUUN OIKEUDEN PUOLESTA TEILLE KAIKILLE JOISTA ON PERÄTÖN ILMOITUS TEHTY!!!
JA HEI OTTAKAA YHTEYTTÄ SOSIAALIASIAMIEHIIN, LÄÄNINTARKASTAJIIN, LAKIMIEHIIN JA OLKAA SKARPPEJA OTTAMAAN OIKEUKSISTANNE SELVÄÄ PIKIMITEN ÄLKÄÄKÄ VIIVYTELKÖ!!! MUTTA ÄLKÄÄ MENKÖ ITSE ENÄÄ SEN JÄLKEEN "SÖRKKIMÄÄN" VAAN ANTAKAA YLLÄMAINITTUJEN TAHOJEN HOITAA ASIAT, KOSKA SOSSUT/VIRANOMAISET ON PIRULLISIA JA KÄYTTÄÄ KAIKKI TEITÄ VASTAAN.
OTTAKAA JOKAISELLE KÄYNNILLE VAIKKA KAKSIKIN OMAA LOJAALIA KAVERIANNE MUKAAN SILLÄ HEITÄHÄN ON AINA KAKSI KUN TULEVAT (älkää toki heille mainitko, että teillä on todistajia myöskin). JUURI SEN TAKIA NIITÄ ON KAKSI, ETTÄ PUHUVAT TOISTENSA PUOLESTA JA KUN SINUA VÄLTTÄMÄTTÄ EI OLE KUIN YKSI tai PARISKUNTA jota asia koskee. TAI KAIKKEIN PARAS, KUN NAUHOITAA JUTUSTELUT ja sehän pitää mainita ja kun mainitsee nauhalle niin ei ole hätää.
Ja vielä yksi vinkki pakko kertoa (tämän on sanonut eräs sossuntäti, ei ole tuttu):
IHAN KAIKKIA ASIOITA, IHAN NIINKUIN NE OIKEASTI OVAT EI PIDÄ KERTOA AMMATTI-IHMISILLE. ELI TOISIN SANOEN UNOHTAKAA SANONTA: REHELLISYYS MAANPERII!
Uskomatonta kommentointia. Vaikutat kyllä olevan aika lailla irti todellisuudesta, kun tällaisia syytöksiä teet noilla perusteluilla. Onneksi ja toivottavasti ls-työntekijät ovat ammattitaitoisempia ja omaavat enemmän maalaisjärkeä. Kauhukuva olisi, että sinä olisit sosiaalityöntekijä tai ammatiltasi minkään tasoinen kasvattaja. Toivottavasti olet sinkku, niin se selittää ajatuksiasi ja varmasti kasvat vielä ihmisenä kun ikää karttuu.
Vierailija kirjoitti:
Turha yksittäisen viraston vanhoja merkintöjä kenenkään on surra - tai ajatella niiden jättävän ikuisen leiman.
No mutta mitäs sanot siihen, että lääkärikäynnistä missä tällainen "epäily" esitettiin (ja korostan nimenomaan ertä epäily) näkyy Kanta-tiedoissa kaikille ketkä ne avaa?
Ei muuten ihan kevyt juttu. Etenkin jos aikoo itse vanhempana toimia sellaisissa tehtävissä missä kaikki taustat tutkitaan ennen luottamustoimen vastaanottamista.
Äskeinen viesti siis _ei ollut_ ...