Lue keskustelun säännöt.
Mä voisin elää ihan hyvin loppuelämäni onnellisena ilman seksiä,
26.05.2011 |
mutta mies ei. Me riidellään, puhutaan, käännetään ja väännetään asiaa. Ei se muuksi muutu. Tämän vuoden aikana olemme harrastaneet seksiä varmasti kerran, ehkä kaksi.
Minulla on tässä maailmassa vaan niin monta asiaa, jotka ovat tärkeämpiä kuin seksi, etten ihan täysin ymmärrä miehen vauhkoomista asiasta.
Onko se lopulta oikein miestäkään kohtaan, jos mä vaan suostun joka kerta, mutta olen lahna? Mies saa häipyä tästä suhteesta heti kun haluaa, kukaan ei häntä tässä pidättele.
Mä en nauti seksistä, se ei tunnu miltään esileikin jälkeen. Mä en ymmärrä miten voisin haluta sellaista mikä on aivan turhaa.
Auttakaa mua ymmärtämään mieheni kanta tässä asiassa. Mikä tekee seksistä niin ihanaa ja mahtavaa? Miksi sitä ylipäätään halutaan?
Kommentit (51)
Hyi helvetti. En menisi koskaan vastaavan naisen kanssa naimisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 08:02"]
Hyi helvetti. En menisi koskaan vastaavan naisen kanssa naimisiin.
[/quote]Oletko mies? Jos olet, niin käyttäisitkö sitten ehkäisynä kondomia joka kerta? Vai pakottaisitko naisen käyttämään hirmonaalista ehkäisyä jotta voisit itse vedellä paljaalla ja hyvälle tuntuisi, mutta naisesta ei tuntuisi miltään...? Naisessa ei ole välttämättä mitään vikaa, mutta niissä lääkkeissä, mitä hän ehkä joutuu syömään, on vikaa. Mutta miesten ei tarvitse tuollaisia ajatella luonnollisesti, kunhan saa paljaalla vedellä vaikka sitten lahnaa, niin se riittää.
Meitä on paljon, ap. Seksi on melko aivontonta puuha. Kyllä kai se kaikkia innostaa jonkin aikaa jossain elämänvaiheessa kun hormonit hyrrää, mutta kun elämä on täynnä muuta, seksi tuntuu aivan turhalta. Meillä oli siitä omat riitamme miehen kanssa ( sanoin myös että saa halutessaan lähteä) mutta nyt elellään rauhallisesti rinnakkain ilman tuota tylsää pakkoa.
Tuota , mitä olet tehnyt että nauttisit enemmän ? Odotatko, että mies tuo sinulle nautinnon ? Ala miettiä asioita , jotka tuntuvat sinusta hyviltä ja toteuttaa niitä. Tai jos olet niin estoinen ja haluton, ettei mitään tule mieleen, hakeudu seksuaaliterapeutin kanssa miettimään asiaa.
Seksi antaa läheisyyttä ja hyvänolontunnetta. Seksin jälkeen minulla on aina suuri rakkauden tunne paitsi miestäni niin myös itseäni kohtaan. Sanoisin, että hyvää seksiä kannattaa tavoitetlla.
Jos käytät hormonaalista ehkäisyä , jätä se pois. Se voi tappaa halut täysin.
[quote author="Vierailija" time="26.05.2011 klo 15:17"]Ymmärrän sinua täysin ap. Olen itsekin ollut suhteessa, jossa seksi ei kiinnostanut pätkääkään ja se oli oikeasti hirveää, kun oli pakko joskus suostua. Ongelma on siinä, että teidän tarpeenne eivät kohtaa. Ja minusta on kyllä väärin, että sen haluttomamman pitäisi suostua johonkin niin intiimiin vastentahtoisesti.
[/quote] Minusta on väärin, että haluton pihtaa. Jos seksi on niin vastenmielistä naiselle, ei pitäisi ryhtyä parisuhteeseen ollenkaan. Sama koskee toki miehiä. Kerran viikossa on minimi. N34
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap kertoi jo olevansa tyytymätön mieheensä muissa asioissa. Hoitakaa ne muut asiat kuntoon.
Hmm, itse olen myös ollut suhteessa, jossa arki oli mukavaa ja seksiä kivaa silloin kun sitä oli (alkuhuuman jälkeen tosi vähän). Minua ei haitannut, enkä tiedä vaivasiko miestäkään. Luulen että ei, koska hän oli se epäaktiivisempi osapuoli. Mutta vaikka miestä rakastin, ja rakastan, niin intohimohan siitä puuttui.
Ehkä sinun pitää opetella näkemään miehesi uudella tavalla, niin se seksikin sitten ottaisi tulta aleen.
Muuten ehkä kannattaa päästää mies menemään, mikäli hän ei halua seksistä takiasi luopua. Kukaan ei voi pakottaa toista selibaattiin, varsinkaan jos on kyse loppuelämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkään ei ole seksiä, koska miestä ei nappaa. Sitä vaipuu itsekin sellaiseen seksittömään horrokseen, just yks päivä ajattelin, että minä joka olen ollut todella aktiivinen seksin suhteen, olenkin joutunut tilanteeseen, jossa ei ole enää itsekään varma, onko seksissä jotain järkeä lopultakaan vai ei...
Aluksi yritin miestä taivutella hommiin, mutta se oli aina miehelle niin vastentahtoista "pitääks sitä nyt" meininkiä, että luovutin.
Kaikki muuttui lasten myötä. Tivasin joskus syytä, ja mies sanoo, ettei voi enää lapsensa äidille tehdä samoin kuin pystyi tyttöystävälleen. Jaa-a. Ja äitihän minä tosiaan olen, mutta kun olisin mieluusti jotain muutakin.
Ymmärrän ap.ta. On ihmisiä, jotka tuntevat seksissä jotain fyysistä mielihyvää ja on sellaisia, jotka eivät sitä tunne. Tosin myös väitän, että sitä mielihyvää voi oppia tuntemaan. Siihen tarvitaan rutkasti asennemuutosta ja vanhoista tavoista luopumista. Voi olla että ap.lla on jotain alitajuisia lukkoja (jotain ikäviä tai pelottavia muistoja seksiin liittyen, kuultua, nähtyä, koettua tai omaan seksuaalisuuteen tai naiseuteen liittyviä arvosteluja??), joka tapauksessa kannattaa nostaa itsensä mielessä naiselliseksi ja haluttavaksi ja vaatia miestä tyydyttämään sinua, mukaan voi ottaa apuvälineitäkin. Ajan kanssa orgasmitkin onnistuu, vaikka sitten itse auttamalla.. Myös toisen tyydyttämisen voi oppia olemalla liikkeessä ja aktiivinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä henk koht ymmärrä, miten seksistä ei voi nauttia. Itse haluan lähes joka päivä ja yhdyntä miehen kanssa tuntuu todella hyvältä fyysisesti. Meillä on ilmeisesti sopivat vehkeet miehen kanssa.
Ap:lle sanoisin, että ei kannata itseään pakottaa mihinkään mutta toisaalta asia pitää korjata, esim mitä jos menisit seksuaaliterapeutille ja gynekologille?
Ehkä olisi parempi jos eroisitte? Helpompi kaikille osapuolille. Itse olen vähän päälle 30 vuotias ja seksittä jo 9:ttä vuotta, se ei vaan kiinnosta mua. Olen myös sinkuu, joten ei tarvitse kuulla vonkaamista ja suorittaa pakkoseksiä. Ihana vapaus, voin olla oma itseni ja tehdä mitä mua huvittaa - joka ei ole seksiä!